Työkiertoa VTT:llä – kahdeksan kuukautta Vice President tehtävässä

Mitähän ne Vice Presidentit oikein tekevät? Tähän kahvipöydässä kuulemaansa kysymykseen johtava tutkija Marko Jurvansuu osaa nyt vastata kahdeksan kuukauden sijaisuuden jälkeen. Marko on työkierron konkari: hän on toiminut VTT:llä paitsi tutkijana myös asiakaspäällikkönä, ryhmäpäällikkönä ja osaamiskeskuksen päällikkönä.

Joskus tulee niin hyviä tilaisuuksia vastaan, ettei niistä voi kieltäytyä. Minulle kävi näin eräänä alkutalven päivänä, jolloin sain ehdotuksen hoitaa VTT:n Data-driven Solutions ‑tutkimusalueen päällikön (Vice President, VP) tehtävää. Olin jo lupautunut aiemmin erääseen toiseen tehtävään, mutta lähdin kuitenkin mukaan väliaikaisena VP:nä. Päätöksen jälkeen istahdin epätietoisena työtuoliini. Meni kuitenkin vain hetki, kunnes ”vanha esimiesrooli” sisälläni heräsi henkiin. Ensimmäinen työtehtävä oli selvä – järjestetään henkilöstöpalaveri ja tiedotetaan kaikille. Siitä se lähti!

Aikaisempaan johtamiskokemukseeni verrattuna henkilöstöä oli nyt kaksin verroin enemmän. Kyseessä oli 150 hengen tutkimusalue, joka toimii kuutena tiiminä kolmella paikkakunnalla. Tiimien vastuualueet vaihtelivat teollisen internetin ratkaisuista älykkääseen terveydenhuoltoon. Henkilöstö on pääosin tutkijoita, joiden lisäksi on myös tiimipäällikköjä, tutkimusprofessoreita ja tutkimuspäällikkö. Vastuullani oli myös laaja tutkimusympäristö, johon sisältyi ICT-laitteita, antureita, 5G-testiverkon tukiasemia ja palvelimia.

Uuden nopeaa omaksumista ja luottamusta toisiin

Tulen muistamaan ajanjakson uskomattomana kokemuksena. Oli mukava revitellä ja ottaa itsestään kaikki tehot irti. Pelkkä käsiteltävien asioiden määrä pakotti moodiin, jossa täytyy omaksua, päättää ja delegoida hyvin nopeasti. Täytyi hoitaa asioita johtamisen, linjaamisen, uusien toimintamallien sekä tietenkin oman itsensä kautta.

Täytyi olla läsnä. Palavereissa päätettävät asiat olivat useimmiten minulle uusia, ja täytyi todella kuunnella, jotta pystyi muodostamaan mielipiteensä vähäisessä ajassa. Opin myös luottamaan ihmisiin aiempaa enemmän. Mikä oli sovittu, se toteutui – ja useimmiten paremmin kuin arvasinkaan.

Työn priorisointiin loin itselleni kolmen sormen säännön, jossa ensimmäisen sormen asiat (”VP duties”) tehdään aina ensin ja niissä voi mennä myös detaljeihin. Toisen sormen asiat hoidetaan johtamalla ja tulikomennoin menemättä yksityiskohtiin (minulla se oli koordinoimani hanke). Kolmannen sormen asiat (ts. muut asiat) tulivat vasta tämän jälkeen työlistalle. Tämä säännöstö auttoi oman työn johtamisessa.

Tiivistä yhteistyötä HR:n kanssa

Henkilöstöön liittyvää työtä on paljon, mutta se on varsin näkymätöntä luottamuksellisuuden takia. Varsinaisten kehityskeskustelujen lisäksi VTT:llä on monenlaista muutakin henkilöstön kehittämistä, kuten palkankorotuskierroksia sekä kolme kertaa vuodessa tapahtuva tutkijakohtainen palkitseminen merkittävistä tutkimustuloksista. On aikamoinen prosessi käsitellä kaikki ehdotukset ja varmistaa, että palkitseminen on linjakasta ja tasa-arvoista. Lisäksi tunnistimme osaajia, osaamisvajeita, koulutustarpeita ja motivaatiokeinoja erilaisten HR:n prosessien kautta.

Yksi yleinen ongelma on työkuorman ja osaamisen epätasainen jakautuminen tiimissä ja tiimien välillä. Tästä syystä yhdistimme kaksi tiimiä yhdeksi isommaksi ja perustimme sisäisiä hankkeita osaamisen kehittämiseksi huomioiden myös resursointiaspektit. Pyrin siihen, että hankkeet vievät osaamistamme eteenpäin ja että toimet ovat motivoivia. Annoin tiimipäälliköille resursseja tiimin nopeisiin kehitystarpeisiin ja hoidin myös muutamia hankalampia henkilöstökeskusteluja, jotka nekin ratkesivat aikanaan. Ajanjaksoon mahtui merkittäviä rekrytointeja: uusi tiimipäällikkö sekä useita kokeneita tutkijoita. Smart Health ‑tutkimusprofessori löytyi omasta talosta, ja perustimme myös yhden uuden professuurin, joka on paraikaa käsittelyssä.

Iloa tutkimuksen suuntaamisesta

Koin mieleenpainuvia onnistumisia. Erityisesti mieleen jäivät innostuksen hetket, kun tutkimuspäällikön kanssa hahmottelimme uusia tutkimuskokonaisuuksia osaamisen uudistamiseen asiakkaiden tarpeiden perusteella. Eikä siinä kaikki – löysimme niille sittemmin myös rahoitusta! Uskon, että jatkossa teollisen internetin asiakaskunta saa näistä hankkeista ja tutkijoiden uudistuneesta osaamisesta lisäarvoa mm. reunalaskentaan, tekoälyyn ja ”digital twineihin” liittyvissä aiheissa.

VTT:n tekoälystrategian ja markkinointimateriaalin luominen yhdessä kaikkien liiketoiminta-alueiden johdon kanssa osoitti sen, että osaamme toimia yhdessä. Saimme investoitua tekoälyalustaan, joka mahdollistaa ”kuuman” stream-datan käsittelyn suuressa mittakaavassa. Tekoälyalusta on nyt samassa laitetilassa 5G-testiverkon ytimen kanssa, joten samalla syntyi maailman mittakaavassa ainutlaatuinen ”tutkimusenableri”. Se soveltuu 5G-sovellusten tarvitsemaan ultranopeaan reunalaskentaan, kuten robottien etäohjaukseen ja älykkäiden liikennejärjestelmien tai reaaliaikaiseen virtuaalitodellisuusmallien hyödyntämiseen. Muutamat tutkijat ovat myös aloittamassa tekoälyn testaamista, mikä kuulostaa erittäin lupaavalta aiheelta ja sopisi tälle alustalle hyvin.

Tekoälyesimies?

Toimin jatkossa koordinaattorina Reboot IoT Factory ‑hankkeessa, jossa kiihdytetään valmistavan teollisuuden digitalisaatiota IoT:n keinoin viiden Suomen johtavan tehtaan toimiessa innovaatioalustana (rebootiotfactory.fi). Data-analytiikan ja tekoälyn hyödyntämisen lisäksi kehitämme myös työelämän murrokseen uusia työkaluja. Yksi kehitettävistä konsepteista on tekoälyesimies, jolle toivottavasti pääsen delegoimaan tehtäviä!

marko_DSC_3093

Marko Jurvansuu

Principal Scientist

 

 

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: