Somesta Slushin kautta hackiin – Teknoloikka-harjoittelussa VTT:llä

Nimeni on Rakel Lehtinen ja olen 19-vuotias ylioppilas. Kirjoitin keväällä 2016 ja päätin pitää välivuoden. Hain kesällä Teknoloikka-ohjelmaan, joka on tarkoitettu 1994–1997 syntyneille ylioppilaille. Ohjelmassa on mukana erilaisia yrityksiä teknologia-alalta, jotka palkkaavat harjoittelijoita neljäksi kuukaudeksi. Harjoittelijat pääsevät näin tutustumaan sekä teknologiaan että työelämään. Teknoloikka-ohjelman järjestää TAF (Tekniikan Akatemia). Minä sain kunnian olla harjoittelijana VTT:llä.

Neljän kuukauden harjoittelujaksoni alkoi syyskuun lopussa. Olin töissä viestinnässä Vuorimiehentiellä Otaniemessä. Ensimmäiset päiväni kuluivat tutustumiseen tietokoneohjelmiin sekä itse taloon ja työntekijöihin, varsinkin heihin, joiden kanssa tein töitä viestinnässä. Tunsin olevani tervetullut työpaikalle, ja minut otettiin heti mukaan keskusteluihin kahvitauoilla enkä tuntenut itseäni unohdetuksi, mikä tuntui hyvältä.

Työni VTT:llä oli ensimmäinen kunnon työpaikkani. Tätä ennen olin tehnyt töitä ohjaajana erilaisilla leireillä ja ollut apuvalmentajana voimistelijoille. Minusta oli todella kiinnostavaa saada kokea kahdeksan tunnin työpäiviä neljän kuukauden ajan ja samalla saada realistinen kuva työelämästä. Ajan mittaan reilu kaksi tuntia bussissa työpäivän päälle otti voimille, mutta se oli työkokemuksen arvoinen.

Työtehtäviini kuului mm. videoiden kuvaaminen, editointi ja tekstittäminen sekä valokuvaaminen. Sain hoitaa osia somesta sekä tehdä muiden antamia pikkuhommia, jotka olivat sopivia minulle. Autoin myös www-sivujen muokkaamisessa ja päivittämisessä. Osallistuin moniin kokouksiin ja olin mukana erilaisissa tilaisuuksissa. Sain myös osallistua SLUSH-tapahtumaan marraskuun lopussa, mistä ilahduin kovasti, sillä SLUSH on aina kiinnostanut minua.

Yksi toinen hieman isompi tapahtuma, jossa olin tiiviisti mukana, oli VTT:n järjestämä hackathon, Hack the Waste. Hackissa olivat mukana yritykset Lassila&Tikanoja, Valio ja Helen. Tehtävänä oli keksiä tehokkain mahdollinen tapa kierrättää yritysten jätettä. Minun tehtäväni oli olla mukana vierailuilla yrityksissä ja kerätä kuva- ja videomateriaalia. Sama koski itse hackia, joka kesti kaksi päivää. Lopuksi tein lyhyen videon, joka kiteyttää hack-tapahtuman. Tämä tehtävä sopi minulle täydellisesti, sillä kuvaan vapaa-ajallani paljon. En ollut ennen tehnyt itse kokonaista videota, joten nyt oli kivaa saada tehdä itse jotain uutta.

Olen neljän kuukauden aikana oppinut kaikenlaista sekä teknologiasta että työelämästä VTT:llä. Viihdyin oikein hyvin, ilmapiiri täällä on miellyttävä. Työ päättyy tammikuun lopussa ja lukeminen pääsykokeisiin alkaa. Saa nähdä, johdattaako tulevaisuus minut takaisin VTT:lle.

rakel_ja_katri

Kirjoittaja Rakel Lehtinen (kuvassa vasemmalla) toimi VTT:n viestinnässä Teknoloikka-harjoittelijana 26.9.2016–26.1.2017. Hänen mentorinaan toimi markkinointipäällikkö Katri Kääriä. Kiitokset Rakelille työpanoksesta ja paljon onnea pääsykokeisiin!

Kiertotalous on suuria mahdollisuuksia sisältävä hiomaton timantti

Kiertotalous on tällä hetkellä suuri hiomaton timantti. Se tarjoaa Suomelle mahdollisuuden talouskasvuun ja työllisyyteen. Kiertotalouteen siirrytään innovaatioloikkien kautta. Keskeistä on muuttaa koko ajattelumallia, eli tehostamisen sijaan tehdään asiat kokonaan uudella tavalla.

Kiertotalous on joukkuepeliä, jossa ei yksilötyöllä tehdä maaleja!

Toimiva kiertotalous on kompleksi ja moniulotteinen systeemi. Kiertotaloudessa kierto pyritään sulkemaan, mutta ei suinkaan yhden toimijan toimesta vaan ekosysteemin tasolla. Kiertotalous on kuin joukkuepeli, jossa jokaisella on roolinsa ja pelaajilta vaaditaan tarkkaa pelisilmää ja ajoitusta. Tämä vaatii laaja-alaista osaamista ja kokonaisuuksien hallintaa.

Systeemisten kokonaisratkaisujen tarkastelu auttaa meitä näkemään metsän puilta. Kiertotalouden ratkaisut ovat komplekseja kokonaisuuksia; yksilötyöllä ei maaleja tehdä vaan yhdessä. Toisaalta jos joku pelaaja ei hoida tonttiaan, se vaikuttaa koko joukkueen suoritukseen. Kiertotaloudessa systeemisten vaikutusten ennalta-arviointi, simulointi ja pilotointi ovat tärkeitä työvälineitä ymmärtämään ja hahmottamaan ratkaisujen seurauksia. Elinkaarilaskenta toimii hyvänä työkaluna arvioitaessa ympäristövaikutuksia. Ratkaisujen vaikutusten arvioinnissa tarkasteluperspektiivin on oltava riittävän laaja ja pitkä, jotta löydetään todelliselta vaikuttavuudeltaan merkittävimmät ratkaisut.

VTT tarjoaa osaamista kiertotaloustimantin ulottuvuuksiin

Julkaisemassamme Policy Briefissä haluamme tuoda VTT:n eri alojen asiantuntijoiden näkemyksiä kiertotaloudesta esille palvellen sekä yrityksiä että päätöksentekijöitä. Näemme, että jokaisella kiertotalousratkaisulla on omat erityispiirteensä ja erilaiset muutostarpeet korostuvat. Näistä olemme VTT:llä nostaneet esiin viisi mielestämme keskeisintä seikkaa, jotka voidaan esittää kysymyksinä:

  • Missä määrin tarvitaan uusia teknologiaratkaisuja?
  • Tarvitaanko uusia liiketoimintamalleja?
  • Minkälaista muutosta tarvitaan yhteiskunnan rakenteisiin?
  • Millaista yhteistyön kehittämistä tarvitaan tai uusia yhteistyökumppaneita?
  • Kuinka paljon ratkaisun läpimurto on kiinni ajattelutavan ja käyttäytymismallien muutoksesta?

kiertotalous

VTT:n Policy Briefissä esittelemämme viisi kiertotalousesimerkkiä konkretisoivat, miten eri näkökulmat korostuvat, miten monialaista osaamista tarvitaan niiden edistämiseksi ja millaisia kansantaloudellisia mahdollisuuksia ne avaavat. Inspiroivien, konkreettisten esimerkkien avulla haluamme vauhdittaa suomalaisia yrityksiä miettimään omia vahvuuksiaan ja haasteita kiertotalouden ratkaisuissa sekä ottamaan rohkeita askelia kohti kiertotaloutta. VTT tarjoaa monialaista osaamista kaikkiin osaamisalueisiin. Voimme luoda yhdessä kumppaniemme kanssa uusia kiertotalousratkaisuja.

Maria Antikainen, erikoistutkija
Twitter: @MariaAntikainen

Erikoistutkija Maija Federley; johtava erikoistutkija Juha Honkatukia; erikoistutkija Päivi Kivikytö-Reponen; tutkimustiimin päällikkö Johanna Kohl; erikoistutkija Jutta Laine-Ylijoki; johtava tutkija Raija Lantto; johtava tutkija Tiina Pajula; tutkimustiimin päällikkö Anu Seisto