Onko ruokaketjussa käynnissä vallankumous?

”Ruokaa pellolta pöytään” – ”kaupan kautta kotiin” – ”yhteisen pöydän ääressä” – näin olemme tottuneet puhumaan ruuasta, toteaa VTT:n tutkimusprofessori Kaisa Poutanen. Nyt kuulemme ruuasta ilman peltoja, käymme kauppaa kotisohvalta käsin eikä yhteinen pöytä aina tarkoita sitä, että kaikki syövät samaa ruokaa. Mitä ruoantuotannossa ja jakelussa on tapahtumassa? Sitä miettiessä työstimme VTT:llä muutospolkuja, jotka toivottavasti vievät kohti parempaa huomista – Elintarviketalous 4.0 -visio on juuri ilmestynyt.

 

Kaisa Poutanen VTT

Ruoka on tärkeä, mutta vie yhä pienemmän osan rahoistamme

Ilman ruokaa emme elä. Ruoka myös kokoaa meidät yhteen. Ruoka on tärkeä hyvinvoinnin lähde: ”Olet mitä syöt”. Ruoka osoittaa myös arvojasi, miten otat huomioon ympäristön tai tuotantoeläinten hyvinvoinnin. Ruoka on nautinnon, pelon, ihastuksen, vihastuksen ja väittelyn aihe. Siksi onkin erikoista, että ruokaan suhteellisesti käyttämämme rahan osuus on elintason kasvaessa jatkuvasti laskenut.
Suomessa käytämme vain 12 % tuloistamme ruokaan. Valikoima ja mahdollisuudet kasvavat, ruualta vaaditaan paljon, mutta sitä pidetään saavutettuna etuna.

Yksilöllinen ruoka – globaali vastuu

Elämme itsensä korostamisen aikaa. Haluamme olla yksilöitä ja ilmaista sen valinnoillamme. Lihatonta, maidotonta, hiilihydraatitonta, rasvatonta, pakkaamatonta, lisäaineetonta – ”ton”-tuotteet ovatkin jo iso markkina. Kuulin radiossa jonkun vaativan geenitöntä ja kemiatonta ruokaa! Lähes kaikki haluavat omaa terveyttään vaalivia ja omia makunystyröitään miellyttäviä valikoimia.

Minä-keskeisyyden lisäksi ruuassa korostuu yhteisvastuu. Olemme jälleen kuulleet, paljonko syömistapamme kuormittaa Itämerta ja vaikuttaa sademetsien tuhoutumiseen. EU:ssa ruokahävikin määrä on 173 kg ihmistä kohden. Miten ruokaa riittää yhä kasvavalle maailman väestölle? Miten maailman vesivarat riittävät?

Viime vuonna maailman ylikulutuspäivä – se päivä, jolloin ihmiset ovat käyttäneet vuoden aikana tuotetut uudistuvat luonnonvarat – oli elokuussa. Suomi oli nopeampi ja ”saavutimme” sen jo huhtikuussa. Kuinka käy tänä vuonna?

Mihin teknologia vie ruokaa ja syömistä?

Kivikauden ihminen metsästi ja keräsi ruokaa lähes koko valveillaoloaikansa. Maatalouden kehittyessä ruokaa alkoi olla varastoitavaksi asti, mutta sen riittävyys oli yhä yksi tärkeimmistä arkea ohjaavista tekijöistä. Ruoka oli paikallista ja koko tuotantoketju oli omien käsien työtä.

Teollistumisen myötä ruuan valmistus siirtyi tehtaisiin ja 1900-luvulla yhä suurempiin yksiköihin. Nyt ruoka kiertää maailmaa siinä missä mekin. Lisäksi jo 84 % suomalaisista asuu kaupungeissa, ja useimmat ovat paitsi fyysisesti myös henkisesti kaukana alkutuotannosta. Tuntematon aiheuttaa pelkoja, epäluuloja ja vastakkainasettelua.

Teollisen internetin ja tekoälyn mahdollistamia palveluita voidaan käyttää helpottamaan ruuan hankkimista kiireisessä arjessa, valitsemaan ruoka itselle tärkeimmän tiedon perusteella ja lisäämään ruokaan liittyviä elämyksiä. Se voi tuottaa lisää mahdollisuuksia nauttia ruuasta.

Älyä ruuan tuotantoon ja kuluttamiseen!

Ruoka tuotetaan jatkossa sekä yksilöä että maapalloa ja sen luonnonvaroja kunnioittaen. Raaka-aineet hyödynnetään paremmin: sivuvirrat käytetään hyväksi ja prosessointi suunnitellaan alusta alkaen monta eri lopputuotetta varten. Kasviproteiinin käyttö lisääntyy, ja mikrobien, hyönteisten ja kasvisolujen avulla tuotetaan uusia raaka-aineita. Ruoka-, energia- ja kemikaalituotannot käyttävät yhä paremmin eri osia samoista raaka-aineista; kiertotalouden konseptit minimoivat hävikin.

Laitteet, koneet ja ihmiset ovat yhdistymässä internetissä. Tämä mullistaa myös ruokatuotannon ja tekee siitä ekosysteemin, jossa perinteiset ja uudet toimijat ovat yhteydessä loppukäyttäjään. Uudet ketterät teknologiat tekevät ruokaa juuri sinulle; tässä ja nyt. Tuotanto-, tuote- ja terveysdatan hyödyntäminen ja yhdistäminen vie palveluliiketoiminnan uudelle tasolle. Robotit tulevat, todellisuutta lisätään, keinoäly kasvaa, palvelut ovat pilvissä.

Uusi nähdään usein myös uhkana, ja varsinkin ruuan suhteen haikaillaan helposti takaisin mummolan aikaan – ellei ihan kivikaudelle asti.

Nyt tarvitaan ihmisälyn käyttöä siihen, että osaamme valjastaa kehittyvät teknologiat valmistamaan ruokaa kuluttajan iloksi ja onneksi niin, että sitä riittää myös tuleville sukupolville. Luottamus ja kuluttajan hyvinvoinnin monipuolinen huomioonottaminen ovat tärkeitä uusia teknologiaharppauksia tehtäessä.

Kääritään hihat ja valjastetaan VTT:n monipuoliset voimat ruokaketjun positiivisen vallankumouksen nimissä. Ruoka rulettamaan!

Lukuvinkki: VTT:n 7.2.2017 julkaisema Elintarviketalous 4.0 -tiekartta kuvaa uutta tapaa ajatella ja toteuttaa ruoan tuotanto, jakelu ja ostaminen. Tiekartta verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2017/V9.pdf

Kaisa Poutanen, tutkimusprofessori
@Kaisa_Poutanen, LinkedIn

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s