Viisi asiaa tekoälystä, jotka sinun pitäisi tietää

Tekoäly on nyt hype-käyrän huipulla. Siihen liittyvää keskustelua vaivaa hypelle tyypillinen epämääräisyys ja kuhina. Keskellä hypeä voi syntyä mielikuvia, jotka sekoittavat kokonaiskuvaa. Listasin viisi tekoälyyn liittyvää tosiasiaa, jotka sinun olisi syytä tietää. Kun tiedät nämä asiat, ymmärrät paremmin keskustelua ja tunnistat hype-puheen.

  1. Tekoäly ei ole uutta, tutkimus on aloitettu jo 1950-luvulla! Tekoäly on kokenut aiemminkin nousu- ja laskukausia. Laskukausia kutsutaan tekoälytalviksi, koska kehitys ikään kuin jäätyy, kun rahoitus ja investoinnit loppuvat. Tällaisia kausia on sattunut 1970-80 luvun vaihteeseen ja 1990-luvun alusta 2000-luvulle. Niitä edelsivät suuret odotukset ja hype.
  2. Tekoäly ei ole yksi teknologia. Se koostuu muutamasta pääsuunnasta eli koulukunnasta, joista kukin pitää sisällään joukon erilaisia suuntauksia ja teknologioita. Peruskoulukunnat voidaan jakaa datapohjaisiin ja enemmän merkitykseen ja sisältöön nojaavaan symbolistiseen koulukuntaan. Esimerkiksi IBM Watson käyttää erilaisia menetelmiä kuin kuvantunnistukseen ja ennakointiin sovellettavat niin sanotut syväoppivat neuroverkot.
  3. Nykykyinen tekoälybuumi perustuu lähes kokonaan koneoppimiseen ja tarkemmin sanottuna syviin neuroverkkoihin. Ne kuuluvat datapohjaiseen koulukuntaan. Koneoppiminen sopii hyvin luokitteluun ja ennustamiseen. Samoja asioita on aiemmin tutkittu hahmontunnistuksen ja data-analyysin nimikkeiden alla.
  4. Nykyinen tekoäly on kapeaa tekoälyä. Kapealla tarkoitan tässä sitä, että tekoälyä voidaan soveltaa tiettyyn tehtävään, johon se on rakennettu tai opetettu. Muista tehtävistä se ei ymmärrä mitään. Tekoälyllä ei ole siis sisällöllistä ymmärrystä käsittelemästään datasta, se on sille vain numeroita. Se ei myöskään halua mitään, sillä ei ole omaa tahtoa.
  5. Seuraavana askelena pidetään vahvaa tekoälyä. Vahva tai yleinen tekoäly kykenee ymmärtämään asioita ja niiden välisiä yhteyksiä selvästi laajemmin kuin nykyinen kapea tekoäly. Vahva tekoäly omaisi selkeästi maalaisjärjen (englanniksi common sense) piirteitä. Silläkään ei välttämättä ole omaa tahtoa, mutta jonkin asteinen ymmärrys ympäröivästä maailmasta kuitenkin. Tiedeyhteisöllä ei kuitenkaan ole vielä yhteistä käsitystä tutkimuksen polusta, joka johtaisi yleiseen tekoälyyn.

Tekoälyn viimeaikainen menestys ja näkyvyys perustuvat syvien neuroverkkojen ja suurten datamassojen käyttöön. Nämä menetelmät ovat toki erittäin tehokkaita tietyissä sovelluksissa, esimerkiksi kasvojen tunnistamisessa kuvista tai automaattisessa kielenkääntämisessä. Matka yleiseen tekoälyyn, jolla on edes alkeellisesti ihmisen kaltaista ymmärrystä todellisuudesta, on vielä pitkä.

 

Heikki_Ailisto_VTT
Heikki Ailisto

Tutkimusprofessori

heikki.ailisto@vtt.fi

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: