Datalähteiden integrointi luo uutta liiketoimintaa

Eurooppalaisten datamarkkinoiden arvon odotetaan yli kaksinkertaistuvan vuoteen 2025 mennessä. Tuolloin niiden arvoksi arvioidaan jopa 147 biljoonaa euroa[1]. Datan laaja tarjonta ja kasvavat datamarkkinat antavat aiheen tarkastella, kuinka laajalti dataa olisi mahdollista yhdistellä ja linkittää keskenään.

Teollinen ja henkilökohtainen data sekä esimerkiksi julkiset tietolähteet ovat datamarkkinoiden keskeisiä elementtejä (ks. kuva).

On jo nähtävissä, kuinka digitalisaation myötä yksilöiden ja yritysten yhteys digitaalisten palveluiden kautta on muuttunut. Myös yhteiskunta voi kuitenkin edelleen hyötyä datan valtavasta lisääntymisestä, jos datalähteet osataan tunnistaa ja niitä osataan ottaa käyttöön. Kuuluisa lainaus, jonka mukaan “data on uusi öljy”, on suorastaan harhaanjohtava. Data voitelee yhteiskunnan rattaita, mutta sitä pumppaavat lähteet eivät koskaan ehdy vaan kasvavat kovaa tahtia. Merkittävä kehitystä edistävä voima on moninaisten tietolähteiden ilmestyminen, olemassaolo ja kasvu sekä niiden keskinäinen integroiminen. Data, joka on liitetty keskenään ja integroitu useista tietolähteistä, muodostaa laajan dataekosysteemin.

Figure1_WideData_suomeksi

Laaja dataekosysteemi – kuvassa “Wide data ecosystem” – yhdistää nykyisiä ja synnyttää uusia ekosysteemejä.

Tulevaisuudessa häämöttää uudenlainen datatalous, joka perustuu laajan datan yhdistämiin ekosysteemeihin. Ekosysteemin toimijoille tämä tarkoittaa tarvetta muodostaa näkemys siitä, kuinka ja mitä tietoa käytetään. Saatavilla on uusia data- ja tietoaineistoja sekä -lähteitä, ja matkalla ”datasta toiminnan muutokseen” on pystyttävä tunnistamaan, miten niitä voisi hyödyntää, kuinka yrityksen toiminta muuttuu ja miten liiketoimintaa voidaan kehittää.

Seuraavat kolme näkökulmaa luovat muutoksen perustan:

1) sääntely ja henkilökohtainen data

2) teollinen data

3) useampia tietolähteitä yhdistelevät data-alustat.

Sääntely ja henkilökohtainen data

Euroopassa on tehty hyviä ja pitkävaikutteisia päätöksiä datatalouden vauhdittamiseksi. Yksi niistä on yleisen tietosuoja-asetuksen (GDPR) voimaantulo, joka suojaa yksityisyyttämme kehittyvillä datamarkkinoilla. Yleinen tietosuoja-asetus on ollut kritiikin kohteena, mutta sen nyt tultua voimaan on etsittävä älykkäitä ja läpinäkyviä tapoja hyödyntää tietoa. Tästä seuraa, että merkittävä markkinoita muuttava tekijä olemme me, palveluiden käyttäjät.

Tällä hetkellä datamarkkinoita dominoivat muutamat suuret yritykset, joita usein nimitetään alustayhtiöiksi. Ne hallitsevat digitaalisia alustoja, ja niillä on hallussaan valtavia tietovarantoja. Murrokset uhkaavat näidenkin jättiläisten liiketoimintaa, elleivät ne osaa toimia sääntöjen mukaan tai jos käyttäjät eivät pidä niiden tarjoamia alustoja riittävän houkuttelevina. Muutos on jo havaittavissa sosiaalisessa mediassa: nuorempien valintoja ovat Instagram ja Snapchat Facebookin sijaan. Kun sääntelyssä ja käyttäjien toiminnassa tapahtuu muutoksia, yritysten on oltava valmiita muuttamaan toimintatapojaan.

Teollinen data

Toinen asia, joka vaikuttaa datatalouteen, on teollisen datan jakaminen ja datan saatavuuden kehittyminen. Useilla aloilla on yleistä pitää data yrityksen omissa pilvipalveluissa eikä tiedon jakaminen ole tavoitteena. Vaikka tämä saattaa eri syistä olla järkevää, uudessa datataloudessa tällainen toimintamalli rajaa kasvumahdollisuuksia. Datataloudessa menestyäkseen arvoverkostojen on jaettava tietoa keskenään ja osattava käyttää sitä liiketoiminnassaan.

Esimerkiksi laitteista, kuten kelloista, energiamittareista tai jopa ajoneuvoista, on tulossa digitaalisia palvelualustoja. Datan jakaminen ja useista erilaisista tietolähteistä kerätyn tiedon integrointi sisältää uusia palveluliiketoimintamahdollisuuksia. Tällä kaikella on itseään vahvistava vaikutus: mitä enemmän dataa on saatavilla, sitä enemmän liiketoimintamahdollisuuksia datavetoinen digitaalinen murros tuo mukanaan.

Data-alustat mahdollistavat datataloutta

Uuden datatalouden toteuttamiseksi myös data-alustat on ajateltava uusiksi. Niiden on oltava säännösten mukaisia, joustettava muuttuvien käyttäjätottumusten mukaan ja taattava datan sujuva hallinta.

Yksi lähestymistapa datan jakamiseen on luoda data-alustojen verkostoja. Data-alustojen välistä tiedonjakamista mahdollistavat ratkaisut, jotka antavat datan tuottajan hallita datan käyttöä, ovat lupaava kehityssuunta. Tällaisia verkottavia data-alustoja on jo alkanut ilmaantua. Ne avaavat suljettuja datan arvoverkostoja helpottamalla tiedon hakemista, siirtoa ja käyttöä kiinnostuneiden osapuolten[2] välillä sekä teollisen että henkilökohtaisen tiedon alueella.

Todellinen datatalous pääsee nousemaan kukoistukseensa, kun on saatu aikaan sopiva sääntely ja toteutettua huolellisesti suunnitellut tekniset ratkaisut. Laajaa dataa integroivat alustat avaavat mahdollisuuksia luoda uusia liiketoimintamalleja merkittävälle määrälle uusia palveluita, jotka seuraavat koko datan elinkaaren lävitse.

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.