Nouseeko Suomi teollisella internetillä?

ailisto

Nouseeko Suomi teollisella internetillä?

Teollisen internetin harteille on pantu paljon vastuuta Suomen noususta. Tuoreen valtioneuvoston kanslian teettämän selvityksen nimi kertoo suurista toiveista: Suomi – teollisen internetin Piilaakso. Teollisesta internetistä toivotaan Kalifornian Piilaakson kaltaista taloudellista moottoria Suomelle. Myös tuore hallitus luottaa teolliseen internetiin. Strategisessa hallitusohjelmassa se nimetään yhdeksi nelivuotiskauden kärkihankkeeksi.

Ratkaiseeko teollinen internet yksin Suomen talouden ongelmat?  Ei tietenkään. Mutta sillä on erittäin suuri merkitys.

Teollinen internet on murros, joka tulee ravistelemaan teollisuutta, taloutta ja arkielämää. Uusia liiketoimintoja ja yrityksiä syntyy, vanhoja poistuu. Tällaisessa murroksessa on häviäjiä ja voittajia. Jos pitäydymme vanhaan ja tuudittaudumme nykytilaan, meille ei hyvin käy. Toisaalta meillä on mainiot edellytykset selvitä murroksesta voittajana: monet Suomessa toimivat teknologia- ja metsäalan yritykset ovat johtavia aloillaan. Esimerkkeinä käyvät hissit, laivamoottorit, voimalaitokset, nostolaitteet, metsäkoneet, teräs ja paperi. Toisaalta meillä on vahva ICT-osaaminen, joka kännykkäsektorin myllerryksen myötä hakee uusia suuntia ja asiakkaita. Suomalainen insinööriosaaminen on edelleen vahvuutemme – viime aikoina olemme saaneet nähdä sen toimivuuden myös valtakunnan politiikan tasolla.

Apatia väistyy toiminnan tieltä

Vahvojen yritysten ja osaamisen lisäksi tarvitaan halua ja rohkeutta tarttua murroksen tuomiin tilaisuuksiin. Tässä suhteessa emme ole viime vuosina kovin hyvin pärjänneet. Investointeja uuteen on ollut niukasti, yritysten voitot ovat pitkälti syntyneet tehostamalla ja säästämällä. Suomi on menettänyt neljässä vuodessa 16 000 työpaikkaa teollisuudesta ja maahan jäävä arvo, joka pääosin muodostuu palkoista sivukuluineen ja voitoista, on vähentynyt kolme miljardia vuositasolla. Korkean teknologian tuonti on nyt vientiä suurempaa ja vietävien tuotteiden kilohinta on tällä vuosikymmenellä laskenut. Teollisuutta ja yhteiskuntaa on vaivannut eräänlainen apatia, virheitä haluttiin välttää ja epäonnistumisen sattuessa ”syyllinen” haluttiin vastuuseen, ainakin median edessä tuomittavaksi.

Mutta nyt aistin selvästi uutta tunnelmaa. Näkemys tilanteen vakavuudesta tiedostetaan yritysmaailmassa ja päättäjien sekä kansalaisten joukossa – ja nyt ollaan valmiita toimiin. Teollinen internet nähdään digitalisaation ja kilpailukyvyn kannalta suorastaan ratkaisevaksi. Teknologiateollisuuden johdolla perustettuun Finnish Industrial Internet Forumiin on liittynyt 160 yritysjäsentä puolessa vuodessa. Se on loistava osoitus yritysten halusta tarttua tilaisuuteen. Uusi hallitus on ottanut vakavasti alussa mainitun selvityksen ehdotukset ja on rakentamassa teollisen internetin kärkiohjelmaa.

Kolme kehityspolkua, viisitoista toimenpidettä

Selvityksessä Suomelle kuvataan kolme kehityspolkua. Laskeva käyrä on jatkumo nykytilalle: menetämme 80 työpaikkaa viikossa. Keskimmäinen nouseva käyrä kuvaa tilanteen, jossa maassamme toimivat yritykset soveltavat teollista internetiä ketterästi ja tarttuvat aktiivisesti tilaisuuksiin. Ylin käyrä edellyttää toteutuakseen reippaita otteita ja tuntuvia panostuksia: siinä Suomi-vetoiset ekosysteemit rakentavat liiketoimintakohtaisia alustoja ja kuorivat kermaa liiketoimista samaan tapaan kuin Apple tekee omissa liiketoimissaan.

Ailisto_graafi
Kuva: Kolme kehityspolkua

 

Kolmen kehityspolun avulla selvitys konkretisoi vaihtoehtoja, jotka riippuvat nyt tehtävistä valinnoista. Vaihtoehtojen kuvaamisen lisäksi selvitys ehdottaa toimenpiteitä, joilla positiivisille kehityspoluille päästään. Ehdotimme kaikkiaan 15 toimenpidettä – lukija on jo ehkä tässä vaiheessa arvannut, että olin yksi selvityksen kirjoittajista – joista nostan tässä esiin muutaman minusta kiinnostavimman.

  1. Yhteisen tarinan luominen ja herätys. Ensin on herätettävä yritykset ja muut toimijat näkemään murros ja sen jälkeen katalysoitava ne toimimaan sen suhteen. Yrityksissä erityisen tärkeää on, että niiden hallitusten jäsenet ymmärtävät murroksen ja sitoutuvat tukemaan toimivaa johtoa muutosprosessia, joka voi merkitä pienempiä voittoja siirtymäkauden aikana.
  1. Velvoite tehdä 5% julkisista hankinnoista innovatiivisin perustein. Julkisen sektorin tekemät palveluhankinnat ja investoinnit ovat noin 35 miljardia euroa vuodessa. Ne tarjoavat uudistajayrityksille pilot-asiakkaan, joka tuo samalla tulorahoitusta tuote- ja palvelukehitykselle sekä arvokkaita asiakasreferenssejä.
  2. Datan omistajuuden ja jakamisen pelisäännöt selkeiksi: sopimusmallit, säännökset, alustat. Luomalla yleiset “Suomi-pelisäännöt ja -sopimusmallit” saavat täällä toimivat yritykset globaalia kilpailuetua.

Meidän kannattaa myös hyödyntää täysin suomalaisen yhteiskunnan ei-aineelliset vahvuudet: osaavat ja aloitekykyiset työntekijät organisaatioiden eri tehtävissä, hyvä keskinäinen luottamus, osaava virkamiehistö ja korruptiosta vapaa yhteiskunta.

Pistetäänpä toimeksi!

Heikki Ailisto

Pro IoT –kärkiohjelman vetäjä, tukimusprofessori

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s