VTT tarjoaa tutkimuspalveluita myös Kiinassa – miksi?

timo_j_hakala

Matkaan paljon Kiinassa ja tapaan siellä usein suomalaisten yrityksien edustajia. Näin VTT:läisenä toimintani Kiinassa herättää paljon kiinnostusta, ja usein minulta kysytään, mitä VTT tekee Kiinassa. Kysymykseen on selkeä vastaus: VTT on Kiinassa tarjoamassa tutkimuspalveluja. Teemme näin globaalisti, ja tavoitteenamme on lisätä kansainvälisten toimeksiantojen määrää. Niiden avulla pystymme kehittämään omaa osaamistamme, pysymään tutkimuksessa maailman huipulla ja rahoittamaan Suomessa sijaitsevan tutkimusinfran ylläpitoa ja kehittämistä sekä toimintaa, jolla lopulta mahdollistetaan meidän palvelut myös suomalaisille asiakkaille.

VTT on vuosien saatossa myös valmistellut ja johtanut yritysryhmähankkeita, joiden tarkoituksena on ollut luoda verkostoa kiinalaisten kanssa ja auttaa suomalaisia yrityksiä luomaan avauksia Kiinan markkinoille. Tällaisia hankkeita on ollut esimerkiksi materiaalitekniikkaan ja älykkäisiin ekokaupunkeihin liittyen. VTT pystyy esimerkiksi verifioimaan teknologioita ja niiden soveltuvuutta Kiinan markkinoille ja tuomaan pienemmille yrityksille uskottavuutta suurilla ja kilpailuilla markkinoilla. Tällaiset hankkeet kuitenkin vaativat rahoitusinstrumentin, josta VTT voi saada rahoitusta toiminnalleen. Esimerkkinä tällaisesta ovat Tekesin ja Kiinan tiede- ja teknologiaministeriön väliset rahoitukset, jotka on kuitenkin viime vuosina kohdistettu suoraan PK-yrityksille.

Mitä sitten on VTT:n toiminta Kiinassa? Meillä ei ole siellä omaa toimistoa eikä tutkimuslaboratoriota. Kiina-toimintomme ovat projektipohjaisia, ja työt tehdään käytännössä Suomessa tai mahdollisesti kiinalaisen partnerin avustuksella Kiinassa. Ilman näkyvää Kiina-toimintaa meidän on kuitenkin mahdotonta päästä kontakteihin kiinalaisten kanssa, houkutella delegaatioita Suomeen jne. Näin syntyvät lopulta ne kontaktit, jotka johtavat toimeksiantoprojekteihin sekä luovat mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.

Miltä Kiinan markkinat näyttävät? Sanoisin, että ne ovat tällä hetkellä vielä erittäin haasteelliset, sillä yrityksien oma T&K on tarkoin varjeltu salaisuus. Mahdotonta markkinoille pääsy ei kuitenkaan ole, ja meillä on ollut muutamia merkittäviä toimeksiantoja suoraan Kiinasta. Yhdessä asiassa Kiina ei poikkea esimerkiksi Suomesta millään tavalla: Kiinaankaan on aivan turha tarjota perustutkimusta tai tekemistä, joka siellä pystytään tekemään itse. Eli pärjätäksemme Kiinassakin meidän täytyy olla parhaita siinä, mitä teemme.

Odotan mielenkiinnolla sitä hetkeä, kun kiinalainen innovaatiokulttuuri kehittyy ja markkinat todella aukeavat T&K-palveluille. Silloin meillä on käsissämme maailman suurimmat T&K-markkinat. Sitä odottaessa pitää olla näkyvästi esillä Kiinassa ja lisätä siellä VTT:n tunnettuutta luotettavana ja osaavana tutkimuspartnerina.

Timo J. Hakala, TkT
Country Manager, China

VTT also provides research services in China – why?

timo_j_hakala

I travel a lot in China, where I often meet representatives of Finnish companies. As a VTT employee, my work in China raises a great deal of interest and I am often asked what VTT does in China. The answer to this question is clear: VTT provides research services in China. We do this globally, with the aim of increasing our number of international commercial projects. They enable us to develop our own expertise, remain a world leader in research and fund the maintenance and development of the research infrastructure and activities in Finland. These ultimately form the basis of our services for Finnish customers.

Over the years, VTT has also prepared and led multi-company projects, with the purpose of creating a network with the Chinese and helping Finnish companies to enter the Chinese markets. These projects have been related to areas such as materials technology and smart eco-cities. For example, VTT can verify technologies and their suitability for the Chinese markets, while providing smaller companies with credibility in large and competitive sectors. However, such projects need a funding instrument, from which VTT can source funds for its activities. An example of this lies in the joint funding by Tekes – the Finnish Funding Agency for Innovation and the Chinese Ministry of Science and Technology; this funding has been directly allocated to SMEs in recent years.

So what, then, does VTT do in China? We do not have our own offices or research laboratories there. Our activities in China are project-based, with the practical work being done in Finland or, possibly, in China with the help of a Chinese partner. Without a visible Chinese operation, we cannot make contact with Chinese players, attract delegations to Finland and so on. These actions ultimately generate the contacts that lead to commercial projects and create opportunities for Finnish companies.

How do the Chinese markets look? I would say that they are still very challenging, since companies’ own R&D is a carefully guarded secret. However, market entry is not impossible and some major commercial projects have been ordered directly from China. However, China is no different to countries like Finland in one regard: It is pointless to offer the Chinese basic research or work which they can do themselves. In other words, to do well in China we need to be the best at what we do.

I look forward to the day when the Chinese innovation culture matures and the markets truly open up to R&D services. We will then have access to the world’s largest R&D markets. Until then, we need to be highly visible in China, enhancing recognition of VTT as a reliable and expert research partner.

Timo J. Hakala, D.Sc.
Country Manager, China

Climate action gains further momentum in Marrakech

The Paris climate agreement came into force several years earlier than originally expected. At the Climate Change Conference held in Marrakech, Morocco, on 7 to 18 November 2016, the details and implementation of the Paris Agreement were negotiated. The Finnish delegation included Senior Scientist Tommi Ekholm and Research Scientist Tomi J. Lindroos from VTT. Progress was made, even if it was slow and often technical and bureaucratic. In many cases, the most interesting things happened outside the meeting rooms.

lindroos_ekholm

The negotiations focused on the implementation of the Paris Agreement – detailed rules that ensure the attainment of the Paris Agreement in practice. Key issues included the rules for international emissions trading, funding and capacity-building for developing countries, and the reporting of emissions by such nations. As is customary at climate change summits, rapid progress was made on some fronts, while negotiations almost stalled on other issues. The most difficult topic seemed to be the so-called ‘global stocktake’ process. This will consist of a five-yearly assessment of whether the countries’ emission reduction targets will suffice to hold global warming under two degrees.

The election of Donald Trump as US president was confirmed during the first week of the summit. This led to a reaction of disbelief and uncertainty at the climate conference, since he had promised to begin his term in office by withdrawing the US from the Paris climate agreement. Correspondingly, many developing countries had indicated that their participation depended on that of the US. However, the Marrakesh summit retained its positive spirit, with the participants deciding that one country or president should not be allowed to block promising developments. China, for example, promised to take a more leading role if the United States stays on the sidelines. In just over a week, Trump had already reconsidered and was giving thought to sticking by the Paris Agreement.

wp_20161109_11_55_49_pro

USA side-event in Marrakech.

Many countries published new climate objectives or strategies before, during or after the climate meeting. In addition to nation states, over 7,000 municipalities and cities have adopted voluntary climate goals; while hundreds of companies have made their own climate pledges and set emission reduction targets. We have clearly entered a new era of climate policy.

The speed of technology development surprises every year

The price of many low-carbon technologies, such as solar and wind power, have fallen faster than expected over the last few years. Around 300 billion dollars were invested globally in renewable energy production in 2015, and the cost of renewable electricity has clearly fallen below that of fossil power in many auctions. The next, corresponding transformation may occur in traffic.

Global CO2 emissions have almost marked time over the last three years. This development has been much more positive than countries’ emission reduction commitments suggest. On the other hand, the matter is urgent since many observations and measurements indicate faster-than-expected global warming, and more dramatic effects than predicted.

Tomi J. Lindroos, Research Scientist

Tommi Ekholm, Senior Scientist

Marrakechissä annettiin lisävauhtia ilmastotoimille

Pariisin ilmastosopimus astui voimaan useita vuosia aiemmin kuin alun perin odotettiin. Marrakechin ilmastokokouksessa Marokossa neuvoteltiin 7.-18.11.2016 Pariisin sopimuksen yksityiskohdista ja toimeenpanosta.  VTT:ltä Suomen delegaatioon osallistuivat erikoistutkija Tommi Ekholm ja tutkija Tomi J. Lindroos. Edistyminen oli hidasta ja monesti byrokraattisen teknistä, mutta asiat edistyivät. Kiinnostavimmat asiat tapahtuivat usein kokoussalien ulkopuolella.

lindroos_ekholm

Neuvotteluissa pöydällä oli Pariisin sopimuksen toimeenpano, toisin sanoen yksityiskohtaisten sääntöjen laatiminen, joilla taataan Parisiin sopimuksen tavoitteisiin pääseminen käytännössä. Tärkeimpiin aiheisiin kuuluivat kansainvälisen päästökaupan säännöistä sopiminen, rahoitus ja muu tuki kehittyville maille sekä kehittyvien maiden päästöraportointi. Kuten yleensä ilmastokokouksissa, edistystä tapahtui joillakin rintamilla nopeasti, kun taas joissain aiheissa neuvottelut junnasivat lähes paikallaan. Vaikein aihe tuntui olevan ns. ”global stocktake” -prosessi, jossa tullaan arvioimaan viiden vuoden välein, riittävätkö maiden antamat päästövähennystavoitteet yhdessä hillitsemään ilmaston lämpenemistä alle kahden asteen.

Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi selvisi keskellä kokouksen ensimmäistä viikkoa. Ilmastokokouksessa Trumpin vaalimenestys aiheutti epäuskoa ja epävarmuutta, olihan hän luvannut ensitöikseen repiä USA:n irti Pariisin sopimuksesta. Vastaavasti moni kehitysmaa oli ilmoittanut, että niiden osallistumisen ehtona on USA:n osallistuminen. Marrakechin kokouksen positiivinen henki kuitenkin voitti, ja ilmastokokouksessa vallitsi näkemys, ettei yksi maa tai yksi presidentti saa pysäyttää hyvää kehitystä. Esimerkiksi Kiina vakuutti ottavansa johtavamman aseman, jos Yhdysvallat jättäytyy pois. Reilussa viikossa Trump ehti pyörtää kantansa ja harkitseekin Pariisin sopimukseen jäämistä.

wp_20161109_11_55_49_pro

Kuva USA:n side-eventistä ilmastokokouksessa.

Moni maa julkaisi uusia ilmastotavoitteita tai -strategioita ennen ilmastokokousta, kokouksen aikana tai sen jälkeen. Valtioiden lisäksi yli 7 000 kuntaa ja kaupunkia on ottanut vapaaehtoisen ilmastotavoitteen; myös sadoilla yrityksillä on omat ilmastolupauksensa ja päästövähennystavoitteensa. Ilmastopolitiikassa on selvästi alkanut uusi aikakausi.

Teknologiakehityksen nopeus yllättää joka vuosi

Monen vähäpäästöisen teknologian, kuten aurinko- ja tuulivoiman, hinta on halventunut viime vuosina nopeammin kuin vain muutamia vuosia sitten arvioitiin. Uusiutuvaan sähköntuotantoon investoitiin globaalisti noin 300 miljardia dollaria vuonna 2015, ja uusimmissa tarjoushuutokaupoissa uusiutuvan sähkön hinta on pudonnut selvästi alle fossiilisen sähkön tarjousten. Seuraava vastaava murros saattaa tapahtua liikenteessä.

Maailman CO2-päästöt ovat pysyneet nyt kolme vuotta likimain samalla tasolla. Kehitys on ollut paljon positiivisempaa kuin maiden antamissa päästövähennyslupauksissa. Toisaalta päästövähennyksillä onkin kiire, sillä moni havainto ja mittaustulos kertovat ennakoitua nopeammasta lämpenemisestä ja nykyisen lämpenemisen arvioitua voimakkaammista vaikutuksista.

Tomi J. Lindroos, tutkija

Tommi Ekholm, erikoistutkija