Suomen uudet tiedustelulait – hyvät, pahat ja rumat?

Suomeen ollaan juuri nyt säätämässä uusia sotilas- ja siviilitiedustelulakeja. On kuitenkin hyvä pysähtyä miettimään, ovatko juuri nyt esitetyn kaltaiset valtuudet oikeanlaiset ja onko niissä löydetty hyvä tasapaino turvallisuusuhkien ja kansalaisten yksityisyydensuojan välille? Onko laki sellainen, että nukutte yönne hyvin, mikäli vallassa olisivat pahimman poliittisen painajaisenne henkilöt ja tahot?

Ei salauksen heikentämiselle eikä takaportteja ohjelmistoihin

Vastikään julkaistujen mietintöjen ehdottomasti parhaat puolet löytyvät siitä, mitä uudessa laissa EI OLLA vaatimassa. Viime vuosina on Yhdysvalloissa FBI:n ja Euroopassa mm. Saksan ja Ranskan sisäministerien sekä viimeksi EU:n oikeuskomissaarin voimin vaadittu salattujen viestintävälineiden salauksen heikentämistä niin, että viranomaiset voisivat halutessaan päästä käsiksi viestien sisältöön. Tätä nykyä useat suositut viestintäohjelmistot, kuten Whatsapp, salaavat viestisisällön lähettäjältä vastaanottajalle siten, että vain nämä tahot pystyvät viestinnän salauksen purkamaan. Tämä on herättänyt huolta rikostutkinnan ja tiedustelun mahdollisuuksista. Kuitenkin tilanne on sellainen, että mahdollisia lakeja tai asetuksia viestinnän salauksen heikentämisestä on liki mahdotonta valvoa ja lisäksi heikennykset salaukseen aiheuttaisivat enemmän haittaa tavallisille, lainkuuliaisille toimijoille kuin mitä mahdolliset hyödyt tiedustelussa ja rikostorjunnassa olisivat.

Myös erilaisten takaporttien vaatiminen ohjelmistoihin tai muihin järjestelmiin on huono ajatus, sillä se siirtäisi vain tällaisten järjestelmien valmistuksen muihin maihin ja täten haittaisi merkittävästi suomalaisia tietoturva-alan yrityksiä. Näin ollen on ilahduttavaa huomata, että Suomessa ei olla esittämässä tällaisia tuhoon tuomittuja ajatuksia uusiin tiedustelulakeihin.

Massavalvontaoikeudet voivat johtaa myös väärinkäytöksiin

Kuitenkaan nyt esitetyt uudet valtuudet puolustusvoimille ja suojelupolisiille eivät ole täysin ongelmattomia. Vaikka uusien lakien puolestapuhujat korostavat sitä seikkaa, että nyt esitetyt lait eivät mahdollista tietoliikenteen massavalvontaa, on kuitenkin selvää, että uusi järjestelmä tulee teknisesti vaatimaan mekanismin, joka mahdollistaa kaiken tietoliikenteen valvomisen. Mitenkään muuten ei ole mahdollista tarjota tiedusteluviranomaisille menetelmiä tehdä kohdennettuja hakuja millä tahansa hakutermeillä.

Tämä tosiseikka johtaa kysymykseen, jonka muutamat tahot ovat jo esittäneet uusiin lakeihin liittyen. Ovatko nämä lait ja erityisesti niihin kirjatut valvontamekanismit riittävät myös silloin, jos valtaan valitaan tahoja, jotka haluavat mahdollisesti käyttää näitä menetelmiä lain hengen vastaisesti? Esimerkiksi Edward Snowdenin paljastukset osoittavat, että Yhdysvalloissa tiedustelupalveluille tarkoitettuja valtuuksia on käytetty terrorismin ja muiden vakavien rikosten lisäksi myös tavanomaisempien rikosten tutkinnassa. Lisäksi tiedustelutietoja on hyödynnetty mm. kauppaneuvotteluissa ja muissa diplomaattisissa yhteyksissä. On siis ensiarvoisen tärkeää, että tiedusteluvaltuutettu sekä parlamentaarinen tiedusteluvaliokunta ottavat tarkkaan selvää tietojen hankinnasta ja käytöstä.

Myös kustannustehokkuutta on hyvä tarkastella. Järjestelmän pystyttämisen kustannusarvio liikkuu kymmenen miljoonan euron tienoilla ja lisäksi vuosittaiset kustannukset ovat n. 20 miljoonaa euroa joka vuosi. Varsinkin terrorismin ehkäisyn käyttäminen järjestelmän perusteena ei selviä tästä tarkastelusta, sillä ainakin vielä terrorististen tekojen kustannukset Suomessa ovat hyvin pienet elleivät olemattomat. Toisaalta muun tiedustelutoiminnan ja erityisesti vieraan vallan vaikutus- ja vakoilutoiminnan tarkkailun hyödyt saattavat hyvinkin oikeuttaa kymmenien miljoonien vuosikustannuksiin. Yhtenä ongelmana on, että valtuuksien – ja näin ollen myös kustannusten – vähentäminen tämän tyyppisistä laeista on poliittisesti vaikeaa. Näin ollen kustannustehokkuutta saatetaan hakea laajentamalla kerätyn tiedon hyödyntämisalaa.

Miten ehkäistä inhimillisiä virheitä?

Edelleen yhtenä ongelmallisena piirteenä voidaan nähdä inhimillisten väärinkäytösten mahdollisuus. Maailmalla tunnetaan jopa käsite LOVEINT, joka tarkoittaa sitä, että jotkut tiedustelualan työntekijät käyttävät valtuuksiaan tehdä hakuja henkilöistä ja organisaatioista omien läheistensä, esimerkiksi puolisoidensa, tietojen tarkistamiseen. Myös Suomessa on tapauksia, joissa viranomaistoimijat ovat ylittäneet valtuutensa nykyisten järjestelmien puitteissa selvittääkseen itselleen merkityksellisiä asioita ja henkilöitä.

Uusien valtuuksien myötä luotavissa järjestelmissä on luonnollisesti myös mahdollisuus inhimillisille väärinkäytöksille. Yhtenä mahdollisena keinona ehkäistä väärinkäytöksiä on tehdä järjestelmistä sellaisia, että hakujen tekeminen ei ole yhtä suoraviivaista kuin vaikkapa verkon hakukoneilla, vaan haku vaatii hakutermien lisäksi myös perustelut niiden käytölle. Edelleen voidaan ajatella, että hakujen tulokset eivät tule suoraan ruudulle, vaan haku käynnistää prosessin, jossa hakukriteerien lainmukaisuus arvioidaan. Vasta tämän prosessin jälkeen tulokset olisivat saatavilla – mahdollisesti takautuvasti haun kirjaushetkestä alkaen – tiedusteluviranomaiselle.

Tiedustelulait ovat varmasti tarpeen Suomessa, jotta viranomaiset ja päättäjät voivat saada ajantasaista tietoa Suomea koskevista uhkista. Lain laajuutta on kuitenkin hyvä arvioida kriittisesti. Lisäksi lain mahdollisesti tultua voimaan valvovien tahojen tulee tarkastella lain kirjaimen ja hengen toteutumista erittäin tarkasti. Näin voidaan välttää useiden muiden maiden virheet ja ylilyönnit tiedustelussa.

Lopuksi haluan esittää kysymyksen päättäjille, jotka lain säätämisestä viime kädessä päättävät. Onko laki mielestänne sellainen, että nukutte yönne hyvin, mikäli vallassa olisivat pahimman poliittisen painajaisenne henkilöt ja tahot? Jos ette voi vastata tuohon kysymykseen myöntävästi, niin miettikää, miten lakia tulisi muuttaa, ja esittäkää tarvittavat muutokset lakiin.

Kimmo Halunen VTT

Kimmo Halunen
Erikoistutkija
Twitter: @khalunen 

Onko Elintarviketalous 4.0 uutta vai vanhaa ajattelua?

Olen työurani aikana ollut tekemisissä satojen yritysten ja niiden johtajien sekä omistajien kanssa. Hetkittäin olen tuntenut itseni vähän hölmöksi luennoidessani tälle kohderyhmälle liiketoiminnan alkeista, koska juuri heidänhän tulisi oikeastaan opettaa minua. Tuohon yritysedustajien joukkoon on toki mahtunut paljon sellaista liiketoiminnallista neroutta, jota olen saanut ihaillen ihmetellä ja ottaa oppia. Toisaalta on ollut myös niitä, jotka pyörittävät arjen operatiivista toimintaa ihailtavalla sitkeydellä, mutta joilla ei tunnu olevan selkeää liiketoiminnallista käsitystä siitä, mitä heidän oikeastaan pitäisi tehdä ja kenelle.

Eli mitkä ovat yritysten asiakkaiden tarpeet, ja miten heitä pitäisi palvella? Usein kyllä puhutaan sujuvasti asiakkaiden tärkeydestä yritykselle, mutta jos yrityksen potentiaaliset asiakkaat eivät itse koe yrityksen pitävän heitä ja heidän tarpeitaan tärkeinä, kasvua ei tule. Muuttuvassa maailmassa asiakastarpeiden ennakointi on yhä tärkeämpää.

Katse eteenpäin!

Kuluvan vuosikymmenen alussa olin mukana pyörittämässä Future Shop Clubia, jossa pohdimme yhdessä kaupan arvoketjun toimijoiden kanssa alan murrosta ja visioimme, mihin se on johtamassa erikoistavarakaupassa. Mukana oli monia toimijoita, jotka silloin lähtivät uudistamaan liiketoimintaansa. Vielä enemmän oli kuitenkin niitä, jotka sanoivat: ”Meillä on jo verkkokauppa ja näin ollen asiat kunnossa.” Lienee tarpeetonta mainita, että jälkimmäisessä joukossa on hyvin vähän jäljellä niitä, jotka tänä päivänä enää pyörittävät kauppaa. Digitalisaation ja muuttuneen kuluttajakäyttäytymisen aikaansaamat muutokset erikoistavarakaupassa ovat olleet rajuja.

Kaupan murroksessa on pohjimmiltaan ollut kyse aivan muusta kuin verkkokaupasta. Vain harvat ymmärsivät tai uskoivat tämän vuosikymmenen alussa, vaikka muutoksen näkemiseen ei tarvittu erityisiä ennustajan lahjoja. Riitti, kun nosti katseensa ylös omista varpaistaan ja katsoi eteenpäin.

Nyt elintarviketaloudessa tapahtuu samaa kuin erikoistavarakaupan alalla vuosikymmenen alkupuolella

Uuden ajan erikoistavarakauppaan tottuneet kuluttajat odottavat nyt muutosta myös ruokakaupalta. Toisaalla valmistavaa teollisuutta myllertävät uudet älykkään tuotannon ja älykkään logistiikan toimintatavat tarjoavat elintarviketeollisuudelle ja sen arvoketjulle malleja järjestäytyä uudella, kuluttajaa ja ympäristöä palvelevalla tavalla.

VTT:n tuore Elintarviketalous 4.0 -visio älykkään ja kuluttajakeskeisen ruokatuotannon aikakauteen antaa kolme muutospolkua, joita jo oikeastaan olemme kulkemassa:

  1. massatuotannosta yksilöllisiin ratkaisuihin
  2. keskittyneestä ketterään valmistukseen ja jakeluun
  3. horisontaalisesta vertikaaliseen ruokatuotantoon.

Edustaako Elintarviketalous 4.0 kokonaan uutta ajattelua? Vastaus on ei. Elintarviketalous 4.0:n kuluttajakeskeisyys tarkoittaa aitoa ja aktiivista vuoropuhelua kuluttajan ja kaupan tai kuluttajan ja tuottajan välillä.

Olen itse kasvanut maatilalla ja näin lapsena läheltä, kuinka vanhempani kävivät aitoa sosiaalista vuoropuhelua tilan asiakkaiden kanssa huomioiden tuotannossa heidän yksilöllisiä tarpeitaan. Sitten yhteiskunta muuttui, kustannustehokkuuspaineet veivät voiton ja vuorovaikutteisuus kuluttaja-asiakkaiden ja elintarvikeketjun toimijoiden kesken hiipui.

Elintarviketalous 4.0:ssa vuorovaikutteisuus herää taas eloon – nyt digitalisaation avulla

Liiketoiminnallinen ajattelu asiakkaan ja hänen yksilöllisten tarpeiden aidon huomioimisen tärkeydestä on vuosisatoja vanhaa. Digitalisaatio vain tarjoaa uuden tavan toteuttaa tämä paremmin ja laajemmassa mittakaavassa kuin mitä se on koskaan aiemmin ollut mahdollista.

Muutos kohti älykästä, kuluttajakeskeistä ruokatuotannon aikakautta on jo käynnissä. Sen näkemiseksi riittää, että nostaa katseensa ylös omista varpaistaan ja katsoo eteenpäin.

Uusi aikakausi merkitsee rajuja muutoksia elintarvikeketjussa ja sen liiketoimintamalleissa (ks. esimerkkejä Elintarviketalous 4.0 -visiosta). Liiketoiminnan perusasiat – mitä?, kenelle? ja miksi? – säilyvät pitkälti ennallaan vaikka tavat – eli miten? – muuttuvat. Ehkä perusasioista muistuttaminen on edelleen perusteltua.

Jaakko Paasi VTT

Jaakko Paasi
Johtava tutkija
Liiketoiminta, innovaatiot ja ennakointi

Industrial renewal is upon us – be bold and gain a foothold!

Digitalisation, automation, IoT, AI, blockchain, 3D printing – I could continue the list with quite a few juicy terms. How many times have you read or heard one of these words during the last week? I dare to wager that it was quite a few. Certain themes rise to the surface and remain a topic for discussion, until a new trendy word rises to everybody’s lips. Instead of using inordinate amounts of time and energy around an individual concept or technology, we should shift our focus to the change taking place in the big picture and to what kind of a future we could create with the help of various technological enablers.

New trends force changes upon the current operations

Automation and robotisation alone are not enough to answer the challenges placed on companies by the global market and the increasingly demanding customer needs. Companies have no choice but to draw parallels between their development and, for instance, the following trends:

  • Smart products, production systems, production and delivery chains;
  • Renovation of the design of products and production through digitalisation and automation;
  • Need-based production, real-time delivery chain, distributed production;
  • Robotisation and flexible automation combined with artificial intelligence;
  • Service business with (or without) the help of digitalisation; and
  • Industrial ecosystems and platform economy.

I believe in the claim that the smart products and services of the future will be created in new industrial ecosystems supported by a globally connected platform economy. The leap from today to this vision seems wild, and the ability of companies to see the steps they need to take can be limited, when there is no concrete action plan available. It is therefore gratifying that we can find examples around us where a company’s own desire for development launches a networking project full of growth potential.

Expand your operations with the help of industrial networks

When a Finnish medium-sized machine manufacturer wishes to broaden its offering in order to speed up its growth in the global marketplace, the traditional model is to start planning business acquisitions. It would be more agile to avoid the risks and slowness of acquisitions by establishing a network structure, where a number of companies linked to the sector in question commit to creating a shared offering.

For global customers, this network appears as a seamless entity, while inside it, different actors work according to their own core competencies and deliver their share of the total. In this model, the success comes from working together, challenging each other within the network and obtaining help from select key customers.

Automation streamlines and adapts production

The radical renovation of design, manufacturing and service business with the help of digitalisation builds competitiveness and business opportunities for the industry also in countries with traditionally high cost structures. Robotics offers various solutions for making production more efficient and increasing productivity in the manufacturing industry.

However, it is not a question of robotisation only; an industrial company must be able to increase its agility and flexibility in order to create solutions that maximise the customer benefit. New manufacturing processes and the delivery chains built around them will bring customer-specific solutions up to a level we have not yet seen.

Thus far, automation has mostly been linked to equipment and production processes. However, the real leap in productivity will take place at the systemic level, where the entire delivery chain is examined, boldly questioning the current operating models. Must a company producing products have its own manufacturing capacity, or could it connect to a network of manufacturing plants and commission the manufacturing of the products from the plant that is most optimal to the need? On a longer term, one could think that this kind of a system is self-learning and able to adapt to the production needs of the owner of each brand. Once again, these are major questions from the perspective from the Finnish manufacturing industry; after all, we wish to ensure that we have strong connections to the future network models.

We help companies realise bold and ambitious visions

VTT possesses strong competence in the above-mentioned themes of industrial renewal, and even now, we are involved in enabling the birth of several industrial networks. In addition to technological research and development, we are a natural and competent partner also for the creation and organisation of new ecosystems.

Mika Toikka VTT

Mika Toikka
Vice President, Sales and Business Development
(Smart Industry and Energy Systems)

Towards Outcome Economy – transforming Finnish industry

If our industry is not effective then the whole of Finland suffers! Industry is still our main source of growth and prosperity and forms the backbone of the Finnish economy. Our export industry also needs to be strong. We can’t just keep passing the same cash back and forth among ourselves.

So where will future growth come from?

Manufacturing still matters in Finland but we have to make things smart and they have to be outcome smart. In the future, product margins will come less from the sale of products and services as such and more from how customers can use those products and services to advance their businesses. Future products will be more like digital platforms that bundle data from the point of view of customer preferred outcomes. This industry shift towards customer outcomes has given rise to the term Outcome Economy.

To compete in this new economy, products, and the machines that make them, need to get smarter. The key to getting smarter will be cooperation and sharing.

Testing without too much investing

New platforms are needed to help small and medium-sized businesses even market entrants find new possibilities to grow – testing and piloting rapidly and without too much up-front investment. Can shared infrastructure be an example of an industrial sharing economy? Also even larger established companies need to start teaming up across the sectors into these new networked ecosystems that use big data and analytics to test new ways of doing things and to share value.

These new networks can be made up of customers, partners, suppliers, service providers, start-ups and even competitors. In this case, competitors working together in the spirit of “co-opetition” in the race to higher value creation. The challenge to success is that all the partners in the ecosystem need to be able to bring their own unique value-add while still staying aligned with the team and its shared outcomes.

Help desk for hard industries

Just as we as consumers might join a personal networks on social media to share or learn more from crowd knowledge, companies can also jump into partnership networks or sharing platforms at industry level.

At VTT, together with Tampere University, we’ve developed one such platform called SMACC (Smart Machines and Manufacturing Competence Centre) which is an open ecosystem designed to help companies discover new collaboration models as well as drive innovation and competitive advantage.

Finland well-positioned for leadership

Of course this kind of cooperation is not a new idea for Finland. The very successful Nokia inspired ICT cluster has already helped blur the once strict line between traditional industries and digital start ups. Both see the most potential in sharing their respective knowledge if they want to stay in the game. Finland has top-of-the-class vertical capabilities in many sectors combined with a strong exportable ICT sector. Put that together with Finland’s extensive knowledge networks and cutting edge research and we are positioned not just to transform our own economy but to disrupt and transform the world.

Call to action!

Outcome Economy is the main theme of the upcoming Manufacturing Performance Days event in Tampere May 29 to 31, which VTT is part of. The big question we’ll be asking there is: How can the Outcome Economy accelerate the transformation of the Finnish manufacturing sector, especially for our small and medium-sized businesses? If you’re in business ask yourself, where is your customer value coming from? How do you think outcome economy will change your game? Are you ready to change?

Erja Turunen VTT

Erja Turunen
Executive Vice President, Smart industry and energy systems

Continue reading

Tulevaisuuden rakentaminen: Kestävän kaupunkisuunnittelun työkalupakki

Kaavoitus luo pitkän tähtäimen raamit ja tavoitteet rakennetun ympäristön kehittymiselle tuleville vuosikymmenille. Kaupunkisuunnittelijoiden työ on haastavaa, sillä nyt pitäisi osata arvioida, miten ja millaisen tulevaisuuden elinympäristön luomme omaksemme. VTT on kehittänyt kaupunkisuunnittelun tueksi ja avuksi useita työkaluja, joilla suunnitteluvalintojen vaikutuksista voidaan helpommin käydä keskustelua päätöksentekijöiden, asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Kaavoituksen tehtävänä on asettaa rakentamisen ja alueiden kehittämiselle laajat suuntaviivat, jotka mahdollistavat viihtyisän, tehokkaan ja ympäristöystävällisen elinympäristön kehittämisen. Kaupunkisuunnitteluun liittyy paljon sidosryhmiä, joilla jokaisella on omat intressinsä, mielipiteensä ja näkökulmansa. Kaavoittajien haastava rooli onkin löytää kompromissit, jotka huomioivat alueen erityispiirteet ja tukevat alueen parhainta mahdollista kehittymistä omaleimaisesti. Heidän tulisi kyetä arvioimaan, miten suunnitteluvalinnat vaikuttavat alueeseen ja millaisia seurauksia niillä on alueen kestävälle kehitykselle koko elinkaaren aikana. Monissa tutkimuksissa onkin todettu, että ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tarvittava kasvihuonekaasupäästöjen väheneminen tehdään lopulta paikallisella tasolla. Kaavoitus on yksi tärkeimmistä kaupunkien käytännön työkaluista, joiden kautta kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja voidaan viedä käytännön toteutukseen.

Kaupunkisuunnittelun aikana tehtävät valinnat vaikuttavat muun muassa rakennuksiin, asumiseen ja palveluihin, liikenteeseen, mahdollisiin energialähteiden valintaan ja asuinympäristön yleiseen toimivuuteen ja viihtyisyyteen. Päätöksiä on tehtävä asumisen, palveluiden ja työpaikkojen sijoittelusta, virkistysalueista, sekä eri liikennemuotojen edistämisestä ja tukemisesta. Riittävän tiivis kaupunkirakenne mahdollistaa kannattavan joukkoliikenneinfran, lähipalveluiden tarjonnan ja alueellisen energiajärjestelmän (esim. kaukolämmön) rakentamisen ja käytön. Kaavassa ja tontinluovutusehdoissa voidaan antaa suosituksia ja porkkanoita ekotehokkaiden ratkaisujen suunnitteluun ja valintaan.

Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset tiukkenevat, ja vuonna 2020 kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiatasoisia. Onnistunut kaavoitus luo parhaimman mahdollisimman lähtötilanteen lähes nollaenergiarakennuksen suunnittelulle. Esimerkiksi rakennuksen kattojen suuntaus etelän suuntaan (kaakko-lounas-akselille) helpottaa aurinkopaneelien ja aurinkolämpökeräimien tehokasta hyödyntämistä. Alueen liikennesuunnittelussa puolestaan otetaan kantaa, mitä liikennemuotoja asukkaat, työntekijät ja alueen muut käyttäjät valitsevat arjessaan.

On tärkeää, että kaupunkisuunnittelun aikana tehtyjen valintojen vaikutukset kyetään arvioimaan ja arvottamaan pitkällä aikavälillä. Useimmiten kestävän kehityksen vaikutukset jaetaan ympäristövaikutuksiin, kustannuksiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin. Kaupunkisuunnittelun tueksi VTT on kehittänyt CityTuneTM -työkalupakin (ks. kuva), joka varioidaan jokaisen asiakkaan ja kaupungin tarpeisiin sopivaksi. CityTuneTM koostuu laajasta valikoimasta arviointimenetelmiä ja työkaluja: arviointiin ja benchmarkkaukseen sopiva älykkäiden kaupunkien indikaattorikehys (CityKEYS-projektin päätulos), kaupunkisuunnittelun työkalut (Kaavoituksen ekolaskuri KEKO), rakennetun ympäristön energiantarpeen arviointityökalu (Rakennuskannan energia- tehokkuuden ja päästövaikutusten arviointimalli REMA), energiasuunnittelun ja optimoinnin työkalu (CITYOPT-projektin tulos), sekä APROS-ohjelma tarkkaan energiajärjestelmien simulointiin. Tämän työkalupakin avulla kaupunkisuunnittelun valintoja pystytään hyvin arvioimaan tarpeen mukaisella tarkkuustasolla, ja tulosten avulla kaavoittajat pystyvät helpommin perustelemaan tehdyt valinnat ja näyttämään niiden vaikutukset päätöstentekijöille ja asukkaille. Teknisten ratkaisujen ja niiden ympäristö- ja kustannusvaikutusten lisäksi VTT on kehittänyt ratkaisuja ja Living Labeja myös tukemaan ja auttamaan molempiin suuntiin kulkevaa viestintää kaupunkisuunnittelijoiden, päätöstentekijöiden ja asukkaiden ja alueen muiden käyttäjien välillä. Tämän uskotaan helpottavan ja nopeuttavan kaavoitusprosessin läpivientiä, joka monine kommentointikierroksineen voi olla hyvinkin aikaa ja resursseja vievää työtä.

Citytune

Indikaattorikehys älykkäiden kaupunkien arviontiin ja siihen liittyvä CityTuneTM– työkalupakki, jonka avulla kaupunkisuunnittelun valintoja voidaan optimoida jo suunnittelun varhaisessa vaiheessa.

Mari Hukkalainen VTT

Mari Hukkalainen
erikoistutkija

Building the future: Toolkit for sustainable urban planning

City planning sets the long-term framework and goals for the development of the built environment for the coming decades. The urban planners’ work is challenging, as they should be able to assess now how to build our future living environment and what it will be like. VTT has developed several supporting urban planning tools, which enable showing of the impacts of planning choices for decision-makers, residents and other stakeholders.

The purpose of city planning is to set the general guidelines for construction and urban area development. They enable the development of a comfortable, efficient and environmentally friendly living environment. There are several stakeholder groups involved in urban planning, each with its own interests, opinions and perspectives. The urban planners’ role in the process is challenging, as they have to find compromises that will take account of the area’s special features and support ideal development of each area in an individual way. They should be able to estimate how the planning choices affect the area and what kind of consequences they will have on the area’s sustainable development throughout the whole life cycle. Several studies have concluded that the reductions in greenhouse gas emissions required for mitigating climate change are finally made at a local level. City planning is one of the most important practical tools cities have for putting sustainable development goals into practice.

The choices made in the course of the city planning process affect, for example, buildings, housing and services, traffic, the choice of potential energy sources, and the general functionality and attractiveness of the living environment. Decisions need to be made regarding the placing of housing, services and workplaces, recreational areas, and promotion and provision of support for various modes of transport. Sufficiently dense urban structure enables a profitable public transport infrastructure, provision of neighbourhood services, and city’s energy system (e.g. district heating). The local city plan and its terms and conditions applied to plot transfer can include recommendations and offer incentives for planning and selecting eco-efficient solutions.

The energy efficiency requirements for buildings are becoming stricter, and by 2020, all new buildings must be nearly zero energy buildings in Finland. Successful city planning provides the best possible starting point for designing of nearly zero energy buildings. For example, aligning buildings southward facilitates efficient utilisation of solar panels and solar thermal collectors. Local traffic planning, on the other hand, takes a stand on which modes of transport the residents, workers and other local transport users choose in their everyday lives.

It is important that the choices made during the urban planning process are assessed and evaluated in the long term. Most often, the impacts of sustainable development are divided into environmental impacts, economic and social impacts. To support urban planning, VTT has developed the CityTuneTM toolkit (see the figure below), which can be customised to meet the needs of each specific customer and city. CityTuneTM consists of a large selection of assessment methods and tools, including: the Smart City Index suited for the assessment and benchmarking (The main results of the CityKEYS project), urban planning tools (Eco-calculator for city planning, KEKO), forecasting tool for the energy demand of built environment (Method for assessing energy efficiency potential and emission impacts in the building stock, REMA), energy planning and optimization tool (Results of the CITYOPT project), and APROS software for precise simulation of energy systems. This toolkit enables to assess the choices made in urban planning as accurately as needed. The results obtained make it easier for the city planners to explain the choices made and show their impacts to the decision-makers and the residents. In addition to the developed technical solutions and methods for assessing the environmental and economic impacts, VTT has also developed solutions for Living Labs supporting two-way communication between urban planners, decision-makers, residents and other users of an area. It seems that communication facilitates and accelerates the implementation of the urban planning process, which may be very time- and resource-consuming with several commenting rounds.

Citytune

Indicator model for the assessment of smart cities and the related CITYTuneTM toolkit, which helps to optimize choices made in urban planning
from the very early stages of planning.

Mari Hukkalainen VTT

Mari Hukkalainen
Senior Specialist

Is the circular economy just a fad or future necessity?

We live an era of different economies: bioeconomy, platform economy, digital economy – and circular economy. Are these only fads or the new reality that will change the way we consume and live our lives?

The circular economy is not a new phenomenon. Throughout history, it has been the way of acting and managing in times of scarcity. Our grandparents and great grandparents lived sparingly and put everything to good use down to the very last thread. People still do this in the developing countries and under severe or exceptional circumstances, such as during war.

The circular economy has become a topical issue again, since the increasingly limited global raw materials, food, and water and energy resources are not sufficient to cover the needs of the still growing population. We must learn to think differently about ownership and consumption.

Technology accelerates the circular economy and business activities

In addition to being a necessity, the circular economy is a great opportunity to create sustainable demand and, consequently, new kind of business activities. Once a product has reached the end of its life cycle, technology makes it possible to recover its raw materials and components, and use them for new purposes. Nothing goes to waste.

Efficient use of resources calls for new operators, distribution networks and systems to make sure that the right shipments are in the right place at the right time. In the textile industry, there are good examples of how used clothes can be recycled into secondary textile fibres for the needs of clothing and technical textile industries. For example, the awarded Ioncell-FTM method, for which VTT developed a pretreatment technique for cotton waste, dissolves cotton waste for reuse without any toxic agents. 3D printing, on the other hand, allows resource-wise use of materials in the manufacturing industry and, best of all, recycling of recovered materials. All this, however, requires that people everywhere in the business environment adopt new ways of thinking.

Current modes of operation will not bring success

Research and development play the key role in ensuring that the circular economy functions efficiently. We need radical innovations that promote resource-wise and sustainable economic growth.

The circular economy is not only a way of thinking, but it is also a business activity that creates value, jobs and tax revenues. We need good ideas, broad-mindedness and bold trials to transform the ideas into business activities. How to minimise the amount of waste and reuse the remaining waste? What used to be regarded as the final point of the process, can nowadays generate new business, of which the side streams from food production serve as a good example. These include the manufacturing method patented by VTT, where the berry press residues from juice processing industry are used as an ingredient for augmenting the fibre content in muffins. Innovations like these are not generated from nothing, but they need to be founded on research and developed further to succeed.

Feathers to the catwalk

Innovations do not happen either if there are no individuals who dare to think big or in novel ways. A good example of this are feathers – a small, light material lending itself to many purposes. After having provided warmth and protection for their owner, feathers can be transformed into protein-rich animal feed or used in packaging materials.

We are familiar with feather-filled pillows, but how could, say, the textile industry make better use of feathers as raw material. When will we see feathers on the catwalks at fashion shows?

Growth for Finland from circular economy

What lies at the core of the circular economy are services: buying and owning are transforming into lending and shared use. This has been the reality in, for example, the housing market for a long time, and now similar way of thinking is also expanding from tools (see the pilot project Liiteri) to vehicles.

Services already account for more than two thirds of the value of Finland’s gross domestic product. When the opportunities offered by the circular economy are understood everywhere in society, this share will grow even more – and the burden on the environment will reduce.

New services will boost growth and employment in Finland. On one hand, digitalisation replaces jobs, but, on the other hand, its use in the circular economy will provide growth opportunities for enterprises: the whole manufacturing and product life cycle needs new solutions that the Internet of Things applications can offer.

Finland is well equipped to become a pioneer in the circular economy. The key issue is the boldness to think things anew. Do I really need a car of my own? Are there any real obstacles for renting a car whenever I need one? We must call our conventional ways of thinking into question.

The way of thinking and acting the former generations used to practice will transform into business activity that helps to build the welfare society. Finland has a highly-educated population, plenty of natural resources, and R&D activity, so this small country can develop global solutions that really save resources and enhance well-being.

Anne-Christine Ritskchoff VTT

Anne-Christine Ritschkoff
Executive Vice President, Strategic Research
Twitter: @AnneRitschkoff