Helppokäyttöiset ja luotettavat kotitestit vapauttavat lääkärit rutiinikonsultaatiosta

Tiesitkö, että ennen kemiallisten raskaustestien keksimistä raskauden todentamiseen käytettiin afrikankynsisammakkoa? Sammakkoparkaan ruiskutettiin naisen virtsaa, ja jos sammakko alkoi laskea kutua, todettiin naisen olevan raskaana. 1960-luvulla kemiallisten testien kehittämisen myötä sammakot saivat jäädä rauhaan. Ensimmäiset kotikäyttöiset raskaustestit kehiteltiin 1970-luvulla. Kotitestit olivat merkittävä innovaatio, joiden avulla pystyttiin vähentämään aikaa ja rahaa kuluttavia lääkärikäyntejä.

Raskaustestien kaltaisilla pikatesteillä voidaan todeta useita muitakin asioita. Teknologia alkaa olla kypsä monille eri sovellusalueille. Esimerkkeinä mainittakoon testiliuska, jonka avulla alkoholia nauttinut voi todeta ajokuntonsa yksinkertaisesti syljestä, tai pikatesti, jolla voidaan todeta elimistössä jylläävä bakteeritulehdus verinäytteestä.

VTT:n testi- ja vasta-ainekehityksen ansiosta testejä voidaan räätälöidä moniin erilaisiin sovelluksiin. D-vitamiinipitoisuuden mittaaminen on yksi potentiaalinen sovelluskohde. Testejä kehitetään myös ympäristömittauksia varten. VTT:n, Turun yliopiston ja Salofan kehittämän sinilevämittaamisen kaupallistaminen on jo pitkällä. Salofa vie kymmenen minuutin sinilevätestiä maailmalle.

Testien jalostaminen tuotteiksi edellyttää sekä kustannustehokasta tuotantoa että sovelluksen luotettavaa toimintaa. VTT:n osaaminen painotekniikoissa, kemiassa, lääketieteessä, mittausteknologiassa ja tietoliikenteen soveltamisessa mahdollistaa tällaisten sovellusten kehittämisen. VTT:n toimintatapa on asiakaslähtöinen. Sen avulla voidaan kehittää sovelluksia lähes valmiiksi tuotteiksi asti. Tämän jälkeen yritykset voivat jatkaa kaupallistamista.

Sopivan hinnan ja luotettavan toiminnan lisäksi testisovelluksen tulee olla mahdollisimman helppokäyttöinen, jotta se leviäisi laajoille massoille. Tämä edellyttää paitsi huolellista käyttöliittymäsuunnittelua, myös panostamista kokonaispalveluihin. Esimerkiksi verinäytemittausten ympärille kannattaa kehittää ekosysteemi, jonka avulla tuloksia voi tarvittaessa ladata pilvipalveluun ja jopa saada lääkärin tai sairaanhoitajan konsultaatiota.

Vuonna 2017 julkistettu tulehdusarvomittari ja siihen liittyvä mobiilisovellus ovat askel kokonaispalvelun suuntaan. Sen avulla esimerkiksi ikäihmiset voivat tarkkailla itseään ja olla tarvittaessa yhteydessä terveydenhuollon ammattilaisiin. Seuraavana tutkimuskohteena voisi olla vaikkapa puettavien antureiden (engl. wearables) soveltaminen terveyden tarkkailuun. Ylipainoisen riskiä sairastua sydän- ja verisuonitauteihin voitaisiin madaltaa seuraamalla hänen elintoimintojaan kotona ja reagoimalla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Tulevaisuuden terveydenhuollosta puhuttaessa ratkaisuksi tarjotaan digitalisointia. Usein keskustelun keskiössä ovat tiedonsiirtoteknologiat, mobiilipalvelut, lääkäri-chatit ja vastaavat. Ne eivät kuitenkaan yksistään riitä; tarpeeksi edullisia, luotettavia ja monipuolisia sensoreita ja mittauslaitteita pitäisi myös olla tarjolla.

Jos raskaustesti vähensi lääkärikäyntien määrää, erilaiset edulliset pikatestit voivat moninkertaistaa tämän ilmiön. Rutiinikonsultaation poistuessa lääkärien aika vapautuu olennaisempaan työhön ja edistää kansalaisten terveyttä. Varsin kunnianhimoinen tavoite, mutta nykytiedon valossa täysin realistinen!
leenahakalahti.jpg
Leena Hakalahti
Research Team Leader
leena.hakalahti(a)vtt.fi

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.