Hävikkiproteiinin hyödyntämisestä satojen miljoonien säästöt

Elämme maailmassa, jossa ihmisen toiminnan tuloksena väestö, ruuan, veden ja energian kulutus, teollinen tuotanto, saasteet ja jäte lisääntyvät, mutta samanaikaisesti luonnonvarat ehtyvät. Me suomalaiset osallistumme näihin talkoisiin kasvattamalla ruokahävikkivuorta vuosittain 400 miljoonalla kilolla. Kymmenesosa osa tuosta määrästä on elintärkeää proteiinia. Proteiini on juuri se ravintoaine, jonka puutteesta ihmiskunta tulee ensimmäisenä kärsimään, jos ruokaa ei riitä kaikille.

Tämän hetkinen hävikki riittäisi tyydyttämään kaikkien Suomen asukkaiden proteiinitarpeen ja tuotantoeläinten täydennysproteiinitarpeen joka ikinen päivä, jos ottaisimme sen talteen ennen kuin se päätyy jätteeksi.

Jätteeksi päätynyt ruoka on pelkkää ehtyvien luonnonvarojen ja rahan tuhlaamista. Puhutaan satojen miljoonien eurojen heittämisestä Kankkulan kaivoon.

Kiertotalous edellyttää ratkaisuja ruokahävikin määrän minimoimiseksi ja saamiseksi arvoiseensa käyttöön

Jäte on ainetta, materiaalia tai tavaraa, joka on tullut elinkaarensa päähän ja joutaa roskikseen. Kiertotaloudessa koko käsitettä ei tunneta. Sen sijaan on olemassa vain raaka-aineita, jotka jalostuvat tuotteiksi mitä erilaisimmissa prosesseissa muuttaen muotoaan matkan varrella. Kiertotalous ei tunne elinkaaren päätepistettä, polttolaitosta tai kaatopaikkaa. Tämä on erittäin kunnianhimoinen tavoite ja sitä kohti pyritään kaikin voimin. Ja pakko onkin pyrkiä, sillä jätevuoret kasvavat, mutta luonnonvarat hupenevat nopeammin kuin uutta varantoa syntyy.

Milloin saamme kaupan hyllyille myös ”rypsistä” ja ”mäskistä”?

Hävikkiproteiinia syntyy maataloudessa, elintarviketeollisuudessa, kaupassa ja kulutuksessa. Tuotannon ja teollisuuden hävikkiproteiinia on esimerkiksi leseessä, mäskissä, öljynsiemenpuristeessa ja teurassivuvirrassa. Siitä suuri osa voidaan jalostaa laadukkaaksi ja maittavaksi ruuaksi lopun päätyessä rehuksi tai biojätteenä kompostin tai biokaasulaitoksen kautta ravinteeksi maaperään.

Hävikkiproteiini löytää sujuvasti tiensä ruokapöytäämme leivonnaisissa ja proteiinipitoisissa maitotuotteissa sekä possun suuhun rypsinsiemenpuristeena tai panimomäskinä. Kaikki siis hyvin tähän saakka.

Innovatiiviset ja kestävän kehityksen mukaiset proteiinin rikastusteknologiat ja niihin liittyvä osaaminen ovat tänä päivänä teollisuudessa kysyttyjä. Proteiinin erottaminen hävikin muista ainesosista ei yksin riitä. Tarvitaan taito jalostaa erityisesti kasviproteiinista suutuntumaltaan ja maultaan sellainen, että sitä voi ja haluaa syödä. Tämän osaamisen todisteet ovat jo ilmestyneet kuluttajien ulottuville: Lähikaupan hyllystä voi napata ostoskärryyn ”nyhtistä” tai ”härkistä”, jotka on valmistettu priimaraaka-aineista – kaurasta ja härkäpavusta. Toistaiseksi saadaan odotella hyllyille hävikkiproteiinista jalostettua ”rypsistä” tai ”mäskistä”.

Tästä eteenpäin hävikkiproteiinin taival arvoiseensa loppukäyttöön muuttuu astetta hankalammaksi – vai muuttuuko sittenkään?

Ollaan nimittäin edetty siihen kohtaan ruokaketjua, jossa raaka- ja valmistusaineet ovat osin sulautuneet yhteen valmiiksi elintarvikkeeksi tai peräti ateriaksi. Ollaan kaupassa tekemässä ruokaostoksia.

Kaupan ruokahävikki on vuosittain 70 miljoonaa kiloa ja siitäkin proteiinin osuus on noin kymmenesosa. Hävikin suuruus ratkaisee, tekeekö kauppa voittoa vai tappiota. Sitä on joko vähennettävä tai se on saatava tuottamaan rahaa. Hävikin pienentäminen on se helpompi ratkaisu, ja sille tielle kauppa on lähtenytkin kiertotalouden jätehierarkian periaatetta noudattaen: ensin minimoidaan ja sitten vasta kierrätetään. Kun kaupan hävikinhallintaohjelmat toimivat yhteen muiden järjestelmien ja logistiikan kanssa, saadaan ruokahävikki puolitettua ja tulos paranee.

Hävikin tehokkaaseen minimointiin on olemassa käypä ratkaisu, mutta täydelliseen eliminointiin ei vielä päästä. Miten käy sille elintarvikkeelle, jonka ’parasta ennen’-päivämäärä on nyt, mutta se edelleen nököttää kaupan hyllyllä? Kierrätykseen ja käyttöön tietysti, eikö niin? Kiertotaloutta kohtihan tässä mennään. Asia ei ole näin suoraviivainen.

Kaupan ruokahävikki päätyy valtaosin roskiin eikä ruokaa tarvitseville. Kyse ei ole piittaamattomuudesta, ylenkatsomisesta tai ihmisten kiusaamisesta vaan lainsäädännöstä, joka määrää elintarvikkeiden turvallisuuden varmistamisesta. Se ei salli vanhentuneen ruuan, vaikka se olisi kuinka laadukasta ja syömäkelpoista tahansa, tarjoamista vaikkapa taloudellisessa ahdingossa oleville. Järjenkäyttö ja terve harkinta olisi tervetullutta. Ruokahävikin jakamisen mahdollistavaa tai velvoittavaa lakia aletaan valmistella. Sitä odotellessa ruokahävikin laadukas proteiini kohtaa elinkaarensa pään kaupan takapihan roskiksessa.

Heitämme ruokaa roskiin 150 miljoonan kilon edestä vuosittain

Etenkin kotitaloudet mutta myös erilaiset yhteisöt, kuten koulut ja päiväkodit, ovat se varsinainen hävikkiproteiinin musta aukko. Me kuluttajat heitämme roskiin tai biojätteeseen 150 miljoonaa kiloa ruokaa vuosittain.

Me suomalaiset olemme hyviä kierrättämään paperia, pahvia, lasia, metallia, muovia ja vaatetta. Ruuan voimme kierrättää vain syömällä ja heittämällä tähteet kotipihan kompostiin tai biojäteastiaan, joista se päätyy lannoittamaan maaperää. Hyvä niin, mutta ehdottomasti kestävämpi ja taloudellisempi ratkaisu olisi minimoida tähteet, kuten kauppa tekee hävikilleen. Se on hyvin yksinkertaista ja erittäin kannattavaa: Syödään kaikki se ruoka, mikä ostetaan ja valmistetaan.

Kerrataan vielä: Jalostetaan tuotannon ja teollisuuden hävikkiproteiini uusiksi tuotteiksi, otetaan kaupan hävikinhallinta tehokkaaseen käyttöön, jaetaan kaupan hävikki tarvitseville, kompostoidaan tähteet ja lopuksi vielä syödään se, mitä ostetaan. Näillä keinoilla säästetään ympäristöä ja rahaa puoli miljardia euroa vuosittain.

 Raija Lantto VTT

Raija Lantto työskentelee johtavana tutkijana VTT:n teollisen biotekniikan ja elintarvikeratkaisut -tutkimusalueella.

One thought on “Hävikkiproteiinin hyödyntämisestä satojen miljoonien säästöt

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s