Tytöt ja tekoäly

Opiskelin itse aikoinani tietojenkäsittelyoppia. Olin opiskeluyhteisössäni yksi harvoista naisista, samoin sen jälkeen työpaikalla urani ensimmäisinä vuosina. Olen kuitenkin aina tuntenut kuuluvani joukkoon. Erittäin kiinnostavien työtehtävien lisäksi loistavat esimiehet ja työkaverit ovat pitäneet siitä huolen.

Kuitenkin eräs opiskeluajan muisto pysyy mielessäni. Väitöskirjaa tehdessäni muuan kokenut ja alalla arvostettu professori kysyi minulta: ”Miten noin nuori nainen on voinut valita tutkimusteemakseen näinkin vaativan aiheen? Sinulla täytyy olla hyvät tukijoukot taustalla, eikö vain?”

Onneksi en antanut moisten kommenttien häiritä vaan puskin määrätietoisesti eteenpäin kohti väitöskirjaa ja uraa tietotekniikan parissa. Nykyään naisia näkyy jo enemmän IT-alalla, aivan huipullakin. Eräänä tuoreena esimerkkinä Supercellin sponsoroima koodauskoulu Hive Helsinki, jonka johtajana on Minna Kivihalme ja hallituksen puheenjohtajana Linda Liukas.

Itse olen viime aikoina ollut muiden töiden ohella ajamassa ylös tekoälykeskus FCAI:ta. Bloggasinkin aiheesta jo aiemmin syksyllä. Vastaan FCAI:ssa kokonaisuudesta, jonka tavoitteena on edistää tekoälyn laajempia vaikutuksia teollisuudessa ja yhteiskunnassa. Jos tekisin nyt väitöskirjaani, sen aiheena voisi hyvinkin olla tekoäly. ”Erittäin vaativa tutkimusteema”, saattaisi joku professori todeta.

Toden totta, tekoälyä hyödyntävien järjestelmien kehittäminen edellyttää syvää tietämystä datasta, koneoppimisesta, algoritmeista ja ongelmanratkaisusta. Lisäksi tekoälyä aletaan jo hyödyntää melkein kaikilla toimialoilla, myös sellaisilla, joilla on suurta vaikutusta myös tyttöjen ja naisten elämään. Siksi on ensiarvoisen tärkeää, että tekoälyn piiriin tulee mahdollisimman heterogeeninen ammattilaisten joukko. Kynnyksen madaltamiseksi on onneksi erilaisia popularisoivia projekteja, vaikkapa suuren suosion saanut FCAI:n Elements of AI –verkkokurssi tai Liukkaan Robotti koulussa –satukirja.

Paljon on silti vielä tehtävää. Amerikkalaisen Wired-lehden mukaan vain n. 12% tekoälytutkijoista on naisia. Forbesin arvio on melkein yhtä synkkä: 85% koneoppimisen parissa työskentelevistä on miehiä. Suomessa tilanne näyttäisi olevan vieläkin huonompi. Alan johtavissa konferensseissa julkaistujen tieteellisten artikkelien sukupuolijakauman mukaan vain hieman yli neljä prosenttia suomalaisista tekoälytutkijoista on naisia.

Tekoälyä siis kehitetään pitkälti miehisissä tiimeissä, vaikka tutkimustenkin mukaan heterogeeniset työyhteisöt olisivat tehokkaampia. McKinseyn Diversity Matters –raportti vuodelta 2015 kertoo, että yritykset, joiden johdossa on sukupuolidiversiteettiä, tekevät 15% todennäköisyydellä parempaa tuottoa kuin oman alansa yritykset keskimäärin.

Kaiken huipuksi tekoäly ja yleisemmin automaatio uhkaa erityisesti nykypäivän naisvaltaisia aloja. Sama Forbesin artikkeli mainitsee esimerkkinä kassavirkailijat, joista 73% on naisia, ja joista 97% menettää työnsä tulevina vuosina.

Suomen akatemiassa, EU-verkostoissa sekä muissa tutkimusta ja kehitystä rahoittavissa elimissä ollaan huolissaan tyttöjen ja naisten vähäisyydestä teknisten alojen parissa. Onneksi tähän ollaan valmiita panostamaan. Itse toivoisin että yksikään nuori ei jättäisi tutkimatta tekniikan alan tarjoamia mahdollisuuksia. Ne ovat täynnä mielenkiintoisia vaihtoehtoja ja urapolkuja – teköäly yksi houkuttelevimmista.

Olen kahden teini-ikäisen äiti. Haluan sekä tyttäreni että poikani tekevän työuransa ja tulevaisuutensa kannalta oikeat ja faktoihin pohjautuvat valinnat. Menneen maailman stereotypiat ja asenteet eivät saa tulla esteiksi kummallekaan heidän tavoitellessaan hyvää elämää ja mielenkiintoisia työtehtäviä.

 

tua-huomoTua Huomo
Executive Vice President
tua.huomo@vtt.fi
@tuajh

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

One thought on “Tytöt ja tekoäly”

%d bloggers like this: