Oikea suunnittelu pienentää uimahallien vaurioriskiä

Rakenteiden ilmavuodot voivat lisätä uimahallin kosteusriskejä ja vaurioitumista. Allastilan korkeus vaikuttaa yläosan rakenteiden kosteuskuormitukseen. Lämpötilaeroista aiheutuva paine-ero johtaa sisäilman vuotoihin yläpohjan kautta ulos, mikä kasvattaa rakenteiden kosteusriskiä. Rakenteiden kosteuskuormiin ja niiden aiheuttamiin riskeihin voidaan vaikuttaa suunnittelulla, toteutuksella ja järjestelmien käytöllä. Olennaista on rakenteiden ilmatiiviys ja sisäilman suhteellisen kosteuden tason asettaminen talvikaudeksi viihtyisyysalueen alarajoille.

Uimahallien sisäilman ja ulkoilman välinen lämpötilaero pyrkii aiheuttamaan ylipaineen allastilojen yläosaan erityisesti korkeissa uimahalleissa. Tällöin kostea sisäilma voi kulkeutua vuotoilmareittejä pitkin hallin katon ja yläseinien kautta ulos, jolloin rakenteisiin tiivistyy kosteutta sisäilmasta.

Pitkäaikainen kosteuden kertyminen aiheuttaa rakenteisiin erilaisia ongelmia kuten homeen kasvua tai pahimmillaan rakenteiden lujuuden heikentymistä. Ilmavuodot rakenteisiin ovat tyypillisesti suurimmillaan talvikaudella, jolloin sisäilman kosteustaso on suurin ulkoilmaan nähden ja riski kosteuden kerääntymiseen on siten suurimmillaan.

uimahallit

Kuva 1. Uimahallien sisäilman olosuhteet ja tilojen korkeudesta aiheutuvat sisäilman paineolot ovat haasteellisia hallin rakenteiden kosteustekniselle toimivuudelle.

Halleissa, joiden yläpohjan rakenteiden ilmatiiviys on heikko, on voinut esiintyä veden ’satamista’ katosta sisätilaan. Tämä on aiheutunut kattorakenteisiin talvikaudella tiivistyneen ja jäätyneen veden sulamisesta lauhan jakson aikana, jolloin vesi on valunut ilman vuotoreittejä pitkin hallin sisätilaan. Ilmatiiviydeltään näin heikoissa tapauksissa on korostunut rakennevaurioiden riski ja on ilmeistä, että rakenteiden epäpuhtaudet kulkeutuvat sisäilmaan vuotoilmavirran suunnan vaihtuessa.

Korkean ja lämmitetyn tilan paine-oloja ei voida täysin hallita ilmanvaihdon avulla. Vaikka allastilan lattiatasolla pidetään yllä kohtuullista alipainetta, voi hallien yläosissa esiintyä pitkiä ylipainejaksoja. Jos esimerkiksi 9 m korkuisen hallin lattiatasolla ylläpidetään ilmanvaihdon avulla jatkuvaa 10 Pa suuruista alipainetta, on hallin yläosassa ylipainetilanne lähes puolet vuodesta (kuva 2).

Kuva 2. Sisä- ja ulkoilman välisen paine-eron pysyvyys eri korkuisten hallirakennusten yläosassa, kun hallin lattiatasolla on sama paine sisä- ja ulkoilman välillä. Tarkastelussa vuoden jakso Helsingin mitoitusvuoden (lämmitys) olosuhteissa.

VTT:n tekemässä selvityksessä esitetään suunnitteluun, toteutukseen ja järjestelmien käyttöön liittyviä periaatteita, joilla rakenteiden kosteuskuormiin ja niiden aiheuttamiin riskeihin voidaan vaikuttaa. Olennaista on riittävä ja pysyvällä tavalla toteutettu rakenteiden ilmatiiviys ja sisäilman suhteellisen kosteuden tason asettaminen talvikaudeksi viihtyisyysalueen alarajoille, noin 40 % RH tasolle.

Kuvattu ulospäin tapahtuvien ilmanvuotojen aiheuttama riski on korostunut uimahalleissa niiden korkeiden sisäilman kosteuksien takia. Vastaava riski liittyy myös muihin korkeisiin hallirakenteisiin, vaikka niiden sisäilman kosteus on alempi kuin uimahalleissa.

Esitetyt tulokset ovat osa ’Uimahallien yläpohjarakenteiden kosteustekniikka ja paloturvalliset PU-lämmöneristeiset hallirakenteet’ –projektia, joka toteutettiin 21.9.2015 – 31.12.2017. Selvityksessä käytiin läpi uimahallien sisäilmaan ja rakenteiden kosteuskuormitukseen liittyvää tutkimustietoa, ohjeistoa ja määräyksiä sekä kartoitettiin asiantuntijanäkemyksiä aiheesta. Lisäksi analysoitiin korkeiden hallitilojen painesuhteiden pysyvyyttä Suomen ilmastossa.

Julkinen asiakasraportti on luettavissa sivulta: http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/2017/VTT-CR-06833-17.pdf

Tuomo Ojanen VTT
Tuomo Ojanen
Senior Scientist, VTT
tuomo.ojanen(a)vtt.fi

Leave a Reply

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.