Elävä ekosysteemi on moniääninen – löysimme viisi elävän ekosysteemin ominaisuutta

Liiketoiminnassa ekosysteemiajattelun ideaalina on, että ekosysteemi tuottaa moniulotteisen ja vuorovaikutteisen yhteistyön kautta samasta panoksesta enemmän kuin toimijat yksin. Samalla elävä ekosysteemi kehittyy jatkuvasti toimijoiden tavoitteellisten ja sattumanvaraisten toimien vaikutuksesta sekä ympäristön kanssa rinnakkaisesti. Mutta mitä ekosysteemissä yhteistyön tekeminen tarkoittaa ja mitä se meiltä vaatii?

VTT:llä uskomme yhteistyön voimaan ja haluamme olla aktiivinen toimija innovaatioekosysteemeissä. Kokosimme yli 20 suomalaisen innovaatiojärjestelmän toimijaa, yritysten, tutkimuslaitosten ja kaupunkien edustajia, keskustelemaan innovaatioekosysteemeistä (Kuva 1).

PPT

Innostavassa keskustelussa löysimme viisi asiaa, jotka olivat kaikille tuttuja ja tärkeitä.

  1. Ekosysteemit ovat kerroksellisia. Ekosysteemeissä innovaatio- ja liiketoiminta kytkeytyvät yhteen ja ekosysteemien rajapinnat ovat huokoisia. Arvoverkostojen toimijat ovat saman aikaisesti useamman lokaalin ja globaalin ekosysteemien jäseniä. Suomessa meillä on kykyä jäsentää systeemisiä kokonaisuuksia ja konsepteja yli toimialojen. Tätä osaamista olisi mahdollista hyödyntää laajasti. Samoin nopeat kokeilut ja tulevaisuuden ratkaisujen pilotointi onnistuvat verkottuneessa ja läpinäkyvässä toimintaympäristössämme ketterästi.
  2. Ekosysteemit ovat globaaleja.  Millään innovaatiotoiminnan alueella ei kannata rakentaa vain suomalaisten toimijoiden ekosysteemiä. Globaalin toimintaympäristön puutteellinen ymmärrys voi johtaa siihen, että jäädään jumiin alueellisten ongelmien ratkaisemiseen. Monien konseptien ja start-upien haaste on ymmärtää, että merkittävä kasvu, on mahdollista vain, jos ne ratkaisevat maailman suurimpia ongelmia. VTT tavoitteena on luoda globaalien haasteiden ratkaisusta liiketoimintaa asiakkaiden kanssa. Uutena mahdollisuutena vauhdittaa ekosysteemien kasvua keskustelussa nousi esiin YK:n UNTIL -laboratorio, joka on avattu Otaniemeen. Laboratorio on ensimmäinen laatuaan koko maailmassa. Sen avulla toimijat voivat luoda verkostot globaaleihin ekosysteemeihin, jotka auttavat skaalaamaan ratkaisut.
  3. Ekosysteemit ovat dynaamisia. Innovaatioekosysteemi luo tulevaisuuden liiketoimintaa. Vaikeaa on rakentaa visio ja tunnistaa toimijat ekosysteemille, jota tarvitaan vasta kolmen vuoden päästä. Kilpailijoiden mukaan ottaminen on yksi tyypillinen pullonkaula, jonka ylittäminen on mahdollista, kun muistetaan, ettei innovaatioekosysteemissä ole kyse nykyisen liiketoimintaekosysteemin säilyttämisestä vaan sen uudistamisesta. Iso visiolla voidaan asettaa kehittymiselle painetta ja tehdä näkyväksi, millaista maailmaa halutaan olla rakentamassa.
  4. Jokaisen toimijan on etsittävä oma ekologinen lokeronsa. Ei kannata tehdä niitä asioita, joita joku jo tekee, vaan on löydettävä oma ainutlaatuinen osaaminen. Esimerkiksi dataliiketoiminnassa ei kannata tähdätä eurooppalaiseen Googleen, vaan 5G-teknologia ja hajautettu tekoäly voivat olla eurooppalaisen kilpailuedun peruskiviä. Datan soveltaminen ja hyödyntäminen voisivat taas olla Suomen erityinen osaamisalue. Suomi on pieni maa, ja meidän on opittava toimimaan yli organisaatiorajojen sekä tarvittaessa virtuaalisesti voidaksemme rakentaa parhaat tiimit. Kaikkien täytyy osallistua. Vieläpä sillä asenteella, että ekosysteemin yhteiselle tekemiselle annetaan jotain, muodostetaan synergioita toimijoiden kesken eikä vain oteta.
  5. Ekosysteemit ovat itseorganisoituvia. Toimijoiden valinnat vaikuttavat ekosysteemin kehittymiseen ja usein innovaatiot nousevat yhteisen suunnitelman rivien välistä. Siksi ekosysteemin toimijoiden on myös siedettävä epävarmoja tavoitteita ja jatkuvasti muuttuvaa toimintaympäristöä. Ekosysteemin kehityspolkua ei voi ennalta määrätä. Siksi on syytä leipoa kakku ennen sen jakamista. Eli sopia toiminnan tulosten jakamisesta riittävällä tasolla ja keskittyä tuloksiin tähtäävän tekemiseen. Parhaiten itseorganisoitumista voidaan ohjata kertomalla ekosysteemin menestymisestä ja vaikutuksista aktiivisesti.

Yhdessä nämä viisi menestystekijää mahdollistavat elävän ekosysteemin kehittymisen erilaisten toimijoiden yhteispelillä.  Elävä ekosysteemi tarvitsee useita toisiinsa linkittyviä ravintoverkkoja ja kaikki roolit tuottajista lahottajasieneen asti ovat ekosysteemin elinvoimaisuudelle tärkeitä.  Kaikkien toimijoiden on saatava hyötyä ekosysteemissä toimimisesta, vaikka muoto ja aikajänne hyödyn saamisessa voivatkin vaihtua.

Avoin vuorovaikutus yli projekti- tai ohjelmarajojen on edellytys kehittymiselle ja innovaatioekosysteemin merkittävälle vaikuttavuudelle. Yhdessä kumppaneidemme kanssa jatkamme ekosysteemien monimuotoisen kehittymisen tukemista vuonna 2019, toivottavasti saamme myös sinut mukaan!

*kuva on muokattu käyttäen lähteenä VTT:n sisäistä raporttia innovaatioekosysteemeistä (Innovation Ecosystems: What are they, how do they work and why to invest in them). Raportti on syntynyt Hellon fasilitoiman työpajatyöskentelyn tuloksena pohjautuen VTTläisten käytännön ja teoreettisen osaamisen innovaatioekosysteemistä.

Katri Valkokari VTT
Katri Valkokari
Research Manager
katri.valkokari(a)vtt.fi
@valkatti

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: