Kuka suunnittelee ja valvoo digitaalisia alustojamme? Onko sillä väliä?

henttonen

“Jos käytät suljettua ohjelmistoa tai jonkun muun verkkopalvelinta, olet puolustuskyvytön. Olet kuin savea sen muotoilijan käsissä, joka kehitti kyseisen ohjelmiston”

Näin väitti Free Software -liikkeen perustaja Richard Stallman provokatiivisesti. Tunnetko itsesi “puolustuskyvyttömäksi”? Toivottavasti et sentään, mutta joskus kannattaa pohtia, miten tieto- ja viestintätekniikka muovaa elämäämme ja yhteiskuntaamme.

Harvat kieltävät, että digitaalisilla alustoilla on merkittävä ja alati lisääntyvä vaikutus henkilökohtaiseen elämäämme, liiketoimintaamme ja hallintoomme. Algoritmit määrittelevät tarinat, jotka luemme Facebookissa, hakutulokset, jotka näemme Googlessa ja jopa kumppanit, jotka löydämme Tinderistä. Sadat tuhannet kokopäivätyöntekijät Uber- kuljettajista Handy-siivoojiin noudattavat työssään algoritmin laatimia komentoja, jotka toimitetaan heidän matkapuhelimiinsa.

Yhä useammat julkisen sektorin päätökset tehdään digitaalisilla alustoilla, jotka käsittelevät suuria tietomääriä algoritmisesti. Kuten olet ehkä lukenut, oikeuslaitos ei ole poikkeus: New Jersey on äskettäin korvannut takuuvapaushakemuksia käsittelevät ihmiset  ja kuulemiset tietokoneohjelmalla, joka matematiikkaa ja datatiedettä höydyntämällä ennustaa onko henkilö vapautuessaan riski yhteiskunnalle.

Kun digitalisaatio kiihtyy, monet ihmiset ovat alkaneet kysellä, kuka suunnittelee ja valvoo digitaalisia teknologioita. Ruohonjuuritason liikkeet (esimerkiksi Platform Co-operativism, Internet of Ownership ja Commons Transition) ovat alkaneet vaatia avoimempia ja demokraattisemmin hallittuja digitaalisia alustoja. Ne ovat myös inspiroineet satoja avoimia alustaosuuskuntia kuten FairMondo, Loomio ja Open Food Network.

Ilmiö näyttää muistuttavan vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen alkuaikoja. Tuolloin ihmiset vaativat enemmän vaikutusmahdollisuuksia siihen miten ohjelmistot suunnitellaan.  Monet aloittivat pieniä ohjelmistohankkeita, jotka perustuivat läpinäkyvyydelle ja avoimelle yhteistyölle (esim. GNU-käyttöjärjestelmä, josta tuli myöhemmin Linux). Suhteellisen lyhyessä ajassa marginaalisesta tuli valtavirtaa. Suuret ohjelmistoyritykset, kuten IBM ja Sun Microsystems, siirtyivät avoimen lähdekoodin liiketoimintamalleihin.

Nykyään avoimen lähdekoodin ohjelmistot ovat hyvin yleisiä, enimmäkseen ristiriidattomia ​​ja siten näkymättömiä. Mutta mitä tapahtuu ”vaihtoehtoisille” digitaalisille alustoille, joiden taustalla kuuluu samanlaisia ​​vaatimuksia avoimuudesta ja käyttäjien omistajuudesta? Ovatko ne seuraava valtavirta?

 

VTT Katja Henttonen

Katja Henttonen, digitalisaatioasiantuntija
Twitter: @KatjaHenttonen

Päivi Jaring VTT

Päivi Jaring, erikoistutkija
Twitter:
@PaiviJaring

 

Lue lisää:

Tähän aiheeseen liittyvää tutkimusta on käynnissä Accelerate-projektissa.

Simonite, T. (2015) . “When Your Boss Is an Uber Algorithm.” MIT Technology Review December.

Computer says no: New Jersey is using an algorithm to make bail recommendations.

Leave a Reply