Rypsipelloilta proteiinia lautaselle!

AB9T4833

Suomen proteiiniomavaraisuus yltää vain 15 prosenttiin, tarkoittaen että valtaosa rehu- ja ruokaproteiinista tuodaan ulkomailta. Tieto perustuu VTT:n ja Luonnonvarakeskuksen maaliskuussa julkaiseman proteiinitiekarttatyön tuloksiin.

Soija hallitsee markkinoita

Eläinperäisen ravinnon korvaaminen osittain kasviproteiineilla vähentäisi rehuproteiinin tarvetta ja siten myös rehusoijan tuontia. Valtaosa maailman soijasta tuotetaan juuri rehuteollisuutta varten. Soijaproteiini on ravintoarvoiltaan erinomaista, mutta sen tuotanto aiheuttaa ympäristöongelmia, kuten sademetsäkatoa ja viljelyalueiden vesistöjen saastumista.

Kuluttajan on vaikeaa löytää myöskään täysin kotimaista kasviperäistä tuotetta: Kaupan kasviproteiinituotteista suuri osa on soijapohjaisia, ja soijaa käytetään myös useissa eineksissä vedensitojana.

Nyt jos koskaan tarvitaan uusia kasviproteiinilähteitä vastaamaan kasvavaan kysyntään.

Korvike soijalle voi löytyä suomalaisten omasta rypsistä. Rypsiä ja rapsia tuotetaan Suomessa vuosittain 80 000 tonnia – kolme kertaa enemmän kuin ruista. Elintarvikekäyttöä on lähinnä kasvin siementen öljylle, joka tunnetaan erinomaisesta rasvahappokoostumuksestaan. Öljynpuristuksesta jäävä siemenaines eli puristekakku tai rouhe hyödynnetään pääasiassa rehuna. Puristekakussa on 30−40 % proteiinia, jonka aminohappokoostumus ja sulavuus ovat samaa luokkaa kuin soijaproteiinilla. Elintärkeistä aminohapoista kahta – metioniinia ja kysteiiniä – rypsissä on jopa enemmän kuin soijassa.

Rypsin proteiinista voi muodostua rypsiöljyä tärkeämpi elintarviketuote

Rypsiöljyn hinta liikkuu tällä hetkellä 0,40−0,80 €/kg ja puristekakun 0,15−0,30 €/kg tuntumassa. Proteiinijakeen kaupallinen arvo voisi olla useita euroja kilolta kuten uusilla herneproteiinituotteilla (5 €/kg). Suuri rapsintuottajamaa Kanada on Suomea kehityksessä askelen edellä: kymmenen vuoden sisällä kaksi yritystä – Burcon NutraScience ja BioExx Specialty Proteins, nykyinen TeuTexx – on ryhtynyt tuottamaan rapsiproteiinia. Hankkeet ovat kärsineet nykyisten tuotantomenetelmien kannattamattomuudesta, sillä menetelmät kuluttavat runsaasti vettä ja energiaa.

Kanadan kokeiluista viisastuneina ryhdyimme VTT:llä kehittämään vettä säästäviä ja yksinkertaisia tapoja proteiinin rikastamiseksi puristekakusta. Emäksellä tai suolalla uuttamisen sijaan onnistuimme parantamaan proteiinin talteenottoa tarkoin valittujen entsyymien ja prosessointimenetelmien avulla. On ollut mielenkiintoista esimerkiksi huomata, kuinka paljon vaaleampia omat proteiinijakeemme ovat ensimmäisiin kaupallisiin tuotteisiin verrattuna.

Tavoitteemme on kehittää teknologia, jonka avulla voidaan tuottaa elintarvikkeisiin soveltuvia proteiinirikkaita ainesosia taloudellisesti järkevästi. Rypsijakeiden soveltuvuutta ruokaan voidaan parantaa esimerkiksi poistamalla kasvifenolien aiheuttamaa kitkerää makua ja parantamalla rypsikuidun sulavuutta. Emme tarkoituksella pyri ultrapuhtaisiin ainesosiin, jotka vaativat useita prosessivaiheita, vaan sellaisiin, joissa rypsin terveellisimmät ainesosat kuten proteiini, öljy ja kuitu yhdistyvät sopivassa suhteessa.

Laarissa on muitakin kotimaisia proteiinilähteitä
Uusien kasviproteiinitulokkaiden joukossa yksi kiinnostavimmista rypsin lisäksi on peruna: tärkkelysvalmistaja Finnamyl käynnistää perunaproteiinintuotannon jo tämän vuoden aikana. Uudessa tehtaassa proteiini otetaan talteen tärkkelyksen valmistuksen sivutuotteesta. Käyntikauden ulkopuolella Finnamylin erotuslaitteisto voisi soveltua muidenkin proteiinilähteiden prosessointiin.

Muita proteiinitiekarttatyön viitoittamia lupaavimpia proteiinilähteitä ovat härkäpapu, herne ja proteiinipitoiset viljat kuten ohra ja kaura.

Pavut, öljykasvit, peruna ja kaura ovat luonnostaan gluteenittomia, joten niiden proteiineja voidaan käyttää muun muassa gluteenittomissa viljatuotteissa tuomaan kaivattua rakennetta. Olemme VTT:llä osoittaneet valmistamiemme härkäpapujakeiden soveltuvuuden esimerkiksi leipään ja pastaan.

Rypsin puristekakusta kehittämämme proteiini−kuitujae voisi teknologisten ominaisuuksiensa puolesta soveltua esimerkiksi juotaviin välipaloihin.

Jotta kotimaista rypsiproteiinia saadaan lautaselle, jonkun on sitä valmistettava. Olemme käynnistämässä yritysten kanssa projekteja, joissa luomme rypsille uusia arvoketjuja. Tavoitteemme on, että teknologia on valmis kaupallistettavaksi kolmen vuoden sisällä.

Ketkä ottavat ensimmäisenä kopin uudesta teknologiasta ja tuovat tuotteita kaupan hyllyille?

Katariina Rommi

Tutkija

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s