Alueellisissa energiajärjestelmissä on paljon etuja

Vuoteen 2020 mennessä kaikkien uusien rakennusten tulee olla lähes nollaenergiarakennuksia. Tämä tarkoittaa, että rakennukset kuluttavat hyvin vähän energiaa. Lisäksi tarvittava energia tulisi mahdollisimman pitkälle tuottaa uusiutuvalla energialla. On tulkinnanvaraista, missä tämä uusiutuva energia pitäisi tuottaa ja missä sitä olisi järkevä tuottaa. Jos tämä energia tuotetaan aluetasolla esimerkiksi kokonaisten asuinalueiden tarpeisiin, voidaan saavuttaa monia etuja eikä yksittäisille rakennuksille aseteta kohtuuttomia vaatimuksia.

Kansainvälisessä tieteellisessä kirjallisuudessa on ehdotettu ja analysoitu lukuisia erilaisia nollaenergiaratkaisuja, mutta vain joitakin on toteutettu. Mielestäni tämä saattaa viitata haasteisiin toteutuksessa, kuten korkeisiin kustannuksiin tai monimutkaisiin järjestelmäratkaisuihin. Mitä enemmän järjestelmiä on, sitä vaativampaa on niiden käyttö ja ylläpito. Tällaiset esteet vähenevät, jos nollaenergiarakennusten sijasta toteutetaan nollaenergia-alueita.

Alueen energiaomavaraisuuden parantamista ja aiheutuvien päästöjen pienentämistä voidaan tukea valitsemalla paikallisia uusiutuvia energianlähteitä. Tiiviillä alueilla on mielekästä suunnitella rakennukset toimimaan tehokkaana osana alueellista energiajärjestelmää. Tällöin esimerkiksi aurinkoenergiajärjestelmät voidaan sijoittaa koko alueen kannalta optimaalisiin paikkoihin välttäen korkeuserojen, puiden tai muiden rakennusten aiheuttamat varjostukset. Saksassa asuinalueen lämmitykseen tarkoitettuja aurinkolämpökeräimiä on sijoitettu esimerkiksi teiden varsille äänivalleihin ja parkkipaikkojen katteeksi.

Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Kanadassa on jo vuosia sitten toteutettu alueellisia aurinkolämpöjärjestelmiä yhdistettynä kaukolämmitykseen ja kausivarastointiin. Suomesta puuttuvat lämpöenergian alueellisen kausivarastoinnin pilotit, vaikka kansainvälisten tutkimusten mukaan vastaavilla ilmastovyöhykkeillä aurinkoenergian hyödyntämisaste voi kausivarastoinnilla nousta jopa yli 50 %:iin vuosittaisesta alueellisesta lämmöntarpeesta. Kausivarastoinnilla voidaan myös tehostaa erilaisten jätelämpöjen, esimerkiksi datakeskusten ylilämmön, hyödyntämistä nykyistä paremmin.

Alueellisen uusiutuvan energian, jätelämpöjen ja lämmönvarastoinnin hyödyntäminen tehostuu, jos kaukolämpöverkot avataan eri lämmöntuottajille. Näin on tehty Tukholmassa. Tällä tavalla lämmöntuottajiksi saadaan uusia toimijoita ja kilpailua. Samalla energiavirtoja voidaan kierrättää ja alueellista energiatehokkuutta parantaa.

Hiljattain päättyneessä VTT:n tutkimuksessa esitetään alueellisten energiajärjestelmien energiantuotantovaihtoehtoja. Case-alueena tarkasteltiin Helsingin Vartiosaaren energiantarpeita ja ‑tuotantoa. Projektissa selvitettiin aurinkolämmön lisäämisen vaikutuksia alueen lämpöenergian omavaraisuusasteeseen ja päästöihin, jos kesällä tuotettu ylimääräinen aurinkolämpö varastoidaan porareikä- tai säiliövarastoon käytettäväksi talvella. Tarkastelluilla tapauksilla alueen lämmön tuotannossa olisi saavutettavissa noin 60 %:n omavaraisuusaste. Samalla hiilidioksidipäästöjä voidaan vähentää noin 50 % ja rikkidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä jopa 70 %.

Satu Paiho

Erikoistutkija

Julkaisu ”Paikallista energiaa asuinalueella – Esimerkkinä Helsingin Vartiosaari”  

One thought on “Alueellisissa energiajärjestelmissä on paljon etuja

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s