Tekoäly on jo täällä – odotukset ovat kovat

Miksi tekoäly nousee tällä hetkellä esiin joka suunnasta? Odotukset tekoälyn liki ihmeitä tekevälle voimalle ovat suuret. VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara kertoo, onko odotuksille katetta.

Antti Vasara VTT

Tekoäly ja sen suomat mahdollisuudet voivat tuoda aivan ennennäkemättömän, liki eksponentiaalisen, tuottavuusloikan ja viedä ihmiskunnan vaurauden aivan uusiin sfääreihin. Maaperä on kypsä kaikille positiivisille uutisille tekoälystä, vaikka jo 50-luvusta lähtien joka vuosikymmen on innostuttu suuresti jostain ja sitten petytty. Nyt on kuitenkin perusteltuja syitä odottaa enemmän. Ainakin teknologiassa on tehty isoja harppauksia eteenpäin, ja tämän vuoksi tekoälyn soveltaminen on nyt paljon realistisempaa kuin aikaisempina vuosina.

Esikuvana ihminen

Mitä tekoäly sitten on? Amerikkalaiset tutkijat Russell ja Norvig antoivat muutama vuosi sitten seuraavan määrittelyn: ”Tekoälyksi kutsutaan koneiden toimintaa, joka matkii kognitiivista toimintaa, jonka ihmiset tavallisesti yhdistävät inhimilliseen älykkyyteen, kuten oppimiseen ja päättelyyn.” Toinen määrittely, joka lähtee samasta ideasta, mutta ilmaisee sen hieman toisin sanoin, on: ”Tekoäly on sitä, mitä ei vielä pystytä ohjelmoimaan tietokoneelle.” Tässä on ajatuksena myös, että tietokone itse oppii tekemään haluttua, rajattua asiaa ilman, että sille kerrotaan tarkat ohjeet, miten sen pitäisi se tehdä.

Tekoälyssä tarvitaan teknisesti kolmea tärkeää asiaa:

  1. Algoritmejä
    • Algoritmit on pääosin kehitetty jo aiempina vuosikymmeninä, mutta koottu nyt käyttökelpoisiksi alustoiksi: erityisesti syvät neuroverkot (deep learning). Alustat ovat yleisesti ottaen isojen teknologiajättien hallussa.
  2. Dataa algoritmien opettamiseen
    • Opetukseen ja analyysin käytettävissä oleva digitaalinen data kasvaa eksponentiaalisesti.
  3. Laskentatehoa
    • Edullisesti käytettävissä oleva laskentateho kasvaa.

Nyt on jo alettu näkemään, kuinka sekä kuluttaja- että teollisissa sovelluksissa päästään käytännönläheisiin, oikeisiin sovelluksiin. Kuluttajasovellukset ovat näkyvästi esillä: esimerkkeinä Google Now, Amazon Alexa, Apple Siri, Microsoft Cortana sekä monet tietokonepelit.

Työtehtävät muuttuvat, mutta työ ei katoa

Myös teollisuus soveltaa tekoälyä. Kärjessä ovat teollisuus- ja prosessiautomaatio, autonominen liikenne niin maalla, merellä kuin ilmassa sekä terveydenhuolto. Vaikka kaikissa näissä teollisissa sovelluksissa pyritään parempaan lopputulokseen tekoälyn avulla, ehkä suurin vaikutus tullaan näkemään rutiininomaisten töiden automaatiossa: tuottavuus kasvaa, työtehtäviä häviää – ja uusia syntyy.

Akateemiset tutkijat ja konsulttiyritykset ovat kutakuinkin yksimielisiä tuottavuuden kasvusta. Tarkat lukuarviot vaihtelevat, mutta McKinsey&Companyn arvion mukaan jopa 50 % työtehtävistä voitaisiin automatisoida teknisesti jo nykyteknologialla. Läheskään aina se ei ole taloudellisesti kannattavaa. Sen sijaan hyvin harvaa ammattia voi kokonaan automatisoida. Kaiken alttiimpia työtehtäviä tekoälylle ovat sellaiset tehtävät, joissa tehdään rutiininomaista tiedon prosessointia ja käsittelyä.

Murros on mahdollisuus

Historian aikana on tapahtunut paljon vastaavanlaisia murroksia. Yleensä aina seurauksena on ollut elintason ja elämänlaadun paraneminen. Olkaamme siis optimistisia myös nyt ja tehkäämme työtä sen eteen, että tekoälystä tulee taas uusi positiivinen vaihe yhteiskunnan kehityksessä.

VTT on tekoälyn soveltamisessa edelläkävijä. Meidän roolimme on nimenomaan tuottaa sellaisia tekoälyn sovelluksia, jotka tuovat hyvinvointia yhteiskunnalle ja kasvua yrityksille.

Lisää aiheesta policy brief -julkaisussamme ”Tuottoa ja tehokkuutta Suomeen tekoälyllä”.

Antti Vasara
toimitusjohtaja
Twitter: @ahavasara

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s