Kiertotalous täydentää biotaloutta

Ali Harlin_edit

Yhdistämällä kiertotalous ja biotalous syntyy kokonaisuus, joka on vahvempi kuin kumpikaan yksinään.  Kierrättämällä saamme ratkaistua biomassan riittävyysongelmia. Biomassasta saamme uusiutuvan raaka-ainelähteen loppuun kuluvien, fossiilisista raaka-aineista valmistettujen materiaalien korvaamiseksi.  

Biotalouden tavoitteena on käyttää uusiutuvia raaka-aineita. Etuna nähdään kestävyyden parantaminen hiilijalanjäljen pienentämisen tai jopa hiilineutraalisuuden kautta. Huolta aiheuttaa, miten raaka-ainevirrat saadaan riittämään ja soveltuvatko ne korvaamaan nykyisiä fossiilisia materiaaleja kuten synteettisiä polymeerejä. Puumassoja kierrättämällä voidaan kuitenkin lisätä kuitumateriaalien määrää.

Perinteisesti kierrätys yhdistetään jäteongelman ratkaisemiseen. Kiertotalouden ydin on kuitenkin raaka-aineiden riittävyysongelman ratkaiseminen parantamalla molekyylitaloutta, jossa minimoidaan neitseellisten atomien käyttöä. Materiaalia ei voida kuitenkaan kulumisen takia loputtomasti kierrättää.

Selluloosamassan valmistusmäärä on synteettisten polymeerien kanssa samaa suuruusluokkaa: Puumassoja valmistetaan noin 240 miljoonaa tonnia ja erilaisia fossiilisia polymeerejä yhteensä noin 350 miljoonaa tonnia. Puumassoja kierrätetään jopa 3-4 kertaa ennen kuin niiden kuitupituus alenee käyttökelvottomaksi. Puumassojen kierrätys siis lisää käytössä olevan kuitumateriaalin määrän merkittävästi fossiilisia polymeerimateriaaleja suuremmaksi.

Kierrätys voi alentaa raaka-ainekustannuksia

Biomateriaalien kaupallistumisen esteeksi on mainittu niiden 20 – 50 % korkeampi hinta. Kustannuksia voidaan alentaa kierrättämällä. Näin tehdään jo esimerkiksi painetussa mediassa ja pakkausteollisuudessa. Uusiomateriaaleja käyttämällä valmistaja välttyy neitseellisten materiaalien fraktiointikustannuksilta.

Biomateriaalien kumulatiivinen arvonmuodostus on varsin alkupainoinen verrattuna esimerkiksi öljypohjaisiin materiaaleihin. Biomassan korjuu ja kuljetus tehdään kappale- ja kuivatavarana, mikä on nestemäisen öljyn käsittelyyn verrattuna merkittävästi kalliimpaa; jopa kaksinkertainen. Lisäksi neitseellisten biomateriaalien käyttö raaka-aineina synnyttää sivuvirtoja, joita ei kierrätetylle materiaalille synny. Näin ollen kierrätysmateriaalien käytön pitäisi parantaa kilpailukykyä synteettisiin ratkaisuihin verrattuna.

Julkinen säätely, joilla tavoitellaan esimerkiksi biopolttoaineiden käytön lisäämistä tai biojätteiden kuljettamista kaatopaikoille, edistävät uusien kierrätyshankkeiden syntymistä. Biopolttoaineiden valmistus onnistuu kaikkein huonolaatuisimmasta biomassasta. Niiden valmistukseen voidaan käyttää termistä tai bioteknistä reittiä, joista erityisesti ensimmäinen vaatii suurimittaista prosessiteollisuutta. Polttonesteiden lisäarvo verrattuna vastaavasta raaka-aineesta valmistettuun materiaaliin ja erityisesti niistä valmistettuihin tuotteisiin on moninkertaisesti alempi, joten on mielekästä uusiokäyttää ja kierrättää biomateriaaleja mahdollisimman pitkään.

Kohti raaka-aineomavaraisuutta

Uusioraaka-aineet parantavat myös teollisuuden raaka-aineomavaraisuutta maailmassa, jossa neitseellisten raaka-aineiden hinnat vaihtelevat ja saatavuus vaihtelee. Kierrätyksen tehostaminen luo mahdollisuuksia uusille toimijoille ja liiketoiminnalle. Esimerkiksi yksistään Suomessa tekstiilien ja erityisesti puuvillan kierrätys vastaisi 3,5 miljardin kilon hiilidioksidipäästövähenemää. SYKEn Texjäte-projektin perusteella uudelleenkäyttö on kierrätystä tehokkaampaa, mutta niiden yhdistelmä on tehokkainta.

Ali Harlin

Tutkimusprofessori

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s