Teemana digitalisaatio: Fyysinen tuote vai digitaalinen palvelu?

Nyt on aika mennä digitaalisuus-teemassa syvemmälle ja miettiä, mistä siinä on kysymys – erityisesti suomalaisen teollisuuden kannalta. Tässä Digitaalisuus-aiheisessa blogisarjassa VTT:n asiantuntijat raottavat tutkimustyötään ja pohtivat digitaalisuuden tuomaa muutosta eri näkökulmista. Tervetuloa lukemaan näkemyksistämme!

Elämme ihmiskunnan suurinta murrosaikaa. Tietokoneet, tabletit, kännykät, internet ja tätä kautta sanalla sanoen – digitaalisuus – on vaivihkaa astunut toimintaamme muuttaen vähitellen kaikkea tekemistämme ja toimintatapojamme uudenlaisiksi. Muutoksen suuruutta on vaikea ymmärtää, jos elää sitä. Mikä oikeastaan on tuo muutos? Mikä täsmälleen muuttuu? Kuinka liiketoiminnan käy?

Vielä 1990-luvun alkupuolella esimerkiksi World Wide Web oli tuntematon käsite. Nyt se on vain osa päivittäistä digitaalisuuttamme, jonka jakavat myös erilaisilla alustoilla toimivat sovellukset älykodin elektroniikassa, kulkuvälineissä ja yhä enemmän myös ympäristössä itsessään. Käytännössä kaikki maailman tieto on pian saatavilla sitä haluavalle saman tien, ja reaaliaikaisuus on hiipinyt palveluihimme.

Yritysten talouteen liittyvät digitaaliset sovellukset ja palvelut ovat yhä useammin välttämättömiä kilpailukyvyn ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Digitalisaation mahdollistamana monen yrityksen suunnitelmissa on siirtyminen yhä enenevässä määrin palveluliiketoimintaan tuoteliiketoiminnan sijaan.

Liiketoiminnan muutos liittyy suoraan digitaalisesti valveutuneen yrityksen toiminnan muutokseen. Suuri kysymys onkin, millä tavalla yrityksen lisäarvotekijät muuttuvat, esimerkiksi myydäänkö laitetta vai ei, ja miten lisäarvotekijöihin liittyvä tuotanto muuttuu? Ostetaanko muutokseen liittyvä osaaminen ulkoa vai rakennetaanko omaa kykyä vastata markkina- ja asiakastilanteisiin? Voiko käydä niin, että fyysinen tuote onkin nykymuodossaan tarpeeton, kun ohjelmistot korvaavat toimintoja aivan tavallisen hyllystä saatavan tekniikan avulla?

Jokaisen yrityksen tulisi miettiä toimintaansa ja pohtia, onko yrityksellä selkeä digitaalisuuteen liittyvä strategia ja onko joku tästä vastuussa. Digitalisaation mahdollisuuksien asettelu liiketoimintaa vasten hohkaa lähtökohtaisesti epävarmuutta, jota voi lievittää määrätietoisella suunnitelmalla ja vaihtoehtoja punnitsemalla.

Digiaskelin eteenpäin

VTT:n digitaalisuuden tutkimuksen lähtökohtana on asiakasyrityksiä luotaavan tutkimuksen avulla ymmärtää digitaaliseen muutokseen liittyvä dynamiikka. Näin päästään kiinni itse ilmiöön, johon voidaan myös hyvin valituin menetelmin vaikuttaa systemaattisesti. Liiketoimintanäkökulmasta yritysten asiakaslisäarvon syntyminen ja kilpailukyvyn koheneminen ovat ensisijaisia tavoitteita. Mahdollisesti syntyvä digitaalinen palveluliiketoiminta täytyy suunnitella niin, että se kykenee tuon lisäarvon tuottamaan.

Usein perustana muutokselle ovat yritysten tämän hetkiset tiedon käsittelyn menetelmät ja toimintaprosessit. Suurta hyppyä tuntemattomaan tuskin lähdetään ottamaan, vaan asioita on pohdittava tarkasti ja edettävä askel askeleelta. Kun tarpeeksi asiaa tarkastellaan, kyetään myös keräämään toisiaan hyödyttäviä kokemuksia ja löytämään malleja toiminnan kehittämiselle. Tämän seurauksena on mahdollista tunnistaa, miten digitaalisuutta voidaan hyödyntää tuotekehitysprosessin elinkaaren eri vaiheissa liiketoimintaa vauhdittavalla tavalla.

Ihmisten toiminta määrittää uudet palvelut

Teollinen internet on lupaus kehityksestä, jossa teollinen toiminta hyötyy digitalisoinnin tuomista mahdollisuuksista. Kuitenkaan teknologia ei koskaan ole erillinen osa ihmisten toimintaa. Jo muinaisista metsästyskulttuureista lähtien yhteistyö, työkalut ja tavoitteellinen toiminta ovat olleet ihmiskulttuurin menestyksen perustana. Tämä tavoitteellinen toiminta on siis kulmakivi, vaikka nykyään puhutaankin digitaalisista palveluista mammutin kaatamisen sijaan.

Kun digitaalista palvelua suunnitellaan, huomio ei enää olekaan tuotteessa, vaan siinä lisäarvossa, mitä palvelun tuottaja voi luoda asiakkaan toimintaympäristössä mahdollisesti yhdessä verkoston muiden toimijoiden kanssa. Lentokoneen moottorin rakentamisen sijaan kohteena on ihmisten kuljettaminen luotettavasti. Terveydenalan palveluiden kohteena puolestaan on niitä käyttävä asiakkaan kokemus lääkäriresurssien käytön sijaan jne. Jotta palvelulla on onnistumisen edellytykset, on ymmärrettävä ja rakennettava toimintaa yhdessä käyttäjien kanssa. Näitä yhdessä tekemisen menetelmiä olemme kehittäneet vastaamaan digitalisaatioon liittyviä tarpeita.

Digitaalisuuden markkinoilta sinisen meren valloitukseen

Digitaalisuuden antama lupaus voidaan saavuttaa nopealla ja oikea-aikaisella markkinoiden valloituksella. Joten liiketoimintamahdollisuuksien kehitys on ymmärrettävä hyvin. Toisaalta, riittävä kehittämisen nopeus antaa mahdollisuuden testata markkinoiden vastaanottokykyä ja palvelun ideaa. Ketterä palvelun – ja miksei myös ohjelmiston – kehitys tuottaa kykyä osua sopivaan markkinarakoon ja valloittaa palvelun ’sininen meri’.

Tuomo Tuikka

Digitaalisten palveluiden ja järjestelmien tutkimusalueen päällikkö

3 thoughts on “Teemana digitalisaatio: Fyysinen tuote vai digitaalinen palvelu?

  1. Pingback: Teemana digitalisaatio: Navigoi onnistuneesti digimuutoksessa | VTT Blog – VTT:n Blogi

  2. Pingback: Teemana digitalisaatio: Digimuutos vaatii käyttäjälähtöisyyttä ja teknologian tuntemusta | VTT Blog – VTT:n Blogi

  3. Pingback: Teemana digitalisaatio: Miten liiketoimintamallit muuttuvat digitalisaation myötä? | VTT Blog – VTT:n Blogi

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s