Korvaako urheiluteknologia valmentajan?

Alahuhta_Petteri

Urheilusuorituksia analysoivia digitaalisia tuotteita ja palveluita julkaistaan viikoittain. Niiden väitetään auttavan urheilijoita parantamaan suoritusta, kannustavan harjoitteluun ja opastavan, milloin ja kuinka pitkään urheilijan pitäisi palautua. Nämä ovat asioita, jotka kuuluvat perinteisesti valmentajille. Sysäävätkö digitaaliset urheiluteknologiatuotteet valmentajat historiaan?

Sykkeen mittaamisesta urheilusuorituksen analysointiin

Hyvinvointiin ja urheiluun liittyviä puettavia tuotteita on kehitetty viime vuosina aktiivisesti. Sykemittarit ovat muuttuneet huippu-urheilijoiden erikoislaitteista tavallisen kansan markettituotteiksi, ja toisaalta sykeanalyysistä haetaan yhä monipuolisempaa tietoa urheilijan harjoituksen ja palautumisen ymmärtämiseksi. Aktiivisuusrannekkeet, jotka arvioivat ihmisten liikkumista, nukkumista ja energiankulutusta, ovat kehittyneet nopeasti sykemittareiden kaltaisiksi koko kansan tuotteiksi.

Puettava urheiluteknologia keskittyy tällä hetkellä tuotteisiin, joiden avulla voidaan mitata tietyn urheilusuorituksen tekniikkaa ja suorituksen puhtautta. Suomessa kehitetään ratkaisuja esimerkiksi juoksun, uinnin ja maastohiihdon tekniikan analysointiin. Tällaisissa tuotteissa suorituksen analyysi perustuu aineistoon, joka kerätään urheilijasta pienikokoisen langattoman anturin avulla. Liiketoiminta perustuu puolestaan aineiston analysointiin ja sen pohjalta tarjottaviin palveluihin.

Urheiluteknologia tuottaa tietoa valmennuksen tueksi

Urheiluteknologian tavoitteena on tarjota tietoa, jonka pohjalta urheilija ja valmentaja voivat analysoida suoritusta neutraalisti ilman henkilökohtaisia ennakkokäsityksiä. Huippu-urheilussa voiton tai tappion ratkaiseva hetki kestää usein vain sekunnin murto-osan. Teknologiasta voi olla suuri apu, kun mietitään, mitä tapahtuu esimerkiksi korkeushypyssä ponnistuksen hetkellä tai jousiammunnassa juuri ennen nuolen ampumista.

Suorituksen analysointiin on perinteisesti käytetty harjaantuneen silmän lisäksi videokameroita, ja mittauksia on tehty myös valmennuskeskusten testilaboratorioissa. Nämä ovat edelleen tärkeitä työkaluja, mutta ne alkavat tuntua riittämättömiltä verrattuna mahdollisuuksiin, joita puettava teknologia tarjoaa. Laboratoriomittaus voi antaa tarkkaa dataa suorituksesta, joka ei vastaa kilpailutilanteen suoritusta. Tai videoanalyysi alle sekunnin kestävästä suorituksesta voi kestää useita tunteja.

Palaute tulee heti suorituksen jälkeen

Puettavan tekniikan avulla suoritus voidaan analysoida mittauslaboratorion sijasta kentällä. Lähestymme tilannetta, jossa urheilijan jokainen harjoitus- ja kilpailusuoritus digitalisoidaan puettavan tekniikan avulla. Näin urheilija saa heti yksityiskohtaisen palautteen suorituksestaan. Oleellinen osa palautetta ovat suorituksen keskeiset tunnusluvut (key performance indicators), mutta suoritusta voidaan myös verrata aikaisempiin harjoitus- ja kilpailusuorituksiin tai visualisoida urheilijalle lisätyn todellisuuden avulla.

Datapohjainen valmennus tarjoaa valmentajalle ja urheilijalle paremmat työkalut keskittyä suorituksen hiomiseen. Samaa mieltä on USA:n olympiakomitean teknologiajohtaja Mounier Zok. Hän esitti heinäkuun alussa pidetyssä urheiluteknologiaseminaarissa, että huippu-urheilussa teknologian hyödyntäminen on keskeinen keino parantaa tuloksia: “Technology is the new secret sauce that will make or break any athlete, anywhere in the world.”

Älykkäät verkotetut tuotteet, esineiden internet ja reaaliaikainen data-analytiikka mullistavat urheilun

Puettavan urheiluteknologian kehitystä edistää älykkäiden tuotteiden tulo myös hyvinvointi- ja urheilumarkkinoille. Perustana on esineiden internet (Internet of Things, IoT): anturiteknologian, langattoman kommunikaation, datan käsittelyn ja digitaalisten palveluiden nopea kehittyminen mahdollistaa erilaisten ilmiöiden ja tapahtumien mittaamisen edullisen ja helppokäyttöisen teknologian avulla.

Kilpaurheilussa on pohjimmiltaan kyse samasta asiasta kuin teollisuudessa: kilpailukyvyn parantamisesta. Jos IoT näyttää ratkaisulta teollisuuden kilpailukyvyn parantamiseen, sama logiikka toimii varmasti myös kilpaurheilussa.

Tekeekö teknologia valmennuksen ja valmentajat tarpeettomiksi? Ei. Teknologia havainnollistaa, mitä suorituksessa tapahtui. Uusi teknologia tarjoaa kattavamman kuvan kuin aikaisempi ja auttaa ymmärtämään, miksi suoritus meni niin kuin meni. Urheilijan ja valmentajan on kuitenkin yhdessä päätettävä, mitä sitten tehdään. Parempi tieto auttaa tekemään parempia päätöksiä.

Petteri Alahuhta, liiketoiminnan kehityspäällikkö

Twitter: @PetteriA

Kirjoittaja on ollut maajoukkuetason jousiampuja ja toimii nykyisin Suomen Jousiampujain Liiton hallituksen puheenjohtajana.


Urheiluteknologia-ala kasvaa nopeasti – Suomi on alan huipulla

Urheiluteknologian tavoitteena on tarjota urheilijoille ja valmentajille parempia työkaluja suoritusten kehittämiseen. Pääomasijoittajien investoinnit urheiluteknologiaan ovat kasvaneet viime vuosina voimakkaasti. Esimerkiksi vuoden 2015 aikana pääomasijoittajat rahoittivat alan startup-yrityksiä yli miljardilla dollarilla. Tämä osoittaa, että alan tuotteille ja palveluille uskotaan olevan kysyntää.

Suomi on ollut urheiluteknologian edelläkävijä jo vuosia. Polarin ja Suunnon kaltaiset vakiintuneet toimijat ovat kehittäneet tuotteitansa markkinoille vuosikymmeniä. Viime vuosina myös useat startup-yritykset ovat alkaneet kehittää ratkaisujaan urheiluteknologiamarkkinoille. Suomessa on korkeatasoista data-analytiikan, sulautettujen laitteiden ja ohjelmisto- ja palvelukehityksen osaamista.

Kun tekniikan kehittäjät ja huippuluokan urheilututkimus tuodaan yhteen, suomalaiset yritykset tulevat jatkossakin tekemään kiinnostavia puettavan teknologian ratkaisuja urheilua varten.

Katso myös:

Puettava teknologia – VTT:n palvelut

Urheiluanalytiikkaseminaarin 15.6.2016 esitykset

Tietoa HILLA Sports Technology Growth Mill -urheiluseminaarista 5.7.2016

One thought on “Korvaako urheiluteknologia valmentajan?

  1. Oleellistahan ei ole sinänsä data ja sen kerääminen, vaan ymmärrys siitä mkä data on oleellista ja miten sitä hyödynnetään suorituksen parantamiseen – niin urheilussa kuin kaikessa muussakin. Harjoituksen jälkeisestä analyysistä olisi hyvä päästä myös itse harjoitussuoritusta “on-line” tukeviin ratkaisuihin (kilpailusuorituksen tukeminen lienee useimmiten kiellettyä). Sykemittaria toki on jo käytetty iät ja ajat, mutta mahdollisuuksia on varmasti paljon muuhunkin. Kuinka paljon puettava teknologia pystyy pureutumaan siihen, mitä urheilijan “pään sisässä” tapahtuu? Tiukassa kilpailussa pärjää se, joka on henkisesti riittävän vahva. Itse asiassa fyysinen harjoittelukin palvelee pitkälti nimenomaan henkisen varmuuden rakentamista.

    Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s