Vain ottamalla kuluttajat mukaan päästään houkutteleviin kiertotalouden liiketoimintamalleihin

Maria Antikainen

Uusiutumattomien luonnonvarojen huvetessa ja kallistuessa vallitseva lineaarinen talous on tulossa tiensä päähän. Nykyisen trendin jatkuessa maapallon kantokyky ylitetään vuonna 2050 viisinkertaisesti. Tarve muutokselle on ymmärretty, mikä näkyy esimerkiksi EU:n panostuksessa alan tutkimukseen. Suomessa kiertotalous näkyy vahvasti niin hallitusohjelmassa kuin kansallisten tutkimusrahoittajien ohjelmissa.

Kiertotaloudella tarkoitetaan systeemiä, jossa materiaali kiertää ja sen arvo säilyy tai jopa kasvaa. Avainasia on resurssien entistä tehokkaampi ja fiksumpi käyttö. Kiertotalous luo suuren kasvupotentiaalin suomalaisille yrityksille. Kiertotalouden luoma kasvupotentiaali on Sitran raportin mukaan Suomessa jopa 1,5-2,5 miljardia euroa vuodessa.

Siirtyminen kiertotalouteen vasta aluillaan

Kiertotalouteen pääsemiseksi tarvitsemme systeemisen muutoksen, joka koskettaa kaikkia kiertotaloussysteemin osia sekä näiden välisiä vuorovaikutuksia.  Siirtyminen voi tapahtua esimerkiksi systeemisen innovaation kautta, jossa toimijoiden yhteystyön avulla päästään uusiin innovatiivisiin liiketoimintamalleihin.

Kiertotaloudessa perinteiset toimialamallit ja rajat murtuvat. Yritysten ansaintamallit muuttuvat radikaalisti, ja niiden on herättävä uudistamaan liiketoimintoja ja arvoketjuja.

Kuluttajilta odotetaan nyt paljon: monet malleista edellyttävät, että kuluttajat omaksuvat merkittävästi uudenlaisen toimintatavan. Tähän on olemassa monenlaisia esteitä kuten kuluttajien halu omistaa tavaroita sekä uusiin toimintatapoihin siirtymisen vaikeus.

Kuluttajien toimintatavat voivat muuttua, mikäli heille tarjotaan heidän tarpeisiinsa riittävän kustannustehokkaita ja helppoja ratkaisuja. Jakamistalouteen perustuvat palvelut, kuten asuntojen tai autojen vuokraus toisilta kuluttajilta, kimppakyydit tai käytettyjen vaatteiden ostamiseen ja myymiseen liittyvät palvelut, ovat hyvä esimerkki innovatiivisista malleista, joita kuluttajat ovat nopeasti omaksuneet.

Katse tulevaisuuden toimintaympäristöön ja kuluttajiin

Nykyhetken ohella on tärkeää suunnata katse tulevaisuuden kiertotalouteen: sen toimintaympäristöön ja tulevaisuuden kuluttajiin. Millaiselta voisivat globaalit vetovoimaiset kiertotalousyritykset näyttää vuonna 2030? Entä miten tulevaisuuden kuluttajien, yritysten sekä muiden toimijoiden vuorovaikutusta voidaan tiivistää?

Kalasataman älykäs sähköverkko malliksi

Kiertotalouden innovatiivisten liiketoimintamallien pohjana ovat teknologian viisas hyödyntäminen sekä siirtyminen kohti palveluajattelua. Kalasatamassa on toteutettu älykäs sähköverkko, joka tuo jokaisen asukkaan taskuun reaaliaikaiset energiankulutustiedot. Kalasataman nopeat kokeilut ovat hyvä esimerkki siitä, miten kiertotalouden liiketoimintamalleja kannattaa kehittää.

Nopeita kokeiluja voi tehdä hyvin monella tavoin ja eri metodein riippuen tarkoituksesta ja tavoitteista. Ideana nopeissa kokeiluissa on edetä nopeasti suunnittelusta itse kokeiluun. Keskeistä on saadun tiedon analysointi ja siitä oppiminen. Etuna nopeissa kokeiluissa on, että saadaan testattua tietoa nopeasti ja varsin maltillisin kustannuksin. Kun nopeita kokeiluja tehdään liittyen kiertotalouden liiketoimintamalleihin, voidaan päästä kokemaan hetki tulevaisuuden kiertotaloudessa ja saada arvokasta tietoa siitä, millaisista elementeistä tulevaisuuden parhaat liiketoimintamallit koostuvat.

Tarvitsemme lisää Kalasataman tapaisia nopeita kokeiluja. Ne vievät meitä yritysten ja erehdysten kautta kohti menestyksekkäitä liiketoimintamalleja ja vauhdittavat siirtymistä kiertotalouteen. AARRE-projektissa luodaan VTT:n johdolla uutta, käyttäjälähtöistä kiertotalouden liiketoimintaa. Projekti on elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimushanke (2015 – 2017), jossa Tekes on päärahoittajana. Muita tutkimusorganisaatioita on VTT:n lisäksi SYKE sekä Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus. 

Maria Antikainen, Erikoistutkija

Anna Aminoff, Erikoistutkija

Outi Kettunen, Tutkija

Henna Sundqvist-Andberg, Erikoistutkija

Tulevaisuuden kiertotalouden ratkaisuista keskustellaan VTT:n Ennakointi ja sosiotekninen muutos 2015 – seminaarissa 11.11. Helsingissä. Tervetuloa mukaan!

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s