Palvelurobotiikkaa ikääntyvän väestön avuksi – avaimena käyttäjälähtöinen yhteiskehittäminen

Kuva: Kari Välimäki

Kuva: Kari Välimäki

Palvelurobotiikan kiihtyvä kehitys on herättänyt odotuksia ja toiveita siitä, että robotiikkaa voidaan hyödyntää ikäihmisten itsenäisen kotona asumisen tueksi ja hoivan ja hyvinvointipalvelujen uudistamisessa. VTT:n 2,5 miljoonan euron hankekokonaisuudessa luodaan visiota siitä, miten ikäihmiset asuvat robotiikan ja muun älyteknologian avulla kodeissaan ja yhteisökodeissa hyvinvoivina pidempään, ja miten hoitajan työ muuttuu 20–30 vuoden kuluessa.

Epäilevät asenteet ”hoivarobotiikkaa” kohtaan tunnustetaan, mutta käytännön kokeilut ja tutkimukset osoittavat kasvavaa kiinnostusta. Ikääntyneet tuskin vieroksuvat robotiikkaa, jos se auttaa heitä selviämään itsenäisesti arjen askareissa, antaa heille turvallisen olon ja pitää heidät kiinni sosiaalisissa verkostoissa ja yhteisöön osallistumisessa. Hoitajatkin ottavat mielellään käyttöön robotiikkaa, joka antaa heille apuvoimia toimia fyysisesti raskaassa, jatkuvasti muuttuvassa, ongelmanratkaisua, neuvottelua ja kliinistä arviointia vaativassa työssä. Käyttäjälähtöinen yhteiskehittäminen on avain käyttökelpoisiin ja hyväksyttäviin robotiikan sovelluksiin.

Lelu vai muistisairaan palvelurobotti?

Tämän hetken palvelurobotiikka on vielä kaukana siitä, että sitä voitaisiin todella integroida ikäihmisten arkeen tai hoitajien käyttöön. Verkkoyhteydet pätkivät, puheentunnistus ei suju, liikkuminen on kömpelöä, esineiden ja tilojen hahmottaminen hankalaa.

Hämmästyttävästi maailman parhaiten kaupallisesti menestynyt palvelurobotti taitaa olla muistisairaiden terapiaan kehitetty robottihylje Paro. Osa vanhuksista todella löytää merkitystä interaktiivisen hylkeen silittämisestä – muistisairaille tärkeää on hyvä olo juuri siinä hetkessä, ja sitä Paro kykenee tarjoamaan. Hoitajille Paro antaa väylän heittäytyä hetkeksi yhteiseen kokemukseen ja lempeään vuorovaikutukseen vanhuksen kanssa. Paro rikastaa muistisairaan elämänlaatua ja vuorovaikutusta sekä lievittää ahdistusta ja levottomuutta. Vaikka monet pitävät Paroa leluna, se on aidosti käyttäjälähtöinen ja tarpeeseen suunniteltu robotti, jonka käyttöönottoa hidastaa merkittävästi korkea, tuhansien eurojen hinta.

Palvelurobotiikka tulee mullistamaan arkea ja työelämää

Teknologiakomponenttien ja ohjelmistojen kehittyessä sekä hintojen aletessa on lupa odottaa yhä monipuolisempia robotiikan sovelluksia kuluttajille arkeen, hoivaan ja muillekin palvelualoille. Terveys- ja hoivapalveluissa odotetaan paljon fyysistä tukea ja voimaa antavilta robotiikan sovelluksilta, ulkoisilta tukirangoilta, ”voimakäsivarsilta” sekä nosto- ja kantoroboteilta. Robotiikan edistysmaassa Japanissa näiden sovellusten vuokraaminen hoivakodeille ja kotihoitoon alkaa olla kaupallista arkipäivää.

Ikäihmisten kotona asumista tukemaan taas kehitetään erilaisia seuranta-, hälytys- ja turvallisuusratkaisuja.  Koti voidaan sensoroida kauttaaltaan ja ikäihmisen hyvinvointi turvata niinkin, mutta onko kuitenkin miellyttävämpää, jos ”valvoja” on robotti, näkyvä esine, joka voi auttaa myös pikkuaskareissa, viedä ja hakea tavaroita ja toimia vaikka pelikaverina tai uutistenlukijana?

Nao-palvelurobotti

Nao-palvelurobotti

Sosiaalisesti vuorovaikuttavien robottien erikoisuus on, että ihmiset alkavat kiintyä niihin. Puhekäyttöliittymän kehittyessä ja vuorovaikutuksen monipuolistuessa erityisesti ei-verbaalisen viestinnän, ilmeiden, eleiden ja tunnereaktioiden lukemisen ja osoittamisen osalta on todennäköistä, että ihmiset alkavat kokea jonkinlaista sosiaalista yhteyttä robottiensa kanssa. Kehitys hämmentää tutkijakenttää, sillä on vaikea ennakoida johtaako tämä ihmiskontaktien vähenemiseen. Ikäihmisten kohdalla tätä pidetään jopa ihmisoikeuskysymyksenä.

Muutamat tutkijat pitävät eettisesti vääränä sitä, että vanhuksen annetaan kiintyä robottiin, joka ei kuitenkaan kykene tuntemaan ja tiedostamaan samaa – robotti ei kykene aitoon empatiaan, joka syntyy samankaltaisesta elämänkokemuksesta toisilleen tuntemattomienkin ihmisyksilöiden välillä. Robotti voi kyllä vaikuttaa siltä kuin se kykenisi, ja tämä riittää monille, sillä robotin kanssa seurustelu koetaan miellyttäväksi ja hyödylliseksi. Kuitenkin on muistettava, että ihmisten välisen vuorovaikutuksen ydinelementti on eri persoonien oma tahto ja niiden yhteensovittamisen vaikeudesta seuraavat kriisit ja kasvu. Haluammeko kontrolloida robottiamme täysin, jolloin emme pääse vuorovaikutuksessa psykologista tyydytystä tuovaan kasvuun – jolle on myös sosiaalisia, yhteiskunnallisia tarpeita – vai annammeko robotille oman tahdon? Tämä kysymys voi olla edessä, jos vuorovaikutuskyvyiltään kehittyneiden robottien annetaan astua arkeen hallitsemattomasti.

Palvelurobotiikka tulee mullistamaan arkea ja työelämää, ensin teollisuudesta tutuilla malleilla työn ja tehtävien tehostajana ja automatisoijana, mutta myöhemmin yhä tasavertaisempana työpartnerina ja lopulta osana sosiaalisesti uudelleenjärjestynyttä työelämää.  Työtehtävät ja työnkuvat muuttuvat. On mahdoton sanoa, mikä robotiikan rooli on yhteiskunnassa edes 10 vuoden päästä, mutta jos haluaa siihen vaikuttaa, asiaa on alettava miettiä nyt. Robotiikka, esineiden internet, big data ja muut radikaalit teknologiat luovat mahdollisuuksia uudistaa arkipäivää, hyvinvointipalveluja ja työelämää.

Teknologioiden integrointi hyvinvointipalveluiden uudistamiseen ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan teknologioita ja palveluita on kehitettävä yhdessä. VTT:n valtti palvelurobotiikan kehittämisessä ja käyttöönoton edistämisessä on vahva käyttäjälähtöinen ja vastuullinen tutkimustapa ja asianosaisten kanssa yhdessä kehittäminen teknologiasta hyväksyttäviksi ja vaikuttaviksi ratkaisuiksi.

Marketta Niemelä

Erikoistutkija

 

Lisätietoa hankkeista:

Meaningful Technologies for Seniors (METESE)

Robots and the Future of Welfare Services (ROSE)

MultiModal Mall Entertainment Robot (MuMMER) 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s