Finland could be the next Silicon Valley: Lessons from Silicon Valley – speed, flexibility and boldness

piilaakso

Silicon Valley is a great place to see first-hand how technology can be turned into success stories. As a small, pilot-scale country and a pioneer in digitalisation, Finland is in an excellent position to take advantage of the growth opportunities presented by technological development.

I had the pleasure of attending the Silicon Valley Experience 2017 event in September. The momentum there is certainly mind-blowing. And thankfully also inspiring. I want to take this opportunity to share my experience with you and draw a few comparisons between the atmosphere in Silicon Valley and Finland’s current situation and possibilities.

Time is not your friend in innovation

Are we quick enough and does our culture encourage experimentation?

Finland has given birth to a wonderful start-up culture, with organisations such as Aalto University leading the way through the transformation. Thumbs up to them. We are on the right track. However, we need to be bolder and throw ourselves into new things even faster and on a more international scale.

How can we inject this same enthusiasm into larger corporations as well?

We were introduced to the philosophy and business of two Silicon Valley enterprises that still consider themselves start-ups. Google and Facebook are both growing at a rate of tens of thousands of employees per year. However, their corporate cultures are firmly rooted in open-minded experimentation, and the staff are led on the basis of targets and results, not procedures.

In our own work community, we made a decision to devote even more energy to the cultural transformation:

  • Setting ambitious goals and making sure that they are reached, but with freedom in the implementation.
  • Fewer written plans and reports.
  • More flexibility, learning and choices.
  • The first step was a decision taken by VTT’s management team there and then to radically revise the way we approach innovative research.

Thumbs up to us! 🙂

I am personally very keen on the idea that you need to be leaning forward by so much that you have no choice but to run. Otherwise you fall flat on your face.

Pay it forward

Would we Finns be able to work together in a new way?

In Silicon Valley they believe that altruistic good deeds come back to you when needed.

We know that there is immense potential in new ecosystems, i.e. organisations’ partnership networks, and their disruptive value networks. This refers to new technology that transforms business and markets by making old technology, techniques or business models redundant. As a small, pilot-scale country and a pioneer in digitalisation, Finland is in an excellent position to take advantage of these opportunities. This requires the courage to put enough data into circulation.Think about all the new start-ups and services that could be found in the gaps! Surely everyone, or at least enough people, would ultimately win. I cannot see anyone suffering great losses in any case.

Are we bold enough to throw ourselves in with different partners and see what happens? Without demanding too linear and short-term a return – paying it forward.

Artificial intelligence changes everything: “50% taking action”

Artificial intelligence, machine learning and virtual reality. Almost every message centred around these concepts. Silicon Valley is a firm believer in the role of new technologies in bringing about the next big transformation since the internet.  This is evident in absolutely everywhere.

To summarise a lesson from Google: 1.7 megabytes of new data are created every second for every person on the planet. By 2020, the speed of data creation will be 44 times greater than in 2007. While today the focus between data accumulation, reporting and analysis is split at a ratio of 50/40/10, in the very near future “taking action” will account for 50% and data accumulation and reporting for only 20%.

Finland’s big chance definitely lies in applying artificial intelligence. Google alone spends more than Finland’s national budget on the development of core artificial intelligence technologies. We have strong domain know-how (e.g. autonomous systems, smart energy, health, the forest value chain). We are top experts and users of digital technology, and we have a culture that fosters broad-based cooperation.

How could we create an opportunity for world-class innovation ecosystems that are carried by a culture of experimentation to be born in Finland? How could we give just enough support to networks to overcome the initial friction and get moving? We already have the building blocks. Innovation ecosystems are practice platforms. Now is the time to launch them!

The focus of Silicon Valley has widened, and the cost of being based there has got out of control. This could be a sign of an approaching Big Bang. How about we get our hooks in now? And not wait until tomorrow. Finland could be the next Silicon Valley!

A big thank you to Boardman and #SVExperience17 for the wonderful Silicon Valley 2017 experience!

Erja Turunen VTTErja Turunen
Executive Vice President, Smart Industry and Energy Systems
Cell +358 50 380 9671
erja.turunen@vtt.fi
Twitter @turunen_erja

Tehdään Suomesta seuraava Piilaakso: Piilaakson opit Suomeen – nopeammin, ketterämmin ja rohkeammin

piilaaksoPiilaaksossa pääsee kokemaan ja näkemään, miten teknologiasta tehdään menestystarinoita. Suomella on erinomainen paikka pienenä, pilottikoon maana ja digitaalisuuden edelläkävijänä iskeä kiinni teknologiamurrosten tarjoamiin kasvumahdollisuuksiin.

Minulla oli ilo päästä kokemaan ja aistimaan Piilaaksossa Silicon Valley Experience 2017 -tapahtuma syyskuussa. Kyllähän siellä oleva tekemisen meininki pistää ajattelemaan. Ja onneksi myös innostumaan. Jaan kanssanne tämän elämyksen, ja erityisesti peilaan Piilaakson tunnelmaa Suomen nykytilaan ja mahdollisuuksiin

Time is not your friend in innovation

Olemmeko me riittävän nopeita ja kokeilukulttuurihenkisiä?

Suomessa startup-kulttuuri on hienosti kehittynyt, ja esimerkiksi Aalto-yliopisto on ollut tässä murroksessa aivan edelläkävijä. Peukku sinne. Olemme hyvällä taipaleella. Tarvitsemme kuitenkin lisää rohkeutta heittäytyä entistä nopeammin ja kansainvälisemmin.

Miten hyödyntää sama tekemisen meininki myös isommissa korporaatioissa?

Piilaaksossa pääsimme tutustumaan kahden itseään edelleen kasvuyrityksenä pitävän yrityksen ajatteluun ja toimintaan. Google ja Facebook kasvavat molemmat vuodessa jopa kymmenien tuhansien henkilöstömäärillä. Kuitenkin kulttuuri on vahvasti ennakkoluulottoman kokeilukulttuurin puolella, ja ihmisiä johdetaan tavoitteiden ja tulosten – ei toimintatapojen kautta.

Omassa työyhteisössämme päätimme kiihdyttää kulttuurimuutostamme entisestään:

  • Asettaa kunnianhimoisia tavoitteita ja seurata niitä, mutta sallia vapauksia toteutustavoissa.
  • Vähemmän kirjallisia suunnitelmia ja raportteja.
  • Enemmän ketterää tekemistä, sen kautta oppimista ja valintojen tekemistä.
  • Ensimmäinen askel on, että päätimme saman tien VTT:n johtoryhmässä muuttaa radikaalisti
    uutta luovan tutkimuksemme toimintatapoja.

Peukku meille 🙂

Itse olen tykästynyt kovasti ajatukseen, että on otettava niin iso etukeno, että on pakko juosta. Muuten kaatuu rähmälleen.

Pay forward

Osaisimmeko me suomalaiset tehdä yhteistyötä uudella tavalla?

Piilaaksossa uskotaan, että pyyteettömästi toisen eteen hyvää tekemällä sama tulee myös omalle kohdalle, silloin kun tarvetta on.

Tiedämme, että uusissa ekosysteemeissä eli organisaatioiden yhteistyöverkostoissa ja niiden distruptiivisissa arvoverkoissa muhii isot mahdollisuudet. Tällä tarkoitetaan liiketoimintoja ja markkinoita muuttavaa uutta teknologiaa, joka tekee vanhan teknologian, menetelmät tai liiketoimintamallit välillä jopa tarpeettomiksi. Suomella on erinomainen paikka sekä pienenä pilottikoon maana että digitaalisuuden edelläkävijänä iskeä kiinni näihin mahdollisuuksiin. Tämä vaatii sen, että on rohkeutta laittaa riittävästi dataa liikkeelle. Mitä uusia startuppeja ja palveluita rajapinnoista voisikaan löytyä? Lopulta varmasti kaikki tai vähintään riittävän moni voittaisi.  En usko, että kukaan ainakaan pahasti häviäisi.

Onko meillä rohkeutta eri toimijoiden heittäytyä yhdessä ja katsoa mitä syntyy? Ilman liian suoraviivaista ja liian lyhytjänteistä takaisinmaksuvaadetta – Pay forward.

Artificial intelligence changes everything: ”taking action is 50 %”

Tekoäly, koneoppiminen ja virtuaalitodellisuus. Näiden ympärille rakentui lähes jokainen viesti. Piilaaksossa uskotaan vahvasti uusien teknologioiden rooliin aikaansaada seuraava iso muutos sitten internetin.  Tämä näkyy ihan kaikessa.

Referoin lyhyesti Googlelta opittua: 1,7 megatavua uutta dataa tuotetaan jokainen sekunti jokaista maapallon ihmistä kohti. Datan tuottonopeus tulee olemaan 44 kertaa suurempaa 2020 kuin 2007. Jos tänään fokus on datan keruussa, raportoinnissa ja analyyseissa suhteessa 50/40/10, niin aivan lähitulevaisuudessa datan hyödyntäminen ”taking action” on 50 % kokonaisuudesta ja datan keruun ja raportoinnin osuus on vain 20 %.

Suomen mahdollisuudet ovat aivan varmasti tekoälyn soveltamisessa. Itse ydinteknologioita tekoälyyn kehitetään pelkästään Googlella suuremmalla summalla kuin, mikä on Suomen valtion budjetti. Meillä on vahva domain-osaaminen (mm. autonomiset systeemit, älykäs energia, terveys, metsän arvoketju). Olemme huippuosaajia ja -soveltajia digitaalisuuden teknologiassa, ja meillä on kulttuuri tehdä laaja-alaista yhteistyötä.

Miten antaisimme mahdollisuuden sille, että Suomeen voisi syntyä maailmanluokan innovaatioekosysteemeitä, joissa kokeilukulttuuri on kantavana voimana? Miten voisimme sopivasti antaa verkostoihin tukea siihen, että alkukitka ylittyy ja saadaan vauhti päälle? Palikat ovat jo kasassa. Innovaatioekosysteemit ovat harjoitusalustoja. Laitetaan niitä nyt liikkeelle!

Piilaakson fokus on laajentunut, ja siellä asumisen kustannukset karanneet käsistä. Se voi olla merkki kohti uutta alkuräjähdystä. Mitä jo iskisimme omien ytimiemme kanssa kiinni nyt? Ei huomenna. Tehdään Suomesta seuraava Piilaakso.

Kiitos Boardman ja #SVExperience17 tästä Piilaakso 2017 -kokemuksesta!

Erja TurunenErja Turunen VTT
Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät -liiketoiminta-alueen johtaja
CELL: (+358) 50 380 9671
erja.turunen@vtt.fi
Twitter @turunen_erja

 

Voimalaitosten osat: pieni panostus tutkimukseen nyt voi tuottaa huomattavia säästöjä myöhemmin

Voimalaitosten tulistin- ja höyryputkistojen sekä muiden kriittisten komponenttien on oltava kestäviä ja toimittava moitteettomasti seuraavaan suunniteltuun huoltokatkokseen saakka. Jos tässä epäonnistutaan, se voi tulla kalliiksi. Voimalaitosten kriittisissä komponenteissa käytettävien materiaalien on kestettävä korkeita lämpötiloja ja äärimmäisiä olosuhteita. Komponenttien elinikä määräytyy pitkälti niiden materiaalien kestävyyden perusteella erilaisissa käyttöolosuhteissa.

Voimalaitoksissa käytetään usein ferriittis-perliittistä terästä, jonka mikrorakenteissa tapahtuu muutoksia korkeissa lämpötiloissa: perliitti liukenee, mikä johtaa karbidien muodostumiseen raerajoilla. Tämä heikentää materiaalin mekaanisia ominaisuuksia ja lyhentää komponenttien elinikää. Tiesitkö, että voimalaitoksen komponenttien elinikä voidaan määrittää näiden karbidimuodostelmien avulla?

Tutkijat ovat jo pitkään tiedostaneet karbidien muodostumisesta aiheutuvat ongelmat, mutta miten tietoa voidaan hyödyntää materiaalin eliniän ennustamisessa tai ongelman poistamisessa? VTT on kehittänyt laskennallisia malleja ja materiaalikirjastoja nimenomaan tähän tarkoitukseen. Niiden avulla voidaan ennustaa tarkasti materiaalien elinikä niiden käyttöolosuhteet ja vaatimukset huomioiden.

carbide formation

Perliitin liukenemisen aiheuttama karbidien muodostuminen raerajoilla näkyy teräksen mikrorakenteessa (vasemmanpuoleisessa kuvassa näkyvät tummat alueet).

Komponenttien elinikä voidaan määrittää tutkimalla karbidien muodostumista

VTT:n materiaalikirjastossa on tuhansia kuvia laboratorio-olosuhteissa altistettujen materiaalien mikrorakenteista, joiden mekaaniset ominaisuudet tunnetaan. Kentältä saadun materiaalinäytteen kuntoa voidaan arvioida vertaamalla sitä kirjastossa olevaan vastaavaan mikrorakenteeseen.

Karbidien muodostumista voidaan ennustaa matemaattisilla malleilla, joissa huomioidaan esiintymispaikka, materiaalin käyttöolosuhteet sekä materiaaliin kohdistuvan rasituksen määrä. Tietojen perusteella voidaan määrittää komponentin jäljellä oleva elinikä eli mitata, miten pitkään se kykenee vielä toimimaan vaatimusten mukaisesti. Tämä on erittäin tärkeä tieto voimalaitoksen keskeytymättömän ja turvallisen toiminnan kannalta – puhumattakaan siitä, miten suuri taloudellinen riski ei-toivottuihin toimintakatkoksiin liittyy.

Mallien avulla voidaan myös vähentää karbidien muodostumista

Laskelmien avulla voidaan myös vähentää karbidien muodostumista, sillä käyttöympäristön lämpötilaa ja painetta voidaan säätää niiden mukaisesti. Korkeista lämpötiloista aiheutuvia vaurioita voidaan vähentää myös materiaalivalinnoilla: 10Mo3-teräs voidaan esimerkiksi korvata 13CrMo44-teräksellä, joka sisältää vähän enemmän kromia. Molempien hinta on samaa luokkaa, mutta jälkimmäisellä on parempi korroosionkestävyys korkeissa lämpötiloissa.

Komponenttien elinikää ei tietenkään voi ennustaa pelkästään materiaalin mikrorakenteen perusteella. Esimerkiksi putkinäytteitä arvioitaessa on otettava huomioon muitakin tekijöitä. Putkissa kulkee usein kuumia nesteitä, joten tällaisten komponenttien käyttöiän arvioinnissa tulee huomioida myös vesikemia, materiaalin hapettuminen sekä korroosio.

Voimalaitokset ovat tärkeitä energian ja lämmön tuottajia, ja käyttökatkosten hinta nousee helposti satoihin tuhansiin tai jopa miljooniin euroihin. Tämän vuoksi suunnittelemattomat katkokset halutaan laitoksilla pitää minimissä ja kaikki tarpeelliset huolto- ja ylläpitotyöt (myös ennakoivat toimet) pyritään tekemään suunniteltuina aikoina. Pieni tutkimuspanos nyt voi tuottaa huomattavia säästöjä myöhemmin!

Lisätietoja: www.vttresearch.com/properscan

Timo J. Hakala VTT

Timo J. Hakala
tutkija

Continue reading

Power plant parts: small examinations now can lead to major savings later

Critical components in power plants, such as super heater pipes and main steam lines need to last and function flawlessly until the next scheduled shutdown. If not, the consequences can be costly. Due to high temperatures at power plants, materials used in critical components must endure extremely tough conditions. The lifetime of a component is determined in normal operation by its material microstructural and mechanical stability.

At high temperatures, changes occur in the microstructures of ferrite-pearlite steel, a material often used in power plants. High temperatures cause the dissolution of the pearlite, which leads to the formation of carbides at grain boundaries, weakening the material’s mechanical properties and shortening the lifespan of components. Did you know that these carbide formations can help determine the lifespan of power plant components?

Scientists have long been aware of the problems cause by carbide formation, but how can the life expectancy of a material be predicted, or the problem be avoided altogether? At VTT, we have developed computational models and material libraries for just this purpose. Using these, we can accurately predict the lifespan of materials in relation to their operating conditions and requirements.

carbide formation

Carbide formation at the grain boundaries can be seen in the microstructure of steel caused by the dissolution of pearlite (dark areas in the image on the left).

Carbide formation studies enable us to determine component life spans

Our material library has thousands of microstructure images of materials that have been exposed in laboratory conditions, and whose mechanical properties we know. Using these, we can evaluate the condition of any material sample taken from the field by comparing its microstructure with an equivalent in our library.

In this way, we can predict carbide formation by means of mathematical models, which take into account the starting point, operating conditions and level of stress to which the material is being exposed. This data enables us to define the remaining lifespan of a component, in other words, measure how much longer it will be able to fulfil its operational requirements. This is very important information when it comes to the uninterrupted and safe running of a power plant, not to mention the huge economic risk that comes with an unscheduled shut down.

Our models can also help reduce carbide formation

These same calculations can also be applied to reduce carbide formation, through operating temperature and pressure adjustments. The type of material selected can also cut down high-temperature damage, for example by replacing 10Mo3 steel with 13CrMo44, which has slightly more chromium. The latter is in the same price range but more resistant to corrosion at high-temperatures.

Of course, there are some cases when the lifespan of components can’t be forecast using only a material’s microstructure. For example, in the case of a sample taken from a pipe where other factors also need to be considered. Pipes often carry hot liquids, which means water chemistry, oxidation of the material and corrosion all need to be taken into account when examining a component’s lifespan.

Power plants generate energy and heat for society and downtime can easily cost hundreds of thousands, if not millions, of Euro. For this reason, operators want to keep unplanned shutdowns to a minimum and perform all necessary (including preventative) maintenance during so-called planned shutdowns. A small examination now can lead to major savings later!

Find out more at: www.vttresearch.com/properscan

Timo J. Hakala VTT

Timo J. Hakala
Research Scientist

Continue reading

Tekoäly on jo täällä – odotukset ovat kovat

Miksi tekoäly nousee tällä hetkellä esiin joka suunnasta? Odotukset tekoälyn liki ihmeitä tekevälle voimalle ovat suuret. VTT:n toimitusjohtaja Antti Vasara kertoo, onko odotuksille katetta.

Antti Vasara VTT

Tekoäly ja sen suomat mahdollisuudet voivat tuoda aivan ennennäkemättömän, liki eksponentiaalisen, tuottavuusloikan ja viedä ihmiskunnan vaurauden aivan uusiin sfääreihin. Maaperä on kypsä kaikille positiivisille uutisille tekoälystä, vaikka jo 50-luvusta lähtien joka vuosikymmen on innostuttu suuresti jostain ja sitten petytty. Nyt on kuitenkin perusteltuja syitä odottaa enemmän. Ainakin teknologiassa on tehty isoja harppauksia eteenpäin, ja tämän vuoksi tekoälyn soveltaminen on nyt paljon realistisempaa kuin aikaisempina vuosina.

Esikuvana ihminen

Mitä tekoäly sitten on? Amerikkalaiset tutkijat Russell ja Norvig antoivat muutama vuosi sitten seuraavan määrittelyn: ”Tekoälyksi kutsutaan koneiden toimintaa, joka matkii kognitiivista toimintaa, jonka ihmiset tavallisesti yhdistävät inhimilliseen älykkyyteen, kuten oppimiseen ja päättelyyn.” Toinen määrittely, joka lähtee samasta ideasta, mutta ilmaisee sen hieman toisin sanoin, on: ”Tekoäly on sitä, mitä ei vielä pystytä ohjelmoimaan tietokoneelle.” Tässä on ajatuksena myös, että tietokone itse oppii tekemään haluttua, rajattua asiaa ilman, että sille kerrotaan tarkat ohjeet, miten sen pitäisi se tehdä.

Tekoälyssä tarvitaan teknisesti kolmea tärkeää asiaa:

  1. Algoritmejä
    • Algoritmit on pääosin kehitetty jo aiempina vuosikymmeninä, mutta koottu nyt käyttökelpoisiksi alustoiksi: erityisesti syvät neuroverkot (deep learning). Alustat ovat yleisesti ottaen isojen teknologiajättien hallussa.
  2. Dataa algoritmien opettamiseen
    • Opetukseen ja analyysin käytettävissä oleva digitaalinen data kasvaa eksponentiaalisesti.
  3. Laskentatehoa
    • Edullisesti käytettävissä oleva laskentateho kasvaa.

Nyt on jo alettu näkemään, kuinka sekä kuluttaja- että teollisissa sovelluksissa päästään käytännönläheisiin, oikeisiin sovelluksiin. Kuluttajasovellukset ovat näkyvästi esillä: esimerkkeinä Google Now, Amazon Alexa, Apple Siri, Microsoft Cortana sekä monet tietokonepelit.

Työtehtävät muuttuvat, mutta työ ei katoa

Myös teollisuus soveltaa tekoälyä. Kärjessä ovat teollisuus- ja prosessiautomaatio, autonominen liikenne niin maalla, merellä kuin ilmassa sekä terveydenhuolto. Vaikka kaikissa näissä teollisissa sovelluksissa pyritään parempaan lopputulokseen tekoälyn avulla, ehkä suurin vaikutus tullaan näkemään rutiininomaisten töiden automaatiossa: tuottavuus kasvaa, työtehtäviä häviää – ja uusia syntyy.

Akateemiset tutkijat ja konsulttiyritykset ovat kutakuinkin yksimielisiä tuottavuuden kasvusta. Tarkat lukuarviot vaihtelevat, mutta McKinsey&Companyn arvion mukaan jopa 50 % työtehtävistä voitaisiin automatisoida teknisesti jo nykyteknologialla. Läheskään aina se ei ole taloudellisesti kannattavaa. Sen sijaan hyvin harvaa ammattia voi kokonaan automatisoida. Kaiken alttiimpia työtehtäviä tekoälylle ovat sellaiset tehtävät, joissa tehdään rutiininomaista tiedon prosessointia ja käsittelyä.

Murros on mahdollisuus

Historian aikana on tapahtunut paljon vastaavanlaisia murroksia. Yleensä aina seurauksena on ollut elintason ja elämänlaadun paraneminen. Olkaamme siis optimistisia myös nyt ja tehkäämme työtä sen eteen, että tekoälystä tulee taas uusi positiivinen vaihe yhteiskunnan kehityksessä.

VTT on tekoälyn soveltamisessa edelläkävijä. Meidän roolimme on nimenomaan tuottaa sellaisia tekoälyn sovelluksia, jotka tuovat hyvinvointia yhteiskunnalle ja kasvua yrityksille.

Lisää aiheesta policy brief -julkaisussamme ”Tuottoa ja tehokkuutta Suomeen tekoälyllä”.

Antti Vasara
toimitusjohtaja
Twitter: @ahavasara

Artificial intelligence is already here – and the expectations are high

Why is artificial intelligence (AI) popping up in every direction nowadays? The expectations for the almost miraculous power of AI are high. In the following, Antti Vasara, VTTs President & CEO, reveals whether there is any reality behind these expectations.

Antti Vasara VTT

Artificial intelligence (AI) and the opportunities provided by it can generate a totally unprecedented, almost exponential productivity leap, and raise the human race to totally new spheres of prosperity. The ground is fertile for any positive news about AI, even though ever since the 1950s every decade has witnessed an enormous hype about something that has ended in disappointment. However, now we have justified reasons to expect more. At least technologies have taken major leaps forward, thus making the application of AI much more realistic today than in the years before.

Modelled after humans

What exactly is AI? A few years back, American researchers Russell and Norvig defined it in the following manner: “Artificial intelligence is… when a machine mimics ‘cognitive’ functions that humans intuitively associate with human minds, such as ‘learning’ and ‘problem solving’.” Another definition starts with the same idea, but expresses it a little bit differently: “Artificial intelligence is what computers cannot be programmed to do yet.” Here, the idea is also that the computer learns to perform desired, clearly limited tasks without being given precise instructions on how it should complete them.

Technically speaking, AI requires three important matters:

  1. Algorithms
    • Algorithms have been mainly developed over the past decades, but they have been collected into serviceable platforms only recently: deep neural networks in particular (deep learning). The platforms are generally controlled by technology giants.
  2. Data for teaching algorithms
    • The digital data available for teaching purposes and analysis is increasing exponentially.
  3. Computation capacity
    • Computation capacity available at low rates is increasing.

We have begun to see how practical, real solutions can be achieved both in consumer and industrial applications. Consumer applications are visibly displayed: examples Google Now, Amazon Alexa, Apple Siri, Microsoft Cortana and many computer games.

Work tasks may change, but work does not disappear

The industry also applies AI, with industrial and process automation, autonomic transport on land, sea and in the air, and health care leading the way. Even though these industrial applications are aimed at producing better outcomes with the help of AI, probably the biggest impact will be seen in the automation of routine tasks: productivity will grow, work tasks will disappear – and new ones will emerge.

Academic researchers and consultancy firms are almost unanimous about the productivity growth. Precise figures vary, but according to McKinsey&Company’s estimate existing technologies would allow automation of up to 50% of work tasks. However, in many cases this is not economically viable. On the other hand, very few professions can be fully automated. The most susceptible duties to the impacts of AI are tasks involving routine processing and management of data.

Transition is an opportunity

In history, many similar transitions have taken place. Almost without an exception, this has lead to improvements in the standard of living and quality of life. So, let us be optimistic this time as well and make efforts to ensure that AI becomes yet another positive phase in societal development.

VTT is a pioneer in the application of AI. Our precise role is to produce the kind of AI applications that produce well-being for society and growth for companies.

Read more on the subject in our policy brief publication (in Finnish): “Tuottoa ja tehokkuutta Suomeen tekoälyllä” (Enhancing Finland’s productivity and efficiency with the help of artificial intelligence).

Antti Vasara
President & CEO
Twitter: @ahavasara

Tietoturvaa oppimassa – kantapään kautta vai ennakoiden harjoitellen?

Tietoturva on yhä tärkeämpi osa niin yksityisten ihmisten kuin yritysten ja organisaatioidenkin elämää. Tietoturvallisia toimintatapoja ja uhkien minimoimista voi opetella monin eri tavoin. On kuitenkin tärkeää miettiä, mitä kannattaa opetella ja miten näitä asioita oppii parhaiten.

Kyberturva

Omista virheistä oppiminen on vähintä mitä voi tehdä. Kun tietoturvauhka realisoituu, on savun hälvettyä tärkeää analysoida tilanne. Tästä analyysistä voi sitten vetää johtopäätöksiä ja parantaa omaa varautumistaan tulevaisuudessa. Tällaiset oppimiskokemukset ovat harmillisen usein yritykselle kalliita (tekniset korjaukset, sakot, korvausvaatimukset, oikeudenkäynnit) ja kiusallisia (maine). Tuleva EU:n yleinen tietosuoja-asetus voi nostaa näiden oppituntien hintaa vielä lisää.

Toisten virheistä oppiminen tulee usein halvemmaksi ja on myös vähemmän stressaavaa. Onkin tärkeää seurata oman alan tietoturvaan liittyvää uutisointia ja kerätä mielenkiintoisista ja omaan toimintaan kaikkein parhaiten sopivista tapauksista lisätietoa. Niitä kannattaa käydä myös läpi omassa organisaatiossa laajemmin sellaisten henkilöiden ja tahojen kanssa, jotka voisivat tapauksesta jotain oppia.

Organisaatioiden toiminta tulee yleensä perustua järkiperäiseen riskianalyysiin ja siinä löydettyihin tärkeimpiin tai suurimpiin riskeihin sovellettaviin toimiin, joista tietoturvaan liittyvät uhat ovat vain osa kokonaisuutta. Tarvittavat toimet voivat sisältää teknisiä, taloudellisia ja organisaation prosesseihin liittyviä toimenpiteitä. Suurenkin organisaation tietoturva voi riippua yksittäisen käyttäjän osaamisesta ja toiminnasta. Tietoturvan perustaidot kuuluvat kaikille ja ovat osa, jos ei vielä tämän päivän, niin ainakin tulevaisuuden yleissivistystä. Hyvän perustan päälle organisaation on mahdollista rakentaa omia tietoturvaohjeistuksiaan ja käytäntöjään.

Koulutus on hyväksi, mutta se ei saa olla ainoa tapa yrittää vastata tietoturvauhkiin. Toimivassa tietoturvajärjestelmässä tekniset työkalut tukevat käyttäjiä, auttavat heitä toimimaan oikein ja pystyvät rajaamaan vahinkoja käyttäjien tehdessä virheitä. Kaikesta koulutuksesta huolimatta virheitä sattuu, se on vain inhimillistä. Tämä on hyvä tiedostaa organisaation joka tasolla. Monet yritykset pitävät kyberuhkia vakavana ongelmana itselleen, mutta niistä harvat ovat kouluttaneet henkilöstöään riittävästi tai harjoitelleet toimintaa erilaisissa kuvitteellisissa kyberhyökkäyksissä.

Tämä on selkeästi ongelmallista, sillä harjoittelu on tärkeä osa oppimista. Ilman koulutusta ja harjoittelua työntekijöiden voi olla hankala ymmärtää miksi he olisivat kyberuhkien kohteena, millaisia hyökkäyksiä heidän tekemiensä virheiden kautta yrityksiä vastaan on mahdollista tehdä ja millaisia seuraamuksia niistä voi olla yritykselle. Mahdollisimman realistinen harjoittelu on yksi parhaita tapoja oppia itselle ja omalle organisaatiolle merkityksellisiä toimintamalleja sekä löytää mahdolliset heikot kohdat ennen kuin vahinko osuu omalle kohdalle. Organisaatioiden jokaisella tasolla toimivien henkilöiden olisi harjoiteltava kyberuhkia vastaan.

Eri tasoilla työskenteleville koulutusten ja harjoitusten sisältö on tietenkin erilaista ja niitä onkin tarjolla laidasta laitaan. Kurssit ja harjoitukset voivat keskittyä vain yhteen tiettyyn asiaan, esimerkiksi miten rajoittaa hyökkäyksissä hyödynnettävän tiedon määrää julkisissa palveluissa tai miten huomata sosiaalinen manipulointi. Niillä voidaan myös opettaa järjestelmien teknisten monitorointityökalujen käyttöä tai miten tehdä digitaalista rikostutkintaa. Koulutus voi olla luentotyyppistä tai kädestä pitäen näppäimistön edessä harjoittelua. Harjoituksissa ei aina opeteta pelkästään yhden organisaation omaa henkilöstöä, vaan niissä voidaan harjoitella tiedottamista niin organisaatioiden sisällä kuin niistä ulospäin sekä yhteistyötä eri organisaatioiden välillä. Tähän voi kuulua kommunikointi niin tietoturvayritysten, asiakkaiden, yhteistyökumppaneiden kuin Viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskuksenkin kanssa. Suurimmissa harjoituksissa mukana voi olla useita eri maita ja niissä toimivia organisaatioita.

Mikään koulutus tai harjoittelu ei tietenkään takaa 100% toimivaa suojaa erilaisia hyökkäyksiä vastaan. Eikä mikään teknologia pysty torjumaan kaikkia kyberuhkia. Kuitenkin perustaidoiltaan hyvä henkilöstö tarjoaa paremman suojan monia hyökkäyksiä vastaan ja kriisitilanteita harjoitellut väki pystyy hoitamaan mahdollisen vakavamman tietomurron seuraukset paremmin kuin valmistautumaton organisaatio. On tärkeää pitää oman organisaation osaaminen ja valmistautuminen riittävällä tasolla muuttuvassa uhkaympäristössä. Opit kannattaa myös hakea etukäteen harjoittelemalla ja varautumalla eikä kantapään kautta suuremman kriisin jälkeen.

Lataa ja tutustu ilmaiseen kyberturvaraporttiimme, josta selviää miten yrityksen tietoturvatasoa voidaan parantaa ja kyberuhilta suojaudutaan.

Kimmo Halunen VTT

Kimmo Halunen
erikoistutkija
Twitter: @khalunen

Teemu Väisänen VTT

Teemu Väisänen
tutkija