Digitaaliset palvelut työhyvinvoinnin tueksi

PA270081x_2

Suomi on Euroopan kärkimaita Internetin käytössä, mutta terveydenhuollon palvelut tulevat digitaalisten palveluiden kehityksessä jälkijunassa. Vasta viime aikoina ns. sähköinen asiointi on alkanut yleistyä ja sitä myöten mahdollistaa asiakkaalle perinteistä hoitoprosessia tukevia tehtäviä, kuten ajanvaraus, laboratoriotulosten katsominen ja kotimittausten tallentaminen. Maailmalla digitaalisuutta kuitenkin hyödynnetään myös laajemmin sairauksien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.  Miten asiaa voisi edistää Suomessa?

Työnantajat ja työterveyshuollot ovat oivia kumppaneita digitaalisten hyvinvointipalveluiden kehittämiselle, sillä iso osa suomalaisista voidaan tavoittaa työnantajien ja työterveyshuollon kautta.  Halutessaan työnantajat voisivat toimia kanavana sairauksia ennaltaehkäiseville ja yleisesti työhyvinvointia parantaville sovelluksille, kun puolestaan työterveyshuolto voisi keskittyä varsinaisiin digitaalisiin omahoitopalveluihin.

Valistus ei riitä

Työterveyshuollon erikoislääkäri ja työlääketieteen dosentti Markku Seuri toteaa kirjassaan Työterveyshuolto 2.0 – järjestelmämme on muututtava, että työssä olevien suurimmat vaarat liittyvät elämäntapoihin: liikkumattomuuteen, ylipainoon, alkoholin käyttöön ja tupakointiin. Hänen mukaansa lääkkeeksi ei riitä pelkkä tiedon jakaminen, vaan työntekijöitä pitäisi pystyä tukemaan tarvittavan muutoksen tekemisessä.

Olipa sitten kyseessä työterveyshuollon tarjoama omahoitoratkaisu tai työnantajan tarjoama hyvinvointipalvelu, digitaalisuudella voidaan saavuttaa useita etuja:

  1. Palveluiden saatavuutta voidaan parantaa. Samat palvelut voidaan tarjota kaikille työntekijöille esimerkiksi työpisteestä riippumatta.
  2. Palveluiden käyttökynnystä voidaan laskea. Terveysongelmiin liittyy edelleen paljon leimautumisen pelkoa, mikä estää lääkärin pakeille hakeutumista. Digitaalisten palveluiden kautta kynnystä ensimmäiselle yhteydenotolle voidaan madaltaa ja työntekijälle voidaan tarjota myös sairauksia ennaltaehkäiseviä palveluita.
  3. Palveluiden kustannustehokkuutta voidaan parantaa. Aikaa säästyy, kun kasvokkain tapahtuvien tapaamisten määrää voidaan vähentää eikä käyttö sido kaikkia työntekijöitä samaan aikaan. Erityisesti elintapasairauksien osalta digitaalisuus voi tuoda säästöjä ennaltaehkäisemällä sairauksia ja tarjoamalla keinoja lisätä hoidon vaikuttavuutta.

Selvitimme Työsuojelurahaston rahoittamassa tutkimuksessa, kuinka digitaalisen hyvinvointipalvelun käyttöönotto onnistuu työnantajien kautta. Yhteistyökumppaneina meillä oli kaksi ICT-alan yritystä. Käytimme apuna olemassa olevaa sovellusta henkisen hyvinvoinnin edistämiseen (http://oivamieli.fi), jota työntekijät pystyivät käyttämään webissä tai lataamaan omiin puhelimiinsa. Sovelluksen ideana on tarjota muutaman minuutin kestäviä psyykkistä hyvinvointia parantavia harjoituksia, joita voi kuunnella kuulokkeilla tai lukea. Se oli saanut aiemmissa tutkimuksessa erittäin positiivista palautetta suoraan kuluttajille suunnattuna palveluna.

Johdon tuki tarvitaan

Vastoin odotuksiamme sovelluksen käyttöönotto työkontekstissa ontui. Vain pieni osa työntekijöistä latasi sovelluksen ja käytti sitä. Tarkempi tarkastelu paljasti tälle ihan ilmeisiä syitä: Sovellusta ei saanut käyttää työaikana ja sovellusta ei ollut tarjolla työntekijöiden Windows-puhelimiin. Huomasimme, että pelkkä loistava sovellus ei riittänyt, vaan sovelluksen käyttö piti ymmärtää osana muita työhyvinvoinnin toimia ja organisaation muuta toimintaa. Ymmärsimme, että

  1. Käyttöönotolla tulee olla organisaation johdon tuki. Jotta yrityksen johto voisi tehdä päätöksen sovelluksen käyttöönotosta, sovelluksella täytyy osoittaa olevan organisaation toimintaan läheisesti liittyviä hyötyjä. Sen pitää esimerkiksi vaikuttaa positiivisesti organisaation tulokseen.
  2. Hyvinvointipalvelun käyttöön vaikuttavat sisällön, toiminnallisuuksien ja käyttötapojen sopivuus työympäristöön. Työntekijät ovat kiireisiä sekä töissä että vapaa-ajalla, eikä ylimääräisten tehtävien tekemiselle ole helppo löytää aikaa. Hyvinvointipalvelun tulee tarjota selkeää lisäarvoa, jota voi olla esimerkiksi uuden oppiminen tai oman elämänhallinnan paraneminen.

Käyttöönoton kehittämisessä on vielä paljon tekemistä, sillä ristiriitaa aiheuttaa esimerkiksi jako yksityiseksi koetun älypuhelimen ja koko organisaation hyödyksi tehtävän hyvinvointivalmennuksen välillä. Esimerkiksi luottamuksellisten tietojen käsittely voi herättää kysymyksiä työntekijän näkökulmasta.

Nähtäväksi jää, löytyykö suomalaisilta päätöksentekijöiltä tarpeeksi uskallusta vaatia moderneja, aidosti digitaalisuutta hyödyntäviä palveluita, ja kuinka laajassa mittakaavassa yritysten johdot ja työterveyshuollot huomaavat tarttua tilaisuuteen ja käyttää digitaalisuuden etuja hyväkseen.

Marja Harjumaa

Erikoistutkija

2 thoughts on “Digitaaliset palvelut työhyvinvoinnin tueksi

  1. Usein kuulee sanottavan, että esimerkiksi vain Tanska ja Hollanti ovat meitä digitaalisessa terveydenhoidossa edellä (Viro joissakin asiointiasioissa) ja sinäkin viittaat muualle, mutta voitko tarkentaa minne ja millaisiin sovelluksiin viittaat? Puhut tässä yhteydessä työterveydenhuollon asioinnista erityisesti työntekijän ja organisaation kannalta. Miten sitten yhteydenpito lääkäriin ja muuhun hoitohenkilökuntaan, jotta paranisi? Vuoropuheluni motiivina on oma keskeneräinen tieteellinen artikkelini, joka sivuaa aihetta.

    Like

  2. Kiitoksia kommentistasi! Viittaan kirjoituksessani siihen, että eurooppalaiset ihmiset käyttävät aktiivisemmin muita julkisen sektorin sähköisen asioinnin palveluita kuin terveyspalveluita. Tilastojen valossa suosituimpiin palveluihin kuuluvat muun muassa varoilmoitus, hakemukset (ajokortti yms.), sosiaalitukien haku, tiedon etsintä ja yliopistoon ilmoittautuminen (Eurostat, Internet use statistics, 2013).

    Halusin myös nostaa esille, että digitaaliset palvelut eivät ole pelkästään sähköistä asiointia. Esimerkiksi kroonisten sairauksien hoidossa ihmisten haluttomuus muuttaa omaa käyttäytymistään on merkittävä este sairauksien hoidolle, ja digitaalinen teknologia voi auttaa ihmistä oppimaan uusia taitoja, joiden avulla käyttäytymisen muuttaminen on helpompaa. Samalla kun tällaista itsehoidon tukea otetaan käyttöön, henkilö tulee siirtää oman terveydenhallinnan keskiöön (mm. The Chronic Care Model).

    Yhteydenpito on haastava kysymys. Siihen tulisi miettiä ratkaisuja, jotka parantavat vuorovaikutuksen laatua eikä niinkään määrää, koska jälleen kerran, varsinkin julkisella sektorilla resurssit ovat niukat. Näkisin, että jos vastuu omasta terveydestä olisi terveydenhuollon asiakkailla, he myös valmistautuisivat tapaamisiin paremmin, jolloin ainakin joissakin tapauksissa vuoropuhelun laatu voisi parantua. Terveydenhuollon henkilöstöllekin voisi olla motivoivaa, kun asiakkailla itsellään suunnitelmia ja tavoitteita oman terveyden parantamisen suhteen (koskien lähinnä elintapasairauksien ennaltaehkäisyä ja hoitoa). Sellainenkin näkökulma vuorovaikutukseen liittyen voidaan esittää, että digitaalisen teknologian lisäksi Suomessa hyödynnetään ryhmämuotoisia toimintoja valitettavan vähän.

    Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s