Hyperskaalautuvasta liiketoiminnasta uusi hevonen

tatu_koljonen#91AB_impulssi1-2009

Vanha hevosemme on henkitoreissaan. Vientituotteisiin keskittynyt teollisuutemme tuo yhä pienemmän osan kansantuotteestamme. Hyvin se jaksoikin. Vuosikymmeniä sille lyötiin lisää kuormaa ja säännöllisesti devalvoitiin puhtaat kaurat ja kuivat oljet. Parhaimmillaan se toi kolmasosan leivästä Suomessa, nyt enää siitä puolet.

Vientiteollisuus oli skaalautuvaa, eli tuotos kasvoi nopeammin kuin panos. Yksittäinen työtekijä saattoi tuottaa helposti miljoonan liikevaihtoa vuodessa. Skaalautuva liiketoiminta ruokki skaalautumatonta. Ja niin tuottavuuden kasvu levisi koko yhteiskuntaan, partureista urheilijoihin, sairaanhoitajista tutkijoihin.

”Ei Suomi peleillä pelastu”

Digitaalisuus muuttaa teollisuuden dynamiikkaa. Erityisesti sen, kuinka liiketoiminta skaalautuu.

Perinteiset palvelut eivät skaalaudu ollenkaan. Tuottavuutta pönkittämään keksittiinkin aikoinaan vientiteollisuus, jonka skaalautumista kuitenkin rajoittavat logistiikkakustannukset. Digitaalisuuden myötä syntyneitä uusia liiketoimintamalleja, kuten digitaalisia tuotteita ja palveluja, eivät logistiikkakustannukset rasita. Yllättäen niiden toiminnan on huomattu paranevan radikaalisti käyttäjien määrän kasvaessa: liiketoiminta hyperskaalautuu, ja yksittäinen työtekijä voi tuottaa kertaluokkia enemmän arvoa kuin perinteisesti.

Tätä ilmiötä on selitetty Metcalfen lailla, jossa verkoston arvo riippuu solmupisteiden, eli esimerkiksi käyttäjien määrän, neliöstä. Esimerkkejä hyperskaalautuvasta liiketoiminnasta ei tarvitse kaukaa hakea. Supercellin arvo on kasvanut keskimäärin miljardi euroa, Spotifyn puoli miljardia ja Whatsappin, Twitterin ja Uberin noin neljä miljardia euroa vuodessa koko olemassaolonsa ajan.

Parina viime vuonna ”tavallisesti” skaalautuvasta vientiteollisuudestamme hävinneiden 70 000 työpaikan korvaamiseksi tarvitaan siis hyperskaalautuvassa liiketoiminnassa kertaluokkaa vähemmän työntekijöitä eli ehkä vain muutama tuhat. Jospa Suomi sittenkin pelastuisi peleillä.

Panokset voittavalle hevoselle

Pelkkien pelien varaan ei tarvitse kuitenkaan jättäytyä, sillä esineiden ja asioiden internet (IoT) avaa koko maailman digitaalisille työkaluille ja tavoille, jolloin hyperskaalautuvuus ei jää vain internetin ja pelimaailman omituisuudeksi.

Kun IoT tekee reaalimaailmasta digitaalisia ilmentymiä, hyperskaalautuva liiketoiminta tunkeutuu teollisuuteen, kotiin, hisseihin, autoihin ja ihmiseen itseensä. Hyperskaalautuvassa liiketoiminnassa voittaja vie kaiken, eli kerää voitot globaalisti koko toimialalta, mutta toisaalta myös pienempiä innovaatioita päästään hyödyntämään. Globaaliin dominanssiin tai monopoliin noustaan entistä vikkelämmin, mutta sieltä myös pudotaan nopeammin. Suomelle olisi tärkeää saada joka niemen notkoon ja saarelmaan suomalaisia maailmanmestareita paperi- ja kännykkätehtaiden tilalle.

Maailmanmestari ja vahva paikallinen luottamusrypäs

Jotta hyperskaalautuvan liiketoiminnan hyödyt saataisiin yhteiskuntaan työpaikoiksi ja taloudelliseksi kasvuksi tarvitaan toimiva voittajayritysten ja niitä palvelevan paikallisen luottamusryppään symbioosi. Paikalliseen luottamusryppääseen voi kuulua yliopistoja, tutkimuslaitoksia, valmistavaa teollisuutta, pieniä ja isoja yrityksiä ja julkishallintoa. Luottamusryppäässä ideaidut liikkuvat vapaasti ja ystävällismielisessä ympäristössä kurkottavat yrityksiä globaaleiksi voittajiksi. Nämä maailmanmestarit tuovat taas uusia työpaikkoja heitä tukevaan ei-skaalautuvaan liiketoimintaan, houkuttelevat uusia investointeja ja verotuloja. Hyvänä esimerkkinä on Spotify, joka on valloittanut musiikin suoratoiston ja nyt Ruotsin koko musiikkiteollisuus elää uutta nousukautta.

On myös hyvä ymmärtää, että menestys ei synny parhaan teknologian kehittämisellä. Käyttäjien huomiosta taistellaan ja se voitetaan joko rakkaudella tai pakolla. B2B- ja B2C-liiketoimintalogiikan lisäksi on ryhdyttävä opettelemaan H2H-liiketoimintaa (Heart-to-Heart), jossa sodan ja hallinnan metaforat vaihtuvat heimoihin ja kultteihin.

Kirjoitus on julkaistu alunperin 19.12.2014 DIGILE Oy:n Activityblog DIGILE -sivustolla. 

Tatu Koljonen,

VTT:n johtava erikoistutkija, yksi DIGILEn perustajista ja DIGILEn hallituksen varapuheenjohtaja. Lisäksi hän on jäsenenä CAF:ssa, joka neuvoo Euroopan komissiota ICT-tutkimukseen ja -innovaatiohin liittyvissä asioissa.

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s