Kuljetusrobotti hoitajien apulaisena palvelutalossa

Mirja_robotti_1_edit

Miten kuljetusrobotti soveltuu osaksi palvelutalon työntekijöiden arkea? Tätä selvitettiin, kun VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) toteuttivat kolmipäiväisen kuljetusrobottikokeilun Keinupuiston palvelutalossa Hervannassa syyskuussa 2018. Kokeilu oli osa Robotit ja hyvinvointipalvelujen tulevaisuus (ROSE) -hanketta ja robottina käytettiin TTY:n MiR-robottia. VTT vastasi käyttökokeilun suunnittelusta ja toteutuksesta. Robotti oli hoitajien apuna päivittäisissä kuljetustehtävissä ja se kutsuttiin paikalle puhelinsovelluksen painikkeen avulla. Hoitajat käyttivät robottia pelottomasti ja luottavaisesti, ja heidän toiveenaan on käyttää vapautunut työaika asukkaiden kohtaamiseen.

Jo aikaisemmin me VTT:n tutkijat olimme käyneet tutustumassa Keinupuiston arkeen ja tiloihin sekä haastatelleet hoitajia ja muuta henkilökuntaa heidän työstään ja työssä ilmenevistä kuljetustarpeista. Kuljetustarpeita on lukuisia, niistä ruuan kuljetus keittiöstä palvelupuolen asukkaiden huoneisiin sekä tarvikkeiden (mm. pesuaineet, pesulaput) kuljetus olivat oleellisimpia ja tähän kokeiluun soveltuvimpia. Niinpä aloimme yhdessä Keinupuiston väen kanssa suunnitella kuljetusrobottikokeilua. Hoitajat olivat kertoneet, että tarvikkeita haetaan usein yksitellen tarvikevarastosta alakerrasta aina silloin, kun niitä tarvitaan. ”Olisi hienoa, jos tarvikkeet olisivat saatavilla esim. yhdessä laatikossa, josta voisi viedä täydennyksiä asukkaalle” visioi yksi hoitajista. Kuljetusrobotin eduiksi arvioitiin työergonomian parantuminen sekä edestakaisen ”juoksemisen” väheneminen. MiR-robotti ei sovellu ulkokäyttöön, joten esim. roskien vieminen ulos roskakatokseen ei tullut kyseeseen.

MiR-robottia ohjataan puhelinsovelluksen avulla siten, että käyttöliittymään on ohjelmoitu pysäkit (mm. asukkaiden huoneiden ovet, keittiö, tarvikevarasto), joihin robotin voi lähettää tai kutsua painiketta painamalla. Puhelin on hoitajalla. Käyttöliittymä perustuu karttaan, johon on koodattu ne reitit ja tilat, joissa robotin on tarkoitus liikkua. Lisäksi robottia pystyy ohjaamaan vapaasti puhelimessa olevan ohjaimen avulla.

Kuljetusrobottikokeilun aluksi projektin tekniset kehittäjät suunnittelivat yhdessä käyttökokemustutkijoiden kanssa robotin käyttöliittymän puhelimeen, ohjelmoivat robotin pysäkit, asensivat robotin rungon päälle kuljetustarpeisiin vastaavan laatikon ja valmistelivat robotin palvelutalon käyttöön. Vuorossa olevien hoitajien kanssa kävimme vielä läpi lähipäivien ohjelmaa ja kuljetustarpeita. Palvelutalon henkilökunnalle järjestettiin koulutushetki, jossa he pääsivät harjoittelemaan robotin käyttöä. Robotti oli hoitajien apuna kahden seuraavan päivän ajan tutkijoiden seuratessa käyttötilanteita. Hoitajat olivat motivoituneita käyttämään robottia myös ilman tutkijoiden läsnäoloa, ja he raportoivat käytöstä meille.

Kokeilun aikana robotti oli mukana aamiaisen, lounaan ja päiväkahvin kuljetuksessa sekä tarvikkeiden jaossa asukkaiden huoneisiin, pyykkipussin siirtämisessä, paperien siirtämisessä silppuriin, lääkekuljetuksessa (jolloin laatikko oli lukittuna) sekä painavan esineen siirtämisessä huoneesta toiseen. Ei tarvi roudata käsin!” kuului hoitajan ilahtunut kommentti robotin kuljettaessa tarvikkeita. Keinupuiston henkilökunta antoi robotille kutsumanimeksi Mirja. He myös halusivat kiinnittää robottiin hymynaaman kuvastamaan hyvää tuulta ja iloista mieltä. Robotilla oli palvelutalon aulatilassa lepopaikka, johon sen pystyi lähettämään odottamaan seuraavaa tehtävää. Kotipesäksi puolestaan kutsuttiin latauspaikkaa, johon robotti ohjattiin yön ajaksi. Kotipesä oli valvontakameran näköpiirissä.

Palvelutalon asukkaiden suhtautuminen robottiin oli uteliasta ja osin vähän epäileväistä. Hoitajat olivat ymmärtäväisiä ja hyvin kärsivällisiä Mirjan etsiessä välillä reittiä tai hukatessa itsensä kartalta. Haasteita oli mm. wlan-verkon toiminnassa. Hissillä kuljettaessa Mirja tarvitsi apua siihen, että hoitaja painoi hissin nappia ja piti hissin ovea auki. Useimmat hissimatkat sujuivat ongelmitta mutta välillä hoitaja joutui odottelemaan Mirjaa. Ongelmatilanteissa on erityisen tärkeää, että laitteella on pääkäyttäjä, joka osaa etsiä ratkaisua haastaviin tilanteisiin. Muutamista ongelmatilanteista huolimatta hoitajat olivat luottavaisia ja he harjaantuivat robotin käytössä. Hoitajat esimerkiksi lähettivät robotin menemään edellään tai kävelivät itse edellä tietäen robotin kyllä tulevan perässä.

Meille tutkijoille päivät Keinupuistossa olivat hyvin antoisia, kun niin me kuin kuljetusrobottikin pääsimme osaksi palvelutalon arkea. Kiitämme Keinupuiston henkilökuntaa yhteistyöstä. Saimme seurata upeiden hoitajien työskentelyä ja pelotonta suhtautumista robottiin ja sen käyttöön. Kommelluksiltakaan ei vältytty, ja yhdessä hoitajien kanssa ideoimme uusia käyttötarkoituksia kuljetusroboteille. Käyttökokeilu oli ensimmäinen kerta, kun veimme kuljetusrobotin kentälle, eli palvelutalon hoitajien käytettäväksi. Syksyn aikana meillä on tarkoitus järjestää vastaava koekäyttö myös toisessa palvelutalossa, ja ensi vuonna pidempi kokeilu, jonka avulla saamme nykyistä luotettavampaa tietoa kuljetusrobotin soveltuvuudesta palvelutaloon. Alku näyttää lupaavalta.

Katso video Mirja-robotista työn äärellä.

Lisätietoa ROSE-hankkeesta

 

kuva_blogiin_HL

Hanna Lammi
Research Scientist

Päivi Heikkilä
Research Scientist

Antti Tammela
Senior Scientist

 

 

 

 

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: