Kiertotalouden innovaatiot käyttöön julkisten hankintojen avulla


Valtio ja kunnat ovat merkittäviä ostajia resurssitehokkuutta edistäville ratkaisuille. Liikenne, jätehuolto, vesihuolto, rakentaminen ja maanrakennus ovat esimerkkejä aloista, joilla tehdään merkittävän kokoisia hankintoja. Julkisten palvelujen tuottamiseen liittyvissä hankinnoissa ja investoinneissa on paljon mahdollisuuksia edistää biologisten aineiden, ravinteiden, maa- ja mineraaliainesten, veden ja energian hyödyntämistä kiertotalouden ajatuksen mukaisesti.

Suuntaamalla julkisia hankintoja materiaali- ja energiatehokkaiden ratkaisujen käyttöönottoon voidaan uusille tuotteille luoda merkittävästi kysyntää ja siten edistää kiertotalouden liiketoimintaa.

Mitä tämä käytännössä voi tarkoittaa?

Julkiset palveluorganisaatiot voivat esimerkiksi asettaa työvaatteiden hankinnoissaan vaatimuksia kierrätysmateriaalien hyödyntämiselle. Tai uusiomateriaalien suosiminen tienrakennuksessa voi lisätä jäteasvaltin, voimalaitostuhkien ja metalliteollisuuden kuonien hyötykäyttöä.

Markkinoilla jo olevien kierrätystuotteiden ja puhtaan teknologian laaja käyttöönotto on tärkeää ympäristö- ja ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Sillä yksin ei kuitenkaan luoda kestävää kilpailuetua suomalaisille yrityksille.

On tärkeää löytää tilaisuuksia, joissa kunnat ja valtio voivat toimia uuden ratkaisun ensimmäisenä asiakkaana. Ensimmäisellä asiakastoimituksella on kaupallistavalle yritykselle erityinen referenssiarvo.

Outotecin toimitusjohtaja Pertti Korhonen on toistuvasti tuonut esiin haasteen, ettei suomalaisyritysten edistykselliselle ympäristöteknologialle synny riittävästi kysyntää kotimarkkinoilla. Referenssikohteiden esittely asiakkaille joudutaan tekemään edelläkävijämaissa kuten Ruotsissa tai Tanskassa, joissa ympäristöteknologian käyttöönotto etenee askeleen edellä.

Erityisesti aloilla, joilla julkisten ostajien rooli on hallitseva, kuten esimerkiksi infrarakentaminen tai yhdyskuntien vesihuolto, kysyntää uusille ratkaisuille on vaikea luoda ilman valtion ja kuntien edelläkävijyyttä. Muitakaan mahdollisia asiakaspuolen vetureita ei ole ylenpalttisesti tarjolla.

Useissa tapauksissa innovaation kaupallistaminen edellyttää kokeilutoimintaa ennen sen käyttöönottoa. Kaupungit ja kunnat voivat tarjota testialueita ja pilotointiin soveltuvia osia palvelutuotannon prosesseistaan. Niissä yritykset voivat koekäyttää tuotteitaan todellisten käyttäjien kanssa.

Osaava ostaja suunnittelee prosessin, jossa esikaupallisen vaiheen kokeilut niveltyvät tuotantokäyttöön tulevan ratkaisun hankinnan suunnitteluun. Esimerkiksi Helsingin seudun ympäristöpalvelut on käynnistynyt tieto- ja viestintäteknologiaa hyödyntävien ratkaisujen pilotoinnin vesijohtoverkoston vuotojen paikantamiseksi ja verkoston hallinnan kehittämiseksi.

Kaikkein vaikuttavinta on hyödyntää suuria investointeja edeltävä aikaikkuna, jossa on vielä aikaa kokeilla vaihtoehtoisia ratkaisuja ennen investointipäätösten tekemistä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi uusi voimalaitos, tieurakka, vedenpuhdistamo, rautatie- tai metroasema, terveyskeskus, sairaala tai koulu. Kokeiluissa pyritään käyttöönoton riskiä madaltamaan huolellisella testauksella ja kustannusten sekä vaikutusten arvioinnilla. Pilottien riski on pieni, sillä lopullisessa ratkaisussa voidaan aina turvautua myös tavanomaiseen vaihtoehtoon, mikäli uudet ratkaisut eivät osoittaudu toimiviksi.

Julkinen sektori voi myös suunnata uusien innovaatioiden kehitystä. Se voi viestiä tarpeistaan ja hankinta-aikeistaan varhaisessa vaiheessa yrityksille ja tukea yhteistyökumppanina tuotekehitystä ja testausta. Kun hankintailmoitukset julkistetaan, on myöhäistä enää ryhtyä tuotekehitykseen.

Kiertotalouden innovaatioita ovat myös materiaali- ja energiavirtojen tiedonhallinta verkostomaisessa taloudessa. Esimerkiksi maamassojen sähköinen tietopalvelu voi tehostaa kaivuumaiden hyödyntämistä rakentamisessa. Tiedon monipuolisen hyödyntämisen mahdollistamiseksi tieto tulisi jakaa avoimen koneluettavan rajapinnan kautta, jolloin data on vaivattomasti yhdistettävissä eri toimijoiden omiin järjestelmiin ja palveluihin.

Kiertotaloudessa on kyse järjestelmätason muutoksesta. Yksittäistä ratkaisua voi olla vaikea toteuttaa ilman samanaikaista laajempaa muutosta lainsäädännössä, toimintamalleissa ja infrastruktuurissa. Kiertotalouden innovaatiot ja niiden hankinnat eivät ole yksittäisiä urotekoja, vaan osa laajempaa muutosta. Kunnianhimoiset tavoitteet – niin poliittisella kuin organisaatioiden tasolla – luovat kehittäjille tukevan selkänojan viedä muutosta eteenpäin.  Järjestelmätason muutosten ennakoinnin ja strategisten tiekarttojen avulla voidaan luoda tarvittavaa kokonaiskuvaa.

Innovatiiviset hankinnat ovat puuttuva lenkki yritysten tuotekehityksen ja julkisten palveluiden uudistumisen välillä. Hankintojen avulla voidaan merkittävästi edistää uusien kiertotalouden ratkaisujen kaupallistamista.

Kiertotalouden ympyrä ei sulkeudu ilman uusien ratkaisujen käyttöönottoa. Vuototaloudesta pitää edetä kiertotalouteen.

Nyt on oikea hetki ottaa hallitusohjelmaan kirjattu tavoite innovatiivisten hankintojen osuuden merkittävästä lisäyksestä tosissaan.

Ville Valovirta

Erikoistutkija

3 thoughts on “Kiertotalouden innovaatiot käyttöön julkisten hankintojen avulla

  1. Hyvää asiaa Villellä! Asiat menisivät konkreettisesti eteenpäin, jos julkisissa hankinnoissa olisi velvoite ainakin selvittää uusiomateriaalin käyttömahdollisuus, vielä parempi jos näitä priorisoidaan. Kiertotalouteen liittyvät cleantech-hankinnat menisivät eteenpäin, jos kunta- ja aluetasolla muodostetaan ensin selkeä tahtotila edistää näitä asioita ja asetetaan jopa määrällisiä tavoitteita. Hankintojen edistämiseksi voisi rahoittajat ja valtio kehittää jonkinlaisen riskinjakamisinstrumentin, jos oikein uudenlaisia ratkaisuja halutaan edistää. Ulkomailta voidaan ottaa hyvät markkinavuoropuhelu- ja tarjousmenettelyt käyttöön. Näistä on levitettävä tietoa.

    Like

  2. Juuri näin Ville. Julkishallinnon ja viranomaisten rooli on ennenkaikkea mahdollistaa ja edistää kokeilu- ja pilottikultturin syntymistä, minkä kautta sitten näitä mainitsemiasi kv. markkinoillakin käytettäviä referenssejä voidaan synnyttää.

    Like

  3. Kiitos kommenteista Jouni. Tahtotila on erittäin tärkeä ajuri, jotta innovatiiviset hankinnat saadaan toteuttamaan kuntien strategisia kehitystavoitteita. Tahtotila tarvitaan myös, jotta innovatiivisiin hankintoihin sisältyvää riskiä ei kannettaisi yksittäisten hankintaa tekevien henkilöiden tasolla. Riskinjakamisen instrumentti on myös mielenkiintoinen ajatus. Itse asiassa tämänkaltainen instrumentti on aikanaan ollut Sitralla 80-luvulla ensituotetakuun nimellä. Sillä voitiin jakaa uuden tuotteen ostamiseen liittyvää riskiä ja madaltaa siten käyttöönoton kynnystä.

    Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s