Tulevaisuuden rakentaminen: 1960-luvun elementtikerrostalosta hioutui palkittu jalokivi

Erikoistutkija Terttu Vainio ja vastaava tutkimusteknikko Jarmo Laamanen kertovat, miten vuonna 1968 valmistuneen tamperelaisen kerrostalon energiankulutus pieneni 35 prosenttia – mutta sisällä tarkenee silti ilman villasukkia. Vilkaistaanpa EU-GUGLE-projektin pilottiin Tampereella!

Vuoden 2016 aikana elementtikerrostalon ulkoseinät lisäeristettiin ja rapattiin, uusittiin ikkunat ja ovet, koneelliseen poistoon asennettiin lämmöntalteenotto ja lämpöpumppu, kylmäkellari poistettiin käytöstä ja porraskäytäviin asennettiin läsnäolotunnistuksella varustettu LED-valaistus.

Näillä toimenpiteillä taloyhtiön vastuulla oleva energiankulutus laski 35 prosenttia. Kaivokadulla Tampereella sijaitseva, vuonna 1968 valmistunut kohde sai tunnustuksen vuoden 2017 julkisivuremonttikilpailussa.

kerrostalo_ennen.jpg

Rakennuksen julkisivu ennen perusparannusta

kerrostalo_jälkeen.jpg

Rakennuksen julkisivu perusparannuksen jälkeen

Ulkovaipan ja ilmanvaihdon korjaukset paransivat rakennuksen sisäolosuhteita. Ulkovaipan tiiviys parani keskimäärin 40 prosenttia, vetoisuus väheni keskimäärin 24 prosenttia ja lattiatason lämpötilat nousivat. Asuntojen sisäilman CO2-pitoisuus aleni 3 kuukauden tarkastelujaksolla keskimäärin 20 prosenttia.

Poistoilmalämpöpumpun asentaminen ei muuttanut ilmanvaihdon määriä verrattuna koneellisen poiston ilmanvaihtomääriin. Molemmilla tekniikoilla ilmavirrat olivat pieniä verrattuna ohjearvoihin. Huoneistojen lämpötilat olivat korkeita osan aikaa lämmityskaudella.

VTT:n mittausten perusteella lämmitysjärjestelmä tasapainotettiin uudelleen lämmityskaudella 2018 ja huoneiden lämpötiloja laskettiin normaaleihin lukemiin. Vaikeammin korjattavissa oleva ongelma on tuloilmaikkunoiden venttiileiden alimitoitus. Tähän liittyykin tärkeä oppi tuleville hankkeille: Ikkunat ovat olleet osa perinteistä rakennustekniikkaa. Tuloilmaventtiileillä varustetut ikkunat ovat sen sijaan tärkeä osa ilmanvaihtojärjestelmää, ja siksi niiden valinnassa on otettava huomioon korvausilmamäärät.

Kohteesta lisää EU-GUGLE-projektin internetsivulla: http://eu-gugle.eu/fi/pilot-cities-4/tampere/

Kohde on yksi EU-GUGLE-projektin kahdeksasta asunto-osakeyhtiön teettämästä korjauksesta. Kaikki kohteet esitellään: http://eu-gugle.eu/fi/large-energy-savings-in-eu-gugle-pilot-city-tampere/

Terttu Vainio VTT

Terttu Vainio
Erikoistutkija
terttu.vainio(a)vtt.fi

 

 

jarmolaamanen

Jarmo Laamanen
Vastaava tutkimusteknikko
jarmo.laamanen(a)vtt.fi

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.

%d bloggers like this: