Hallintamalleilla ratkotaan maakuntauudistuksen digitalisaatiohaasteita

Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt maakuntauudistuksen rinnalla julkiset työvoima- ja yrityspalvelut yhdistävän kasvupalvelu-uudistuksen. Aiemmin keskitetyn tahon hallinnoimien sähköisten yrityspalveluiden ylläpito ja kehittäminen tapahtuvat uudistuksen myötä ympäristössä, jossa on mukana itsehallinnollisia maakuntia. Uudistus tuo oman mausteensa tietojärjestelmien kehittämiseen ja hallintaan. Kun palveluiden järjestämis- ja tuottamisvastuu jakaantuu nykyistä useammalle toimijalle, on tärkeää, että käytössä olevat digitaaliset järjestelmät mahdollistavat palveluiden jatkuvuuden ja tietojen välittymisen yli organisaatioiden rajojen.

Laadukkaiden ja yhdenmukaisten digitaalisten kasvupalvelujen kehittäminen edellyttää, että palveluiden järjestäjät, tuottajat ja asiakkaat kootaan ekosysteemimäiseen yhteistyöhön. ”Menossa olevassa uudistuksessa digitaalisuuden täysimääräinen hyödyntäminen palvelutuotannossa ja toimijoiden keskinäisistä vastuista ja rooleista sopiminen tarjoaa hyvät eväät onnistumiselle”, toteaa teollisuusneuvos Sirpa Alitalo työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Hallintamallit auttavat yrityspalvelujen muutoksessa

Hallintamalleilla tarkoitetaan käytäntöjä ja vastuita, jotka mahdollistavat digitaalisten järjestelmien pitkäaikaisen kehittymisen eri sidosryhmiä tasapuolisesti palvelevaan suuntaan. Kun nämä toimintatavat on huolellisesti suunniteltu ja dokumentoitu niin voidaan saavuttaa yhteiskehittämisen edut, kuten kustannussäästöt ja parempi tiedonkulku tietojärjestelmien välillä.

Maakuntien yrityspalvelutoimijoilla ja valtakunnallisilla kasvupalveluilla on yhteinen tavoite yritysten menestymiseksi ja tavoite toteutetaan yhdessä tekemällä. Olennaista on, että asiakkuuksiin sekä toimijoiden väliseen yhteistyöhön liittyvä tieto saadaan sujuvasti kulkemaan”, toteaa Lapin ELY-keskuksen elinkeinot, työvoima ja osaaminen -vastuualueen johtaja Tuija Ohtonen.

VTT esittää ehdotuksia kasvupalveluiden sähköisten järjestelmien hallintamalleiksi Valtioneuvoston kanslian julkaisemassa raportissa. Lisäksi raportissa ehdotetaan toimiviksi havaittuja käytäntöjä, joita on hyödynnetty hallintamallien laatimisessa, sekä annetaan käytännön esimerkkejä hallintamalleista sähköisten järjestelmien kehitys- ja ylläpitotehtävien järjestämiseksi.

Tutkimus perustuu VTT:n pitkäjänteiseen työhön ohjelmistojen elinkaaren hallintaan ja hallintamalleihin. Tämä selvitys on tärkeä, koska vastaavaa laajaa erilaisia tietojärjestelmätyön ”ekosysteemisiä” hallintamallitapauksia koostavaa ja analysoivaa tutkimusta ei ole tehty aiemmin julkisella sektorilla.

Hallintamallit tukevat yhteiskehittämistä myös muualla

Julkisella sektorilla pyritään laajemminkin siirtymään siihen, että tilataan ja jatkokehittään ohjelmistoja tai alustoja yhdessä, jos samaa ratkaisua voi hyödyntää useassa julkisen sektorin organisaatiossa. On havahduttu siihen, että päällekkäinen kehittäminen ei kannata, koska monesti vaikkapa kuntien tarpeet sähköisille järjestelmille ovat samansuuntaisia. Yhteistyöllä voidaan saavuttaa kustannussäästöjä sekä parantaa tietojärjestelmien laatua ja yhteensopivuutta.

Hyvin mietityt hallintamallit ovat keskeisen tärkeitä, jotta yhteiskehittäminen onnistuu. Ilman hallintamallia järjestelmäkehityksessä voidaan päätyä joko diktatuuriin tai anarkiaan. Jos yksi toimija sanelee liikaa tietojärjestelmäkehitystä, muiden sidosryhmien tarpeet eivät tule huomioiduksi. Jos taas jokainen yksittäinen toimija operoi muista riippumatta, syntyy useita erillisiä – ja mahdollisesti keskenään yhteen sopimattomia – versioita samasta ohjelmistosta ja menetetään yhteiskehittämisen edut.

VTT:n aiemmin kehittämiä hallintamalleja on sovellettu eri kehityshankkeille ja ohjelmistoille julkisella sektorilla. Maksutonta materiaalia (mm. esimerkkipohja) hallintasuunnitelmien tekemistä varten löydät verkosta sivulta: http://www.vtt.fi/sites/avoimen-tuotteen-hallinta

Lisätietoja:

  • Kääriäinen, J., Parviainen, P., Ohtonen, T., Uusihanni, M., Jänkälä, S., Kukkola, K. 2018, Hallintamallit yhdessä tekemiseen – Yrityspalveluiden sähköisten järjestelmien käyttö ja kehittäminen, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta, http://tietokayttoon.fi/julkaisu?pubid=24902 . Raportti VTT:n, Lapin ELY:n ja TE-toimiston kanssa (TEM ohjauksessa).
  • Henttonen K., Kääriäinen J., Kylmäaho J. 2017. Lifecycle management in government-driven open source projects – practical framework, International Journal of Information Systems and Project Management, Vol. 5, No. 3, 2017, 23-41, http://www.sciencesphere.org/ijispm/archive/ijispm-050302.pdf . VTT:n ja Maanmittauslaitoksen yhteistyössä kirjoittama tieteellinen lehtiartikkeli.
  • Matinmikko, T., Kääriäinen, J., Kylmäaho, J., Henttonen, K. 2017. Yhteispelillä kohti edullisempia ja laadukkaampia ohjelmistoja, Kuntalehti. KL-Kustannus Oy, No: 6, 50. TMikko-konsultoinnin, VTT:n ja Maanmittauslaitoksen kanssa kirjoitettu artikkeli.
  • Valtioneuvoston kanslian blogikirjoitus: http://tietokayttoon.fi/ajankohtaista/blogi/-/blogs/sahkoisten-jarjestelmien-hallintamallit-avuksi-maakuntauudistuksessa

jukka_kaariainen

Jukka Kääriäinen

jukka.kaariainen(at)vtt.fi

 

katja_henttonen

Katja Henttonen

Leave a Reply