Ruokahuolet ratkaistu tulevaisuuden ruuhkavuosien osalta

Kuvitellaan normaali arkipäivä viiden vuoden kuluttua.

Tervehdin aamulla työpaikan sisääntuloaulassa avustajarobottiamme. Se kuittaa minut sisään, kysyy vahvistuksen lounasaikaani ja tiedustelee, minkä suositelluista lounasvaihtoehdoista haluaisin. Suosituksen robotti perustaa data-analyysiin, joka pohjautuu terveystietoihini, kulutustottumuksiini ja päivän tehtäviini. Se ottaa huomioon myös illan koripallotreenit. Lopuksi robotti toivottaa mukavaa työpäivää ja muistuttaa illalle sovitun ruokatilauksen noutamisesta.

Älykelloni kertoo, milloin on aika lähteä lounaalle. Noudan minulle yksilöidyn annoksen lounaspisteeltä, ja nautin sen työtovereideni kanssa leppoisasti. Iltapäivällä kelloni värähtää: Nyt on tarpeen hakea välipalaa, jotta jaksan työskennellä vielä muutaman tunnin. Taukopisteen välipala-automaatti tunnistaa minut sormenjäljen perusteella ja suosittelee minulle hedelmä-smoothieta kuitu- ja vitamiinilisällä. Taukopaikalla ei näy muita, joten laitan kuulokkeet korviini, taukolasit päähäni ja hyppään järvimaisemaan lisätyn todellisuuden mahdollistaman teknologian avulla. Rentoudun hetken laiturin nokassa smoothieta siemaillen, minkä jälkeen jaksan taas kirjoittaa tutkimusraporttia tulevaisuuden ruoasta.

Lähtiessäni kotiin avustajarobotti muistuttaa ruokapaketin noudosta. Kotimatkalla poikkean yrityskampuksen lounasruokalakeskittymän noutopisteelle, josta nappaan mukaani perheelleni yksilöllisesti valmistetut päivällisateriat. On helpottavaa, ettei tarvitse pohtia allergia- ja ravintotarveasioita. Tänään valitsin valmiit ateriat, koska emme muuten ehtisi istua yhteisen pöydän ääreen. Ruokakassissa on huomiseksi valmistusaineet, koska olemme perheen kesken sopineet, että huomenna tehdään ruokaa yhdessä. Silloin voimme hyödyntää myös alkuviikon kasvishöystön, jonka viimeisestä käyttöpäivästä jääkaappi on hälyttänyt. Onpa kiva, kun on taas aikaa laittaa ruokaa perheen kanssa.

Tämä kuvitteellinen tarina voi siis olla todellisuutta jo viiden vuoden kuluttua. Terveys-, mieltymys- ja tuotedatan hyödyntäminen mahdollistaa yksilöllistä syömistä tukevan ruokapalvelujen ja tuotteiden valmistamisen. Muutos helpottaa ihmisten kiireistä arkea.

Digitaalinen vallankumous, esimerkiksi digitaalisten palvelujen ja itsensä mittaamisen kehittyminen, voimistaa yksilöllisen ruoan ja syömisen trendiä. Kuluttaja haluaa ja osaa vaatia juuri itselleen sopivia tuotteita omien mieltymystensä (vegaani, maidoton, jne.), arvomaailmansa (luomua, paikallista jne.) ja kehon tarpeiden perusteella (esim. allergiat). Elintarviketeollisuus ja kauppa pyrkivät vastaamaan tähän kysyntään.

Kun lisääntyvän tietomäärän perusteella tiedetään yhä tarkemmin, mitä kuluttaja haluaa ja tarvitsee, on luontevaa ajatella, että ruoan tuotanto- ja jakeluprosessien pitäisi ketterästi mukautua muuttuviin yksilön tarpeisiin. Tuotannon määristä ei voida tinkiä, mikä herättää pohtimaan, missä määrin ruokatuotteita on kestävää tuottaa juuri yksittäisten kuluttajien valintojen perusteella.

Ruoan lisäksi siihen liittyvät palvelut voivat olla yksilöllisiä. Esimerkiksi sama ruokatuote voi tarjota kuluttajille älykkään pakkausratkaisun kautta tietoa ympäristö- tai terveysvaikutuksista tai tuotannon paikallisuudesta henkilön toiveista riippuen. Näin ollen itse tuote ei ole yksilöity, mutta siitä saatava tieto on.

Teollisten prosessien lisäksi myös kauppa on murroksessa. Ruokakorit sisältävät tulevaisuudessa tuotteita, joista osa on valmistettu vain minulle ja perheelleni: Tulevaisuuden kaupassa voi hakea hiutale- ja jogurttihyllyjen sijasta kaupan noutopisteestä perheeni mieltymysten mukaan tilaamani myslit ja jogurtit. Paistopisteestä poimin omiin tarpeisiin ja toiveisiin muokatut juuri paistetut kauraleseleivät. Nämä muutokset perustuvat uusiin automaatiota ja robotiikkaa hyödyntäviin ruoanvalmistusteknologioihin, jotka yhdistettyinä oppiviin tietoratkaisuihin ja suosittelualgoritmeihin valmistavat tuotteita henkilökohtaisen ja alati päivittyvän profiilin perusteella.

Jotta tämä olisi mahdollista, on terveystietojen, kulutustottumusten ja kuluttajakäyttäytymisen tiedon oltava mitattavissa ja saatavilla. Lisäksi sen on oltava analysoitavissa ja liitettävissä koko ruoantuotantoketjuun, alkutuotannon ja valmistavan teollisuuden kautta jakeluketjuun kuluttajalle asti.

Älykkään tiedonkäsittelyn lisäksi raaka-aineiden pitää soveltua uusiin ruokapalveluihin. Kun välipala valmistetaan kuluttajan odottaessa esimerkiksi kaupassa tai työpaikalla, edellytetään valmistusaineilta nopeisiin valmistusprosesseihin soveltuvia ominaisuuksia mausta ja suutuntumasta tinkimättä.

Tulevaisuudessakin ruoka tuo ihmisiä yhteen ja tuottaa iloa ja hyvinvointia ruokajärjestelmään kohdistuvista muutospaineista ja teknologian huimasta kehityksestä huolimatta. Uudet palvelut ja ruokaratkaisut helpottavat löytämään aikaa perheen yhteisille hetkille ja nauttimaan ruoanlaitosta ja ruokailusta.

Kuluttajan ruokalautasella annokset voivat näyttää ja maistua hyvinkin samalta kuin nykyisin, vaikka alkutuotanto, ruoan ainesosat ja valmistusprosessit saattavat kokea myllerryksen. Muutos tulee näkymään kuluttajan lautasella hänen tarpeidensa ja toiveidensa helpompana täyttämisenä.

Yksilölliset palvelut ja ruokaratkaisut tähtäävät kuluttajan hyvinvoinnin lisäämiseen. Tämä toteutuu itselle räätälöityjen ruokien ja ruokapalvelujen myötä ja ruokahuollon helpottuessa. Toivottavasti myös ruokahävikki samalla pienenee. Näin ollen – osin uusien ruokaratkaisujen avulla – tulevaisuudessa näemme työpaikoilla virkeitä ja hyvinvoivia ihmisiä.

Ja mikä tärkeintä minun kannaltani, perheeni ruokahuolto tulevien ruuhkavuosien osalta on helpompaa kuin osasin ajatella.

nordlund_emilia_p.jpg
Emilia Nordlund
Research Team Leader
emilia.nordlund(at)vtt.fi

 

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: