Kokonaisten asuinalueiden korjaaminen järkevämpää kuin pelkästään yksittäisten rakennusten

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on yli 20 000 vuosina 1960 – 1979 rakennettua asuinkerrostaloa, joissa on noin 0,5 miljoonaa vakituisesti asuttua asuntoa. Seuraavien 10 vuoden aikana monilla taloyhtiöillä on edessä erilaisia, ajankohtaisia korjauksia, kun rakenteet ja tekniset järjestelmät osoittavat merkkejä korjaustarpeista. Korjauksien yhteydessä on luontevaa miettiä myös rakennuksen energiatehokkuuden parantamista.

Aluekorjaamisella ekologista energiatehokkuutta nopeammin ja edullisemmin

Energiatehokkuuden kannalta olisi suositeltavaa korjata mieluummin kokonaisia alueita kuin yksittäisiä rakennuksia. Tällöin korjattaisiin sekä rakennukset että niihin liittyvät energia-, vesi- ja jäteinfrastruktuurit. Vain näin voidaan varmistaa, että rakennuksiin kohdistettavat energiatehokkuutta lisäävät toimet vaikuttavat myös koko asuinalueeseen ja energiantuotantoon. Jos korjataan vain yksittäinen rakennus, saavutettu energian- ja vedensäästö toteutuu siinä yksittäisessä kohteessa, mutta ei välttämättä vähennä alueellista energian- tai vedentuotantotarvetta.

Asuinalueilla on tyypillisesti runsaasti tietylle aikakaudelle ominaisia rakennuksia, joihin soveltuvat samantyyppiset korjausratkaisut. Vaikka erilaisia korjaustekniikoita on olemassa runsaasti ja uusiakin kehitetään koko ajan, korjausratkaisujen esivalmistusasteen lisääminen nopeuttaisi korjauksia selvästi. Silloin myös korjausprosesseja, ‑käytäntöjä ja ‑palveluita pitää kehittää. Työ nopeutuisi siirryttäessä portaasta ja talosta toiseen, jos samantyyppisissä taloissa voidaan laajasti hyödyntää samoja ratkaisuja ja oppia aikaisemmista kohteista ja niiden korjauksista. Samalla myös korjaamisen hinta laskee.

Usein tarkastellaan vain rakennusten lämmityksen ja muun energiankulutuksen aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä, vaikka niistä aiheutuu muitakin haitallisia päästöjä. Kun korjaamisen vaikutuksia energiantuotannon haitallisiin päästöihin tarkastellaan aluetasolla, saatetaan päätyä erilaisiin johtopäätöksiin kuin yksittäisen rakennuksen näkökulmasta näyttäisi järkevimmältä. Esimerkiksi uusiutuvan energian hyödyntäminen on alueellisessa ratkaisussa yleensä edullisempaa kuin rakennuskohtaisessa ratkaisussa.

Ajoittain nousee keskusteluun ajatus mieluummin purkaa ja rakentaa uudelleen vanhat rakennukset, kuin korjata ne nykyvaatimusten tasolle. Tieteellisessä kirjallisuudessa on suhteellisen vähän vertailtu rakennusten korjaamista purkamiseen ja uudelleenrakentamiseen. Kuitenkin esimerkit Länsi-Euroopasta osoittavat, että kestävän kehityksen näkökulmasta purkamista ja uudelleenrakentamista voidaan suositella vain, jos rakennukset ovat äärimmäisen huonossa kunnossa.

Edellytyksenä uudet toimintatavat – haasteena päätöksenteko

Aluekorjaaminen edellyttää toimijoilta uudenlaisia toimintatapoja. Yhteiskunnan kannalta alueellisella energiakorjaamisella on selkeitä etuja, kuten varmuus energiatehokkuuden paranemisesta ja päästövähennysten toteutumisesta koko energiaketjussa. Yritysten kannalta asuinalueiden korjaaminen voisi olla nykyistä kiinnostavampaa, koska korjausurakat olisivat suurempia. Asuinosakeyhtiöissä haasteena on usein päätöksenteko. Aluekorjauksissa tarvittaisiin yhteneväisiä päätöksiä useammalta taloyhtiöltä, mutta toisaalta korjausten yksikkökustannukset laskisivat.

Esitin ajatuksen kokonaisvaltaisista energiatehokkaista alueremonteista väitöskirjassani, jossa tarkastelin kuinka Venäjän neuvostoaikoina rakennettujen lähiöiden energiatehokkuutta voitaisiin parantaa korjaamalla rakennukset energiatehokkaammiksi ja pienentämällä energiainfrastruktuurin häviöitä. Aihetta käsiteltiin rakennusten energiansäästön, asuinalueen energiatarpeen ja energiantuotannon päästöjen, investointikustannusten sekä aluekorjaamisen liiketoimintamallien näkökulmista. Vaikka tapaukset olivatkin Venäjältä, samat menetelmät ja ratkaisut ovat sovellettavissa Suomessa. Hyödytkin ovat samat, vaikkakaan ne eivät ole yhtä suuret.

Satu Paiho

Erikoistutkija

Väitöskirja: Energy-efficient renovation of residential districts. Cases from the Russian market

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s