EU kääntyi jo nousuun, Suomi taantumassa

jouko_suokas_

EU:n kehitys on jo kääntynyt positiiviseksi. Suomen kehitys on jämähtänyt valitettavasti paikalleen. Meillä keskustellaan julkisen talouden alijäämän supistamisesta sekä kustannuskilpailukyvyn palauttamisesta. On arvioitu, että olemme vuoden 2008 jälkeen jääneet noin 20 prosenttia Saksan kustannuskilpailukyvystä. Tämä heikentää olennaisesti mahdollisuuksiamme viedä tuotteita Saksan kasvaville markkinoille tai kilpailla heidän kanssaan muilla markkinoilla. Myös naapurimaa Ruotsin suhteen kustannuskilpailukykymme on selvästi alentunut.

Kykymme tuottaa kilpailukykyisillä kustannuksilla tuotteita kansainvälisille markkinoille on tärkeä, mutta ei ainoa merkittävä kilpailukykyymme vaikuttava tekijä. Toinen on kykymme uusiutua, kehittää uusia kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja maailmanmarkkinoille. Tätä uusiutumista edistävät panostuksemme ovat tulleet alaspäin niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla.

Tavara- ja palveluviennin osuus Suomen bkt:stä oli 45 % vuonna 2008. Sen jälkeen se on laskenut ollen enää 38 % vuonna 2013. Ulkomaankauppa on pääosin suurten yritysten varassa. Viisi suurinta yritystä vastaa 24 prosentista viennistämme ja 100 suurinta yritystä 68 prosentista. Yhtenä syynä viennin hiipumiseen on kasvun hidastuminen erityisesti Euroopassa. Toisena syynä voidaan pitää varovaisuutta panostaa radikaalien innovaatioiden synnyttämiseen. Pienet parannukset nykyisissä tuotteissa eivät riitä tuomaan tarvittavaa kilpailuetua.

Tekes on painottanut viime vuosina pk-yritysten sekä aloittavien yritysten kehitystoiminnan tukemista ja samalla vähentänyt suurille yrityksille suunnattua innovaatiotoiminnan rahoitusta. Esimerkiksi vuonna 2013 pk-yritykset saivat 68 prosenttia Tekesin yritystuista, kun suuret saivat vain 32 prosenttia. Pk-yritysten tukeminen on tärkeää, samalla tulee kuitenkin huolehtia vientimme veturiyritysten tuotteiden ja palvelujen uudistumisesta panostamalla radikaaleihin innovaatioihin.

Suomen T&K&I-rahoituksesta yli 60 prosenttia tulee yrityksiltä. Valtion panostus teollisen tuotannon ja teknologian edistämiseen on alentunut tasaisesti. Vuonna 2006 valtion T&K-rahoituksesta käytettiin 27 % teollisen tuotannon ja teknologian edistämiseen, vuoden 2014 talousarviossa tähän on varattu enää 18 prosenttia valtion T&K-panostuksista.

Valtion tulee panostaa merkittävästi enemmän teollisen rakenteemme ja vientiyritysten kilpailukyvyn kehittämiseen. Uudistumisen kannalta keskeistä on panostus soveltavaan tutkimukseen ja radikaalien innovaatioiden kehittämiseen yritysten, tutkimuslaitosten ja yliopistojen yhteistyönä. Yritykset valitsevat panostuskohteet strategiansa mukaisesti, ja valtio kannustaa voimakkaaseen uudistumiseen jakamalla radikaalien innovaatioiden kehittämiseen liittyvää riskiä. Tämä merkitsee selvästi nykyistä suurempaa panostusta johtavien vientiyritysten uusiutumisen edistämiseen unohtamatta pk-sektorin ja aloittavien yritysten tukemista.

Valtio edistää Suomen innovaatioekosysteemin uudistumista panostamalla yritysten kilpailukykyä ja kansainvälistymistä edistävään toimintaan. EU:n uusi Horizon 2020 tarjoaa tähän hyviä mahdollisuuksia. Johtavien tutkimuslaitosten ja yliopistojen rahoitus on turvattava niin, että ne voivat omalla ammattitaidollaan edistää tätä kehitystä. Nykyiset rahoitusleikkaukset tulevat valitettavasti merkittävällä tavalla vähentämään näitä mahdollisuuksia. Yksi tapa parantaa tilannetta on arvioida uudelleen Suomen Akatemian yhteyteen perustetun strategisen tutkimuksen instrumentin rahoitusta.

Me tarvitsemme kipeästi kansantaloutemme kasvua, joka pohjautuu viennin kasvuun. Se ei tapahdu puhumalla, se tapahtuu tekemällä.

Selvästi nykyistä merkittävämmät panostukset kansainvälisesti kovatasoiseen soveltavaan tutkimukseen on keskeinen keino radikaalien innovaatioiden synnyttämisessä ja viennin kasvattamisessa.

Jouko Suokas

liiketoiminta-alueen johtaja

3 thoughts on “EU kääntyi jo nousuun, Suomi taantumassa

  1. Valitettavasti VTT ei ole kovin hyvä taho luomaan niitä radikaaleja innovaatioita. Tämän voin sanoa näkemäni perusteella yli kahden vuosikymmenen kokemuksella. Suomen työmarkkinajärjestelmä on tässä yksi suuri vaikuttaja. VTT:llä syntyy hyviä ituja ja osa niistä etenee jopa projekteiksi. Suurin osa näistä ideoista kuitenkin kuolee siinä vaiheessa kun tutkimusprojekti loppuu. Tutkijan ei kerta kaikkiaan kannata jättää hyväpalkkaista työtään VTT:llä. Tutkijasta yrittäjäksi ryhtymiseen ei ole tarjolla houkuttelevia tuki-/rahoitusmalleja.

    Kukaan muu kuin tutkija itse ei voi ideaansa viedä eteenpäin. Keskijohtajien osaaminen ja tahto eivät riitä tutkijan ajatustyön todeksi tekemiseen. Tutkijakollegat voisivat joskus siinä onnistuakin, mutta yleensä ideat koetaan niin henkilökohtaisiksi, että toisen “astialle” ei haluta mennä. Toki tutkija tarvitsisi sitten vähän myöhemmin myös sen johtajan syntyvään omaan yritykseensä.

    Valtion vaihtoehtona olisi ohjata osa VTT:lle annettavasta rahasta tutkijalähtöiseen innovaatiopienyritystoiminnan rahoittamiseen. Myös Tekes tulisi irroittaa kokonaan tällaisen innovaatiorahan jakamisesta. Tekesin kasvoton ja usein kielteisiä päätöksiä tuottava tapa toimia sopii suurten projektien maailmaan. Innovaatiomaailmaan Tekes on hidas, epäuskottava ja lannistava.

    Like

  2. Hei Matti,

    Kiitos kommentistasi, hienoa, että aihe herättää keskustelua. VTT tekee ennen kaikkea soveltavaa tutkimusta, kehittää ja demonstroi uusia teknologioita sekä arvioi niiden mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Nämä tulokset tehdään julkisiksi tieteellisten julkaisujen sekä ammattilehtien artikkelien ja esitelmien kautta.

    Innovaatio on määritelmän mukaan kaupalliseen menestykseen johtanut keksintö. Tämä kaupallistaminen on pääsääntöisesti yritysten tehtävä. Tässä VTT tarjoaa apuaan ja osaamistaan. Kun tutkijan kehittämää uutta keksintöä demotaan yhdessä yritysten kanssa, kuten usein yhteisrahoitteisissa Tekes- ja EU-hankkeissa tapahtuu, saadaan tietoa keksinnön soveltuvuudesta erilaisiin kohteisiin. Samalla saadaan näkemys siitä, millaisia panostuksia tarvitaan varsinaisen kaupallisen tuotteen tai palvelun kehittämiseen. Tässä tarvittavat rahasummat ovat aivan toista luokkaa, kymmen- jopa satakertaisia verrattuna soveltavan tutkimuksen tuottamaan demoon. Tällaisia panostuksia tekevät kaupallista toimintaa ja asianmukaiset pääomat omaavat yritykset.

    Sen ohella että VTT on siirtänyt osaamistaan yritysten uusiin tuotteisiin ja palveluihin kaupallisten toimeksiantojen sekä julkaisutoiminnan kautta, VTT on myös panostanut uusien teknologiapohjaisten yritysten synnyttämiseen VTT Ventures Oy:n kautta. Toimintansa aikana VTT Ventures Oy on evaluoinut yli 200 ideaa, synnyttänyt 32 uutta yritystä, hankkinut niille pääomaa 34 M€. Viime vuonna näiden aloittavien yritysten liikevaihto oli 17 M€ ja ne työllistivät yli 200 henkilöä. VTT Ventures Oy auttaa perustajatiimejä liiketoiminnan käynnistämisessä ja strategian luomisessa sekä pääoman hankinnassa.

    Ystävällisin terveisin,
    Jouko Suokas

    Like

  3. VTT Ventures Oy on oikein hyvä alku. Jotta lukija saisi mittakaavan asiaan, niin kerrottakoon se vaikka näin: 20 000 tutkijatyövuotta on synnyttänyt 200 työpaikkaa tässä vaiheessa. VTT:llä on töissä noin 2000 tutkijaa. Ventures perustettiin vuonna 2010. Laskin tuon yllä olevan tutkijavuosityömäärän kymmenen vuoden mukaan. Venturesilla oli syntyessään käytettävissään myös kaikki se osaaminen, mikä VTT:llä oli kertynyt ennen vuotta 2010. Muutaman prosentin hyötysuhteella puksuttaa se kone tällä hetkellä. Näin on siis VTT:n parhaiden ideoiden suhteen.

    Itse uskon, että myös VTT:n keskinkertaisissa ideoissa olisi yhteiskunnan kannalta merkittävää potentiaalia. Ne eivät vaan todennäköisesti lähde lentoon ennen kuin pienyrittäjyyttä pidetään tasavertaisena muun työn tekemisen kanssa. Nykyisessä systeemissä pienyrittäjän tai edes sellaista harkitsevan kansalaisen osa on pelottavan surkea. Ikään kuin olisi rikolliseksi tuomittu ja seurannan alla jo etukäteen. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa ei ole ollenkaan, verottajalla on mahdollisuus arvioverottaa ja työvoimaviranomaisella on mahdollisuus harkinnan mukaan heikentää työttömyysturvaa. Mitäpä jos työntekijällä ja pienyrittäjällä olisikin täysin samat etuudet. Pienyrittäjän statuksen ja samalla mahdollisuuden laskuttaa laillisesti voisi sitten menettää vaikkapa kahdesta kuitittomuusrikkeestä tai silloin kun bisnes kasvaa niin suureksi, että sillä alkaa rikastumaan.

    Sen sijaan en usko, että monikymmensivuisten hakemusnovellien kirjoittamisesta on kovinkaan paljon hyötyä Suomen kansantaloudelle. Sitähän Tekes vaatii ja sitten vielä hylkää noista ponnistuksista yli 90%. Entäpä jos tutkimusrahaa jaettaisiin kerran kuukaudessa julkisilla markkinoilla. Kaikki sillä kertaa rahaa hakevat tahot olisivat paikalla markkinoilla. Vähemmän kokeneet porukat saisivat oppia parhaiten menestyviltä porukoilta. Hankkeet esiteltäisiin yhdellä A1 kokoisella posterilla ja 15 minuutin esityksellä. Tämä olisi samalla hakemus. Hankkeiden arvostelu olisi täysin julkista ja kriteerit olisivat kaikkien tiedossa etukäteen.

    Arvotelussa olisi yhtenä osana pienimuotoinen rahankeruu. Kaikki hakemukset olisivat esillä netissä muutaman päivän ennen markkinoita. Yritykset voisivat ostaa pääsylippuja hankkeeseen. Yksityiset voisivat ostaa b-luokan edullisempia lippuja hankkeeseen. Sitten olisi vielä yrityksille rahoituslippu. Silloin yritys ei osallistuisi itse tutkimuksen tekemiseen, mutta varaisi kuitenkin osuuden mahdollisesti syntyvän yrityksen osakkeista. Lopuksi olisi vielä hankkeen  HYPE/SOME-arviointi. Kuluttajat ja tavalliset ihmiset voisivat antaa tykkäyksiä. Kaikki edellä luetellut osa-alueet pisteytettäsiin ennalta sovittujen kriteerien mukaisesti ja laskettaisiin yhteen.

    Ystävällisin terveisin,
    Matti Koponen

    Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s