Kiertotalous – suunnittelun rooli ja mahdollisuudet Suomen vientiteollisuudelle


EU-komissio julkaisi eilen 2.12.2015 uuden kiertotaloutta koskevan aloitepaketin.  Paketti sisältää komission tiedonannon kiertotalouden toimintaohjelmasta sekä ehdotuksen kuuden jätealan direktiivin muuttamiseksi. Uuden kiertotalouspaketin keskeisenä tavoitteena on suunnitella ja valmistaa materiaalit ja tuotteet siten, että niiden elinikää pidennetään, niitä voidaan uudelleen valmistaa ja käyttää ja lopulta materiaalit sekä tuotteet voidaan kierrättää mahdollisimman kauan niiden arvo säilyttäen. Myös uusiomateriaalien, kierrätysmateriaalien ja sekundäärimateriaalien kysynnän vahvistamista pidetään tärkeänä tavoitteena. Uskon, että Suomella on mahdollisuus kiertotalouden kärkimaaksi omaksumalla uusi ajattelumalli ja tuomalla rohkeasti uusia innovaatioita ja toimintatapoja käytäntöön.

Suunnitteluinsinööri määrittelee jopa 80% tuotteen elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista ja kustannuksista  – sitä pienemmästä summasta 80 % lasketaan, mitä enemmän suunnittelija pystyy tuotteen kokonaiselinkaaren suunnitteluun. Miettimättä jättäminen on pelottava skenaario. Energian, materiaalien ja jätteen määrän vähentäminen lisää kaivattuja kustannussäästöjä ja bonuksena alentaa myös kasvihuonekaasupäästöjä.

Osin lainsäädäntö ja direktiivit ohjaavat pakotetusti toimintaa, osin markkinatalous liittyen materiaalienja raaka-aineiden niukkuuteen tai kriittisyyteen, joka on suoraan verrannollinen hintaan. Rohkealla etunojalla kiertotalouden liiketoiminnassa saavutetaan positiivista liiketulosta esimerkiksi tuotteiden jätevirtojen vähentämisellä, halvempia (sekundääriset, sivuvirrat) raaka-aineita hyödyntämällä, ennakoivalla tai ennustavalla huollon, korjausten ja päivitysten oikea-aikaisella suorittamisella, uudelleen valmistuksen ja uudelleen käytön ja kierrätyksensuosimisella sekä kestävän kehityksen brändin vahvistamisella. Moni firma kertoo olevansa clean tech -osaaja, eikö juuri tässä juuri nyt ole näytön paikka?

Suomelle luvattuna insinöörien maana mahdollisuudet avautuvat nimenomaan kiertotalouden suunnittelun ja valmistuksen kautta. Tuon alla esille hyviä käytännön esimerkkejä kiertotalouden hyödyntämisestä:

  1. Teräksestä valmistetut tuotteet soveltuvat hyvin kiertotalouden periaatteisiin: korkean lujuuden omaavan ja kestävän materiaalin keventäminen, uudelleen valmistus ja uudelleen käyttö onnistuu sekä kierrätys toimii.
  1. Metallurgisen teollisuuden sivuvirroille on kehitetty teollisia symbiooseja ja uusia käyttömahdollisuuksia. Niin sanottujen sekundäärimateriaalien arvonnousu toisessa käyttökohteessa on oleellinen osa kiertotaloutta.
  1. Raskaisiin työkoneisiin liittyvänä kiertotalousesimerkkinä löytyy Caterpillar uudelleen valmistuksen ja komponenttien uudelleenkäytön saralla.

Mitä kaikkea sitten voisivat olla kiertotalouden suunnittelun innovaatiot? Kiertotalouden suunnittelu edellyttää moniulotteisen maailman hallitsemista ja vaihtoehtoisten skenaarioiden luomista, tuotteen riittävän suorituskyvyn takaamista luotettavasti, mutta kustannustehokkaasti. Liian hyvästä suorituskyvystä kukaan ei ole valmis maksamaan yhtään ylimääräistä.  On mentävä pintaa syvemmälle ja tuotava uusia kompetensseja tuotesuunnittelun keskiöön, haastettava syvällinen materiaaliosaaminen ja -kehitys yhteistyöhön tuotesuunnittelun ja valmistustekniikan kanssa. Entäpä jos esimerkiksi kulutusta kestävä, tiivis pinnoite olisi käyttöolosuhteista merkittävästi poikkeavalla kuormituksella helposti irrotettavissa alustakomponentistaan, kun pinnoitteen uusiminen tulee ajankohtaiseksi? Näin helpotettaisiin sekä uudelleen pinnoittamista, että vanhan pinnoitteen arvoaineiden uudelleen käyttöä.

VTT:n innovaatio-ohjelma, Mineraaliekonomia, tuottaa kiertotalouden teknologisia innovaatioita. Tulevana vuonna ohjelma keskittyy kokonaisvaltaiseen kiertotalouden ratkaisujen tuottamiseen yhdistäen kiertotalouden suunnittelun, liiketoimintamallit ja ennakoinnin. Ohjelma on keskittynyt raaka-aineiden ja materiaalien koko arvoketjun innovointiin. Teknologista osaamista on kartutettu muun muassa arvoaineiden talteenotosta köyhistä ja kompleksisista lähteistä, kierrätyksestä, sekundääripohjaisten materiaalien suunnittelusta ja valmistuksesta, kestävästä materiaalisuunnittelusta ja elinkaaren arvioinnista.

Päivi Kivikytö-Reponen

Erikoistutkija ja VTT:n Mineraaliekonomia innovaatio-ohjelman johtaja

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s