Excel luo uutta työtä ja tuottavuutta myös Suomessa

Helsingin Sanomien pääkirjoitus (HS 4.1) nosti Excel-ohjelmiston vuosikymmenien merkittävimmäksi tietotekniseksi menestystarinaksi ja esitti kysymyksen ’uuden ajan Excelin’ löytämisestä. Pääkirjoituksen viestinä korostui että Excel-funktioiden ja makrojen käyttö tehokkaasti tuottavuuden lisäämiseksi edellyttää osaavia käyttäjiä.  Sellaisia toki löytyy myös Suomesta, jossa on tehty pioneerityötä kytkettäessä luonnontieteistä johdettuja matemaattisia menetelmiä onnistuneina käytännön sovelluksina kaupalliseen Excel-ympäristöön.

Erinomaisena esimerkkinä toimii 15 vuotta sitten VTT:ssä tekemämme ensimmäinen maailmanlaajuisesti levinnyt prosessikemian suunnitteluohjelmisto, jossa vaativa luonnontieteen peruslakeihin nojaava numeerinen ratkaisija sijoitettiin käyttäjäystävällisen Excel-käyttöliittymän taakse.  Täten jokainen numeriikan yksityiskohtia oppimaton kemisti ja prosessi-insinööri pääsivät tehokkaasti hyödyntämään kemiallis-termodynaamista ratkaisijaa ja soveltamaan sitä erilaisten prosessiteollisuuden ongelmien ratkaisemiseen.  Sittemmin Excel-pohjainen lähestymistapa on saanut lukuisasti seuraajia ja kilpailijoita sekä kotimaassa että ulkomailla. Suomalaisesta kehitystyöstä mainittakoon vielä maailman laajimmin levinnyt prosessimetallurgian laskentaohjelmisto, mikä sekin on alansa pioneeri niin Windows-käyttöliittymän kuin Excelin hyödyntäjänä.

Näiden Suomessa kehitettyjen sovellusten avulla on eri puolilla maailmaa toteutettu useita todellisia tuottavuushyppyjä. Eräs parhaimmista julkistetuista tuloksista lienee Saksassa saavutettu 40 % vähennys sinkkimetallia kierrättävien uunien hiilidioksidipäästöissä. Esimerkkinä suomalaisesta onnistuneesta ratkaisusta on polttolaitosten suunnitteluun tarkoitettu asiantuntijajärjestelmä, jossa prosessi- ja laskentaosaamisen yhdistäminen on luonut kilpailukykyisen vientituotteen. Suunnitellessa seka- ja jätepolttolaitoksia voidaan uuden järjestelmän avulla tehdä parempia materiaalivalintoja ja saavuttaa laitoskoosta riippuen jopa useiden miljoonien eurojen kilpailuetu. Kyse on merkittävästä summasta, sillä ko. laitosinvestoinnit ovat tyypillisesti 50—100 miljoonan euron tasolla.

Samalla asiantuntijajärjestelmällä suomalainen yritys voi tukea kansainvälisiä asiakkaitaan uusien polttoaineseosten käyttöönotossa ja myös huolehtia laitosten puhtaasta käytöstä minimoimalla päästövaikutukset.  Tällaiset ratkaisut tuottavat siten paitsi onnistunutta prosessi- ja laitevientiä myös uudentyyppistä teknillisiin asiantuntijapalveluihin keskittyvää kansainvälistä liiketoimintaa. Tuotantoprosessien etenevä digitalisointi hyödyntää samoin mieluusti taulukkosovellusten antamia mahdollisuuksia.

Edellä kuvatut esimerkit ovat parasta saatavilla olevaa teknologiaa ja siten EU:n  BAT-luokituksen mukaisia (Best Available Technology). Niiden avulla saavutetut kaksinumeroiset prosenttiluvut yksikkökulutusten vähentämisessä ovat myös kansainvälisessä vertailussa eturivissä. Nämä menestyksekkäät sovellukset, oman alansa ’killer appsit’ kohdistuvat yleensä tuotantoketjun suurelle yleisölle näkymättömiin osiin, mutta synnyttävät teollisille toimijoille merkittäviä tuottavuusloikkia. Useimmiten ne jäävät myös liikesalaisuuden verhoamiksi ilman, että ne näkyvät edes ammatillisissa tai tieteellisissä julkaisuissa.

Uusien digitaalisten sovellusten kehittäminen vaatii syntyäkseen paitsi luottamusta teollisuuden toimijoiden ja tutkijoiden välillä, myös tyypillisesti muutaman vuoden tutkimusjakson, johon liittyy sekä koetoimintaa että teoriakehitystä.  Lyhytaikainen hankerahoitus on yleensä järjestynyt kotimaisen innovaatiotukijärjestelmän puitteissa. Haastavampaa on toteuttaa pitkäjänteisempää  tutkimusta, joka tähtää  esimerkiksi kokonaan uusiin kestävän  kiertotalouden vaatimiin tekniikoihin.  Onnistuessaan se kuitenkin tuottaa käytännön ratkaisuja, joissa suomalaista vahvaa prosessiosaamista ja tietotekniikkaa yhdistämällä saadaan sekä uusia vientituotteita että entistä puhtaampaa ja vähäpäästöistä teknologiaa.

Uuden ajan Exceliä ei ehkä juuri Suomessa tarvitse hakea kovin kaukaa.

Pertti Koukkari  

Tutkimusprofessori prosessikemian tutkimusalueella

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s