Erinomaisuus ei synny yhdessä yössä

Suomi elää 100-vuotisjuhlansa kynnyksellä ison taloudellisen murroksen aikaa – tämä ei liene kenellekään enää uutinen. Talousasiantuntijat ovat selittäneet, miten moni kansantaloutemme peruspilari on huojunut jo pitkään. Monet teollisuustoimialat, jotka aiemmin olivat juurtuneet syvälle Suomen maaperään, ovat joko siirtyneet halpatyövoiman perässä ulos tai lakkautettu kokonaan. Samanaikaisesti monet yritykset ovat pärjänneet hyvin – osa tehokkuuden ja tehostamisen avulla ja osa uusiutumisen kautta tuomalla uusia erikoisosaamiseen perustuvia tuotteita ja palveluita markkinoille.

Tämä uusiutuminen ei ole ollut kuitenkaan tarpeeksi laaja-alaista Suomen talouden pitämiseksi kasvu-uralla. Kuvataan, että talouden ja teollisuuden uusiutumisen pitää olla nopeaa ja tehokasta, sillä globaalissa taloudessa muutokset tapahtuvat paljon ripeämmin kuin itsenäisyyden alun Suomessa. Onko kuitenkaan näin? Ovatko nopeus ja tehokkuus ainoat oikeat vastaukset uusiutumiselle? Mistä löytyisi resepti Suomen kasvulle ja uusiutumiselle?

Koulutus, tiede, tutkimus ja innovaatiotoiminta ovat rakentaneet perustan kansakuntamme hyvinvoinnille ja vauraudelle läpi vuosikymmenten. Uskomme vahvasti, että nämä ovat myös tulevaisuudessa Suomen keskeisimmät menestyksen eväät. Edessä oleva muutos haasteineen on positiivinen, tai ainakin voimme sen omilla teoillamme kääntää positiiviseksi. Mutta mitä se edellyttää Suomelta? Mielestämme kahta pääajatusta.

Meidän pitää ensinnäkin hyväksyä, että kunnianhimo on erinomainen asia ja että kunnianhimosta on hyötyä; pitää olla erinomainen joissain asioissa. Toiseksi, uudistuaksemme meidän pitää uskaltaa ottaa riskejä, epäonnistua ja olla joskus jopa tehottomia.

Aloitetaan kunnianhimosta ja erinomaisuudesta

Suomi löysi ennennäkemättömän hyvän menestysreseptin toisen maailmansodan jälkeen. Maanviljelysvaltainen Suomi teollistui ja vaurastui ja rakensimme hyvinvointivaltion, jota muu maailma on ihastellut moneen otteeseen. Suomen visio perustui silloin sisukkuuteen ja uutteraan työhön. Uutteran työn lisäksi kansalla oli tahtotila rakentaa korkeaan koulutustasoon perustuva osaaminen, jolla pystyttiin luomaan tuotteita, joita muu maailma halusi ostaa. Harmillista on, että tämän reseptin ovat muutkin oppineet ja vieneet vielä paljon pidemmälle.

Uskomme, että korkea kunnianhimo on menestyksen edellytys myös tulevaisuudessa. Kunnianhimoiset ja sisukkaat ihmiset vaativat itseltään jatkuvasti huippusuoritusta ja pyrkivät parantamaan suoritustaan. Pärjääminen liike-elämässä, tieteessä, taiteessa kuin urheilussa vaatii halua olla maailman paras. Tämä taas vaatii taustalleen tuhansia työtunteja ja toistoja, aihealueen laaja-alaista hallintaa sekä yksityiskohtiin pureutumista.

Tiede- ja tutkimusmaailmassa tavoitteenamme pitää olla, että olemme valituilla aloilla maailman parhaita. Suomen paras tai oman piirikunnan paras ei ole se mittari, jolla meitä kuuluu mitata. Suomalaista keskustelua on jostain syystä viime aikoina värittänyt varovaisuus ja sisäänpäin kääntyneisyys – onko tämä kansallista itsesääliä, vai emmekö oikeasti enää luota itseemme, että pärjäämme?

Meidän pitää lähteä siitä, että ajamme, ehkä itsekkäästikin asioita, jotka hyödyttävät Suomea ja joiden ansiosta kansakuntamme pärjää kovassa kansainvälisessä kilpailussa. Peräänkuulutamme yhteistyökykyistä itsekkyyttä, jossa ajamme Suomen etua, mutta kuitenkin niin, että yhteistyökumppanimme pärjäävät yhdessä meidän kanssamme. Tiede, tutkimus ja liike-elämä ovat jo nykyään erittäin kansainvälisiä ja verkottuneita, mutta maailmalla ei pärjää, jos ei halua olla paras ja uskalla myös toimia niin.

Uskomme, että moni nykyisistä pattitilanteista Suomessa lähtisi aukeamaan, jos rohkeammin uskaltautuisimme arvioimaan tekemisiämme laajemmassa perspektiivissä. Missä olemme aidosti maailman huippua, missä meillä on jokin uusi näkökulma tai osaaminen, jota muilla ei ole, mihin meidän kannattaa fokusoitua, että voimme erottautua?

Uudistuaksemme meidän pitää uskaltaa ottaa riskejä, epäonnistua ja olla jopa tehottomia

Vuosikymmenten ajat meidät on opetettu olemaan tuottavia ja tehostamaan toimintaa jatkuvasti. Tavoitteena on inkrementaalinen parannus, jossa pyritään varmuudella tekemään pieniä parannuksia ja saamaan koko ajan vähän parempi tulos aikaiseksi. Lite bättre, niin kuin aiheesta monta kertaa meille on hoettu! Tämä kaikki onkin oikein järkevää toimintaa, ja parhaimmatkin voivat aina olla vähän parempia. Tehokkuus on kuitenkin asia, joka sopii parhaiten roboteille; uutta luova ajattelu ja innovaatiot sopivat parhaiten ihmisille.

Innovaatioita, eli käytäntöön vietyjä, uusia ja luovia ideoita ja tapoja organisoida liiketoimintaa, tarvitaan bruttokansantuotteen ja yhteiskunnan hyvinvoinnin kasvattamiseen laajasti. Hyvinvointimme ja kestävä kasvu perustuvat ihmisten luovuuteen ja kekseliäisyyteen. Mutta ovatko kiihtynyt vauhti sekä vimmattu pyrkimys tehokkuuteen ja tuottavuuteen selityksiä sille, miksi aikamme suuret läpimurrot ja uudistuminen odottavat vielä tuloaan?

Kansakunnan kestävän hyvinvoinnin rakentaminen edellyttää halukkuutta tehdä riskipitoisiakin, tieteeseen perustuvia investointeja. Teknologisten riskien kantaminen vaatii pitkän tähtäimen ajattelua, koska osaamisen kehittäminen voi kestää jopa vuosikymmeniä.

Innovaatiot edellyttävät epäonnistumista ja aikaa hauduttaa ideoita; ne eivät synny yhdessä yössä. Tieteen, taiteen ja tuotekehityksen historia on pullollaan esimerkkejä tilanteista, joissa luova ongelmanratkaisuprosessi on kestänyt vuosia ilman haluttua ratkaisua. Professori Juha T. Hakala kuvaa kirjassaan ”Luova laiskuus” useita tällaisia tapauksia ihmiskunnan merkittävistä keksinnöistä, kuten Isaac Newtonin, Louis Pasteurin, kemisti August Kekulén ja suomalaisen kirjailijan Mika Waltarin tarinat. Usein saatetaan ajatella, että ratkaisut haastaviin ongelmiin syntyivät nopeasti ja odottamatta, ikään kuin sattumien summana.

Merkittävien keksintöjen taustalla on kuitenkin pitkäjänteinen, vuosikymmeniä ja erilaisia suvantovaiheita vaatinut ajattelu- ja tutkimustyö. Kuten Hakala kuvaa, esimerkiksi Mika Waltarin kirjoitustyö kansainvälisen suursuosion saavuttaneesta Sinuhe egyptiläisestä kesti vain noin kolme kuukautta. Todellisuudessa tarinan synty vaati Waltarilta kuitenkin yli kymmenen vuoden mittaisen ajattelu- ja tutkimustyön muinaisesta Egyptistä.

Toisin sanoen vaikuttaa siltä, että luovaa ajattelua vaativassa työssä niin sanottuja ”sattumia” harvoin edes onkaan. Pikemminkin nämä oivallukset ja merkittävät keksinnöt syntyvät huolella asiaansa perehtyneiden mieliin. Työskentely merkittävien keksintöjen taustalla vaatii korkeaa kunnianhimoa ja pitkäjänteistä ponnistelua vision osoittamaan suuntaan. Itse ratkaisu löytyy ajan kuluessa, keskustelujen, kokeilemisen, yhteistyön ja epäoleellisiltakin näyttävien asioiden yhdistelystä. Jatkuvasti kiihtyvä vauhti, lyhytnäköisyys ja tehokkuus eivät tue tätä prosessia. Uskommekin vakaasti, että meidän olisi aika oppia uudestaan olemaan tehottomia, ottaa riskejä ja sallia myös epäonnistumiset. Ainakin silloin kun halutaan tehdä merkittäviä uudistuksia.

Vuonna 2016 toteutimme Teknologian tutkimuskeskus VTT:ssä strategiatyön yhdessä asiantuntijoidemme kanssa. Strategiamme muodostuu kahdelle kulmakivelle: halulle ratkoa yhteiskunnan merkittäviä haasteita pitkäjänteisesti ja visionäärisesti sekä pyrkimykselle kehittää tutkimuksellista ja teknologista osaamistamme maailman huippuluokkaan. Nämä tavoitteet saavuttaaksemme olemme kunnianhimoisia, sisukkaita ja kannustamme riskinottoon sekä sallimme myös epäonnistumisen ja ajoittaisen tehottomuuden; ne ovat mielestämme erinomaisuuden ja uudenluomisen edellytyksiä.

Katri Kallio, strategiapäällikkö ja
Antti Vasara, toimitusjohtaja
Twitter: @katri_kallio, @ahavasara

Antti Vasara ja Katri Kallio VTTViite: Juha T. Hakala, 2013, Luova laiskuus: anna ideoille siivet, Gummerus Kustannus Oy.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s