Kaivosteollisuudella samanlaisia yhteiskunnallisia haasteita eri puolilla maailmaa – ja samat ratkaisut

Australia on iso maa, ja myös sen kaivosteollisuus on isoa: maan taloudesta viidesosa lepää kaivosteollisuuden varassa.

Suomi on pieni maa, ja meidän kaivosteollisuutemme on suhteellisen pientä. Australiassa kaivokset sijaitsevat yleensä oikeasti erämaassa kaukana asutuskeskuksista niin, että työntekijät lennätetään kaivoksiin aina tietyksi ajaksi ja sitten kotiin työrupeaman päätteeksi. Suomessa puhutaan ympäristöasioiden lisäksi kaivospaikkakuntien aluetaloudellisesta kehityksestä, kaivosten merkityksestä paikalliseen talouteen, työntekijäperheiden asuttamisesta, päiväkotipaikoista kaivospaikkakunnilla ja niin edelleen. Suomessa siis ajatellaan, että mahdollisen kaivosteollisuuden ympärille rakennetaan normaalia paikallista elämää, kun taas Australiassa matkustetaan kotoa tiettömien taipaleiden takana sijaitseville kaivoksille.

Molemmissa maissa asukkaiden asema kaivosteollisuuden puristuksessa aiheuttaa keskustelua ja toimiakin. Myös kaivosten sulkemisen aikaisten ja jälkeisten toimenpiteiden hoitaminen tai hoitamatta jättäminen aiheuttaa närää. Kaivosteollisuuden ympärillä toimivat sidosryhmät ovat erilaisia erilaisine tarpeineen molemmissa maissa. Kaivosten taloudellinen menestyminen on myös molemmissa maissa sidottu samoihin maailmanmarkkinahintoihin. Molemmissa maissa tunnutaan keskusteltavan myös siitä, onko mitään järkeä kaivaa mineraaleja, Australiassa myös hyvin paljon hiiltä, ja myydä ne raaka-aineena ulos maasta ilman, että niitä jalostettaisiin korkeatasoisiksi tuotteiksi.

Viestintä on vaikeaa

Koska Australia on niin merkittävä kaivosteollisuuden maa, totesimme, että olisi hyödyllistä kysellä sikäläisiltä asiantuntijoilta, miten he hoitavat kaivosteollisuuden sidosryhmäasioita ja mitä on vastuullinen kaivosteollisuus Australiassa. Haastattelimme hieman yli kahtakymmentä australialaista kaivosteollisuuden ammattilaista löytääksemme hyviä käytäntöjä.

Lopputulos hämmentää vähän. Emme löytäneet mitään kovin järisyttävän hienoa verrattuna Suomen käytäntöihin, vaikka oletimme, että isossa maassa, jossa on pitkät kaivosperinteet, kaikki olisi ainakin vähän paremmin kuin meillä. Samat kipupisteet ovat tunnistettavissa niin Australian kuin Suomen kaivosteollisuudessa. Haasteet liittyvät viranomaistoiminnan puolueettomuuteen tai puolueellisuuteen niin, että yleensä viranomaisia pidetään liian kaivosmyönteisinä. Ylipäänsä kommunikaatio eri sidosryhmien välillä koetaan paikoin vaikeaksikin toteuttaa. Yritysten toimintaympäristön muutosten seuraaminen ja toiminnan muuttaminen muutosten mukana on merkityksellistä niin Australiassa kuin Suomessakin, jotta toiminta pysyy hyväksyttävänä.

Yrityskulttuureissa on eroa molemmissa maissa; toiset yritykset ovat enemmän viestintä- ja vuorovaikutuspainotteisia kuin toiset, toiset kertovat avoimesti asioistaan, toiset eivät. Sekä Australian että Suomen maaperässä toimittaessa yrityksillä on vaikeuksia sisällyttää yhteiskuntavastuuasioita oikeasti strategioihinsa ja toimintaansa. Australialaisilla ei myöskään ole mitään tehokasta työkalua, joka olisi parempi kuin suomalaisilla käytössä olevat työkalut. Meillä on samanlaiset johtamisjärjestelmätyökalut, ja paikallisille asukkaille järjestetään vapaamuotoisia tiedotustilaisuuksia, joissa puhutaan heidän omalla kielellään, ja niin edelleen.

Vastuuhenkilöistä ja edunvalvonnasta on aitoa hyötyä

Jotain hienoakin toki löysimme. Haastateltavat toivat esiin ainakin kaksi varteen otettavaa toimintatapaa, joita tosin ei ollut vielä kovin painokkaasti kokeiltu Australiassa:

  1. Palkataan kaivosprosessiin kokenut ja viisas asiantuntija, joka pystyy hahmottamaan kokonaisuuden ja toimimaan hyvässä vuorovaikutuksessa erilaisten sidosryhmien kanssa.
  2. Rakennetaan vahva kaivosteollisuuden edunvalvontaorganisaatio, joka kehittää ja ylläpitää kaivosteollisuuden ja sidosryhmien väliseen vuorovaikutukseen työkaluja.

Molemmat toimintatavat toteutuvat jo jossain määrin Suomessa: konsultit ja tutkimuslaitokset ovat mukana kaivosprosesseissa, ja Kaivosteollisuus ry. yhdessä yritysten kanssa on ansiokkaasti ottanut ohjia itselleen mm. Kaivosvastuuverkoston ja yhteiskuntavastuujärjestelmien rakentamisessa, kehittämisessä ja ylläpitämisessä. Lisäksi se on rakentanut kaivoksille yhteistä yhteiskuntavastuuraportointia. Samaan suuntaan ollaan siis menossa Suomessa ja Australiassa.

Lopputulos haastatteluistamme siis on, että voimme Suomessa olla varsin tyytyväisiä kaivosteollisuuden yhteiskuntavastuullisuuden kehittymiseen viime vuosina.

Nina_Wessberghelena-wessman-jaaskelainen

Nina Wessberg, erikoistutkija
Twitter: @NintsuW

Helena Wessman-Jääskeläinen, erikoistutkija

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s