Teemana digitalisaatio: Digimuutos vaatii käyttäjälähtöisyyttä ja teknologian tuntemusta

Digitalisaatio-blogisarjassamme Olli Kuusisto ja Anu Seisto pohtivat käyttäjälähtöisyyttä. Sarjan aiemmat osat: Fyysinen tuote vai digitaalinen palvelu? ja Navigoi onnistuneesti digimuutoksessa.

2016-03-31 16.01.35

2016-03-31 16.00.04

Esineiden internet (IoT) ja digitaalisuuden mukanaan tuomat muutokset näkyvät enenevässä määrin sekä ihmisten työssä että vapaa-ajalla. Gartner on ennustanut, että vuoteen 2020 mennessä yli 20 miljardia esinettä ja asiaa on liittynyt nettiin. Vuosittain julkaistavassa digibarometrissä verrataan eri maiden valmiuksia hyötyä digitalisaatiosta, ja vuonna 2015 Suomi sijoittui Tanskan jälkeen hopealle. Viiden kärkimaan joukossa ovat myös Norja ja Ruotsi. Mitä digitalisaatiosta hyötyminen sitten käytännössä ihmisten arjessa merkitsee?

Koskee sekä kuluttajia että työntekijöitä

Digitaalisella muutoksella tarkoitetaan digitaalisten teknologioiden soveltamista kaikessa toiminnassa.

Tavallisille kuluttajille digitaalinen muutos näkyy yhä useammassa arkielämän kohdassa. Kodin laitteet voidaan kytkeä verkkoon, ja ne voivat välittää tietoja hyödynnettäväksi monilla tavoilla. Usein käytetty esimerkki kuluttajasovelluksesta on jääkaappi, joka voi kertoa sisällöstään tai sen puutteista. Verkkoon yhteydessä olevat mittausanturit kertovat myös, mitä kotona tai mökillä tapahtuu, ja älykkäimmissä palveluissa anturit voivat oppivien algoritmien avulla säätää itse itseään käyttäytymisemme perusteella. Periaatteessa mihin tahansa esineeseen tai asiaan voidaan lisätä äly ja liittää IoT-verkkoon.

Vastaavasti työntekijälle digitaalinen muutos on voinut merkitä uuden teknologian käyttöönottoa eri tavoin. Muun muassa huoltomiehelle lisätyn todellisuuden sovellus voi nopeuttaa vikojen selvitystä ja korjausta, kirjanpitäjältä tietojen automaattinen yhdistäminen vähentää manuaalisia työvaiheita, varastossa tavarat löydetään nopeammin digitaalisten tunnisteiden avulla ja varastokirjanpito on aina ajan tasalla.

Molemmissa tapauksissa – sekä kuluttajien että työtekijöiden kohdalla – IoT-tuotteen ja palvelun kehittäminen vaatii käyttäjien tarpeiden, teknologian mahdollisuuksien ja riskien ymmärtämistä. Pelkkä hieno teknologinen ratkaisu ilman ymmärrystä käyttäjien tarpeista, toisinaan myös piilossa olevista, ei yksin riitä. Myös tietoturvariskien tunteminen ja huomioiminen on erittäin tärkeää, jotta ratkaisuja voidaan luottavaisin mielin käyttää. Käyttäjät ja muut sidosryhmät aidosti huomioiva kehitysprosessi vie kohti parempaa lopputulosta.

Iteratiivisella toimintamallilla palautteet nopeasti kehitysprosessin käyttöön

Parhaita tuloksia saadaan, kun käyttäjät ja muut mahdolliset sidosryhmät pidetään mukana koko kehitystyön keston tai vaiheen ajan. Ideoinnin lisäksi he voivat kommentoida konsepteja, demonstraatioita, prototyyppejä ja palvelumalleja. Näin löydetään ajoissa myös ideat, jotka eivät toimi. Pikamallinnus ja nopeat kokeilut mahdollistavat räätälöityjen toiminnallisten IoT-prototyyppien tekemisen vain muutamassa viikossa. Prototyyppi voi sisältää sensoriratkaisun lisäksi esimerkiksi mekaanisen mallinnuksen, langattoman kommunikaation, mobiilisovelluksen sekä pilvipalvelun. Tällaisia protoja hyödyntämällä saadaan enemmän hyödyllistä palautetta käyttäjien ja asiakkaiden suunnalta kuin perinteisillä haastatteluilla tai tarvekartoituksilla.

Käyttäjälähtöisyyden lisäksi tarvitaan siis teknologian laaja-alaista tuntemusta aina piirilevyistä ja sensoreista sovellusten ja pilvipalvelujen datan tallennukseen, prosessointiin ja visualisointiin. Tällöin ymmärretään sekä tuotteen ja palvelun arvo käyttäjille että teknisen toteutuksen mahdollisuudet.  Yritysten kannattaakin pohtia käyttäjä- ja asiakaslähtöisesti, missä digitaalisesta muutoksesta voisi omien tuotteiden ja palvelujen osalta olla hyötyä, ja testata ajatuksia ja ideoita vaikkapa konseptointia tai nopeita kokeiluja hyödyntäen (ks. video kehittämismallista, casena älyrollaattori).

Vaikka digitalisaatio nähdään usein uhkana nykyiselle, se tuo monia uusia mahdollisuuksia tehdä asioita paremmin tai tarjota kokonaan uusia ratkaisuja sekä asiakkaille että loppukäyttäjille. Käyttäjät ja sidosryhmät osallistavalla kehittämisellä ja nopeilla kokeiluilla voidaan pysyä etulinjassa ja luoda ja kehittää asiakaslähtöisiä digipalveluja.

Olli Kuusisto, erikoistutkija

Anu Seisto, tutkimustiimin päällikkö

Iteratiivisella toimintamallilla (co-creative prototyping) kehitetty älyrollaattorikonsepti ja prototyyppi.

pic1pic2pic3pic4

One thought on “Teemana digitalisaatio: Digimuutos vaatii käyttäjälähtöisyyttä ja teknologian tuntemusta

  1. Pingback: Teemana digitalisaatio: Miten liiketoimintamallit muuttuvat digitalisaation myötä? | VTT Blog – VTT:n Blogi

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s