Väärin ymmärretyt hopeamarkkinat

 

Jaana Leikas

Ikäteknologian tavoitteena on ratkaista arkipäiväisiä ongelmia, joita ikääntyminen tuo mukanaan, ja mahdollistaa ikäihmisten täysi osallistuminen tietoyhteiskuntaan. Teknologian kehittäjille ja valmistajille se tarjoaa valtavan mahdollisuuden liiketoiminnan kehittämiseen, kun he kohdistavat tuotteensa ikääntyvien yhä kasvavalle kuluttajaryhmälle.

Missä olet, ikäteknologia?

Suuri osa teknologian kehittäjistä ja valmistajista ei vielä ole ottanut ikääntyneiden markkinaryhmää haltuunsa, saati sitten ymmärtänyt sen merkitystä. Hyvien ikäteknologiatuotteiden vähäisyys kertoo kyvyttömyydestä suunnitella, kehittää ja markkinoida tuotteita ja palveluja, jotka palvelisivat ikäihmisten eriytyneitä tarpeita.

Ikääntynyt kuluttaja ei ole kiinnostunut ainoastaan hoivan ja hoidon palveluista. Aktiiviset seniorit hyödyntävät tulevaisuudessa entistä enemmän mitä moninaisimpia tieto- ja viestintäteknologian tuotteita ja palveluja.

Toistaiseksi etenkin ICT-tuotteissa ja -palveluissa suunnittelun lähtökohtana ovat olleet hyvinvoivat ja aktiiviset nuoret kuluttajat, ns. ”digitaaliset natiivit”. Tämä ei ole sinänsä yllättävää, sillä monet teknologian kehittäjätkin kuuluvat näihin sukupolviin. Mutta metsään siinä mennään sikäli, että nuoriin kuluttajiin keskittymällä väestöllisesti kaikkien aikojen lupaavin markkinaryhmä jää huomioimatta: vaurastuva ja teknologisesti yhä taidokkaampi vanhempi sukupolvi. Teknologiankehittäjien ja -valmistajien olisi syytä vakavasti pohtia tuotteittensa kohderyhmän uudelleen suuntaamista.

Kasvavat seniorimarkkinat

Tilastojen mukaan Suomessa yli 65-vuotiaita on nyt 18,8 % väestöstä. Vuoteen 2030 mennessä heitä arvioidaan olevan 25,6 % väestöstä ja määrällisesti noin 1,5 miljoonaa. Vuonna 2013 Euroopan Unionissa runsaat 18 prosenttia kuluttajista (noin 92 miljoonaa) oli yli 65-vuotiaita. Yhdysvalloissa heidän määränsä ennustetaan olevan vuonna 2030 jo yli 72 miljoonaa, mikä on 20 prosenttia koko väestöstä. Monissa Aasian maissa yli 50-vuotiaat muodostavat jo 37 prosenttia väestöstä.

Nykyään ikäihmiset ovat entistä terveempiä ja aktiivisempia. Siksi aktiivisen eläkeiän vuosikymmenet tuovat monille uusia mahdollisuuksia kuluttamiseen. Teknologia nähdään tässä iässä elämän laatua parantavana tekijänä, joka tarjoaa välineitä esimerkiksi sosiaalisuuteen ja oman hyvinvoinnin lisäämiseen. Ikäihmisillä on myös mm. työurien pidentämisen myötä aikaisempaa enemmän varaa kuluttaa – useimmiten nuoria enemmän. Esimerkiksi Euroopassa yli 50-vuotiaat muodostavat yli 45 prosenttia uusien autojen ja yli 80 prosenttia luksustuotteiden hankkijoista sekä 35 prosenttia matkojen ostajista.

Seniorit kaipaavat vastinetta rahalle

Tämä ns. hopeamarkkinoiden (silver markets, silver economy) kasvu avaa uusia vaatimuksia tuotteiden ja palvelujen kehittämiselle. Hopeamarkkinoilla menestyminen edellyttää herkkyyttä ja avoimuutta ikääntyvien tarpeille. Tässä korostuvat kaksi seikkaa. Ensinnäkin kuluttamista ehkäisevät valitettavan usein huonosti suunnitellut tuotteiden käyttöliittymät, joissa ikääntymisen aiheuttamia käyttäjävaatimuksia ei ole huomioitu. Toisekseen markkinoille kaivataan ikäihmisten elämän laatua parantavia tuotteita ja palveluja.

Suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä ikääntyvien tarpeisiin vastaaminen tulee olemaan entistä suurempi kilpailutekijä kansainvälisillä markkinoilla. Babyboomilaiset tulevat kasvattamaan markkinoita ja vaatimaan hoidon ja hoivan tuotteiden lisäksi aktiivista ja hyvää ikääntymistä edistäviä tuotteita ja palveluja. He odottavat palveluilta laatua, yksilöllisyyttä, yhteisöllisyyttä ja helppokäyttöisyyttä. Lyhyesti sanottuna todellista vastinetta rahalle.

Hopeamarkkinoiden toimivuuden kannalta on olennaista, että ikääntyvän kuluttajan toiveet osataan ottaa huomioon ja hyödyntää jo uusien liiketoiminta- ja ansaintamallien suunnittelussa. Lisäksi tulisi keskittyä tuotteiden näkyvyyden parantamiseen ja yhteensopivuuden varmistamiseen. Käyttäjien ottaminen mukaan tuotesuunnitteluun sekä ulkoasu- ja arvokysymysten huomioiminen lisäävät tuotteiden hyväksyttävyyttä.

 

Jaana Leikas

Johtava tutkija

4 thoughts on “Väärin ymmärretyt hopeamarkkinat

  1. Hyviä huomioita Jaana,
    Lisäksi keskeisenä kohderyhmänä voisi pitää myös ikäihmisen lähipiiriä, joka voi vinkata tai hankkia teknologiaa ja palveluja ikäihmiselle. Myös ikäihmisen lähipiiri voi kaivata teknologiaa ja palveluja tuekseen, joten tämäkin markkina on avoinna.

    Like

    • Tämä on totta. Etenkin omaishoitajia voidaan jo nyt tukea monenlaisen teknologian avulla. Tällekin saralle kaivataan uusia innovaatioita ripeästi.

      Like

  2. Pingback: Väärin ymmärretyt hopeamarkkinat | VTT Blog – VTT:n Blogi | Uutisia senioreille

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s