Altistuvatko kaupan alan työntekijät tuontitavaroista haihtuville kemikaaleille?

Päänsärkyä, huonoa oloa, ihottumaa. Kaupan alalla työskentelevät kärsivät ajoittain erilaisista oireista, joille on vaikea löytää syytä. Voisiko syynä olla kaupassa käsiteltävät tuotteet ja niistä mahdollisesti haihtuvat aineet? Asiaa on nyt selvitetty kaupan alan toimijoiden, Työsuojelurahaston ja VTT:n rahoittamassa tutkimuksessa.

Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että kuljetuskonttien ilmatilassa esiintyy erilaisia kemikaaleja jopa ihmisille haitallisia määriä.

Osa aineista lisätään konttiin tarkoituksella joko torjumaan lastin vaurioitumista matkan aikana tai ehkäisemään vieras­lajien siirtymistä mantereelta toiselle. Osa vapautuu kuljetettavista tavaroista. Viimeksi mainitut ovat peräisin tuotteissa käytetyistä aineista kuten liimoista, lakoista maaleista tai tuotteen raaka-aineesta. Tuotteista peräisin olevia kemikaaleja on satunnaisesti havaittu konteissa ihmisille haitallisia määriä. Kaasupitoisuuksia valvotaan nykyisin useissa logistiikkakeskuksissa kontteja purettaessa, mutta sen jälkeen niitä ei seurata.

Uutta tietoa haitallisten aineiden esiintymisestä kaupan logistiikkaketjussa

Tutkimme keväällä 2016 käynnistyneessä hankkeessa kuljetuskonteissa esiintyviä aineita ja niiden pitoisuuksia tuontitavaroiden purkamisesta kontista aina myyntiin saattamisen saakka. Mittasimme 14 merikuljetuskontin ilmatilassa olevia yhdisteitä. Suurimmassa osassa konteista (86 %) ei havaittu haitallisia määriä haitallisia aineita.

Vain kahdesta tuote-erästä haihtui ihmisille haitallisia aineita: metanolia ja ammoniakkia. Metanolin määrä kontin ilmassa oli tuote-erän vastaanoton ja purun aikana noin kymmenesosa se haitalliseksi tunnetusta pitoisuudesta (HTP-arvo). Toisesta tuote-erästä havaittiin ihmisille haitallista ammoniakkia tuotteen vastaanoton yhteydessä. Ammoniakin pitoisuus kontissa tuotteita sisältävien pahvilaatikoiden välissä ylitti jopa lyhyelle altistukselle asetetun HTP(15min)-arvon. Työntekijöiden turvallisuus varmistettiin tuotteiden vastaanoton ja kontin purkamisen aika­na tehokkailla henkilösuojaimilla.

Haitallinen aine voi olla havaittavissa vielä myymälässäkin

Molemmissa tapauksissa kaasupitoisuudet pienenivät tuote-erän käsittelyn edetessä. Kaksi vuorokautta myöhemmin tuotteen myyntikunnostuksessa ammoniakkia oli edelleen selvästi mitattavissa, mutta ei kuitenkaan haitallisia määriä.

Seitsemän viikkoa myöhemmin, kun tuotteet kerättiin varastosta myymälöihin lähteviin eriin, ammoniakkipitoisuus mitattiin uudelleen muovipussin sisältä. Se oli edelleen samalla tasol­la kuin myyntikunnostuksessa.

Tuote-erä tutkittiin vielä myymälässä ennen pakkausten avaamista ja ripusta­mis­ta myyntitelineeseen. Muovipussista mitattu pitoisuus oli kuljetuksen aikana pienentynyt vain hieman. Työpisteen ilmatilan ammoniakkipitoisuudet olivat kuitenkin pieniä: korkein pitoisuus, joka oli noin 8 % haitalliseksi tunnetusta pitoisuudesta, mitattiin tavaran vastaanotossa logistiikkakeskuksessa. Myyntivaiheessa pitoisuus oli vain noin 2 % haitallisesta arvosta.

Työntekijät eivät altistuneet korkeista pitoisuuksista huolimatta

Samaan aikaan VTT:n pitoisuusmittausten kanssa Työterveyslaitos mittasi tiettyjen kaasujen pitoisuuksia työntekijöiden hengitysvyöhykkeeltä.

Pitoisuudet olivat pieniä ja selvästi alle haitallisiksi tunnettujen pitoisuuksien. Vaikka tutkimuksessa mitatut pitoisuudet olivat pieniä, ihmisiä altistavat aineet ja niiden pitoisuudet voivat vaihdella kontista ja tavarayksiköstä toiseen. Tähän tulisikin varautua jo työtä suunniteltaessa.

Huomio konttien ja tavarayksiköiden käsittelyyn avaamisen ja purkamisen yhteydessä

Työpaikoilla olisi hyvä olla konttien ja tavarayksiköiden käsittelyyn selvä prosessi ja riittävän kattavat mittausmenetelmät.

Konttien tuulettaminen ja pitoisuuden mittaus ennen tyhjennystyön aloittamista vähentää riskiä altistua haitallisille aineille, samoin kuin avoimet työtilat ja hyvä ilmanvaihto eri työpisteissä.

Tieto havaituista kaasupitoisuuksista pitää välittää logistiikkaketjussa seuraavaan työvaiheeseen, jossa työntekijän altistuminen on mahdollista. Näin mahdolliset kaasut voidaan ottaa huomioon tavarayksikön käsittelyssä ja tehdä esimerkiksi lisämittauksia, parantaa ilmanvaihtoa ja käyttää henkilösuojaimia.

Kemikaaliriskin tunnistaminen on hankalaa

Usein konttien merkinnät ovat puutteellisia eivätkä aina täytä kansainvälisten sopimusten edellyttämiä kaasutusainekäsittelyn vaatimuksia. Lastista haihtuvien haitallisten aineiden esiintymisen ennakointi on käytännössä mahdotonta.

Kattavien mittausten toteuttaminen on nykylaitteilla hankalaa, sillä kenttäkäyttöön sopivia laitteita, jotka pystyisivät mittaamaan kaikkia mahdollisesti esiintyviä haitallisia aineita riittävän pienissä pitoisuuksissa, ei ole vielä markkinoilla. Tämän vuoksi mittauksia on tehtävä useilla eri menetelmillä.

Kemikaaliriskiä vähentäisi tiedonkulun parantaminen koko logistiikkaketjussa haitallisten aineiden esiintymisen osalta aina tavaran toimittajalta läpi koko logistiikkaketjun vähittäiskauppaan saakka. Se parantaisi työntekijöiden turvallisuutta koko toimitusketjussa ja auttaisi pitämään altistuminen niin pienenä kuin mahdollista.

Julkaisemme projektin tulokset lokakuussa 2017.

Marja Pitkänen VTT

Marja Pitkänen
erikoistutkija
puh. 040 5787923
marja.pitkanen (a) vtt.fi

Leave a Reply