Suomesta arktinen testausympäristö?

Heinonen Jaakko

Suomalaiselle arktiselle osaamiselle saadaan mainetta ja painoarvoa vaativien kokeiden kautta ja siten edistetään tuotteittemme ja palvelujemme liiketoimintaa ja jatkuvuutta. Suomen kannalta yksi keskeinen tavoite on kasvattaa kylmän ilmaston osaamiseen nojautuvaa liiketoimintaa ja löytää tähän myös uusia kasvumahdollisuuksia.

Jäänmurtajabisnes kukoistaa

Jäänmurtajien valmistus ja jäissä operointi edustavat tunnetuinta arktisen teknologian osaamistamme, minkä pohjalta meillä on vahvaa asiantuntemusta vaativiin arktisiin hankkeisiin. Helsingin telakalla on nyt useita isoja tilauksia. Viimeaikaiset uutisoinnit laivatilausten haasteista osoittavat myös huolenaiheita. On pidettävä huolta, että osaamisen ja osaajien lisäksi alan yritykset ovat vakaalla omistuspohjalla ja että isojen hankkeiden rahoitusjärjestelyt ovat kunnossa.

Energiajättien – Totalin (Ranska), Novatekin (Venäjä) ja CNPC:n (Kiina) n. 20 Mrd€ megainvestointi Yamalin niemimaan kaasutuotantokentälle luo valtavan tarpeen mm. jääkelpoisille LNG-kuljetusaluksille, joita Suomessa on jo alettu suunnitella. Pelkästään tämä investointi luo suuren kysynnän arktisen toimintaympäristön logistisille ja infrateknisille ratkaisuille.  Lisäksi muiden öljy-, kaasu ja mineraalivarantojen hyödyntäminen yhdessä avautuvan Koillisväylän liikenteen kanssa valaa uskoa tuleviin investointeihin. Luonnonvarojen laajamittainen kuljetus vaatii rinnalleen laajan huoltoalus- ja satamaverkoston, joka Koillisväylältä käytännössä puuttuu.

Miten taata kilpailukykymme jatkuvuus?

Investoinnit koulutukseen ja tutkimukseen ovat tietysti avainasemassa. Tekesin ja Suomen Akatemian arktisten tutkimusohjelmien avulla tavoittelemme selkeää arktisen osaamistason nostamista. Kylmän ympäristön, jään ja lumen perusilmiöiden ymmärtäminen on ehdottoman tärkeää.  Teknisten ratkaisujen toimivuus haasteellisessa arktisessa ympäristössä edellyttää etukäteen tehtävää kokeellista varmennusta.

Suomi tarjoaa tähän luontaisesti oivan paikan, sillä kylmä, jää ja lumi ovat läsnä pitkän talvikauden ainakin maamme pohjoisosissa. Kylmää ja jäätä ei meillä ole samassa määrin kuin arktisella alueella, mutta olosuhteiden samankaltaisuus on ilmeinen. Testaaminen sivilisaatiossa tuo kuitenkin merkittävän edun. Tämä tarjoaa mielestäni mainion mahdollisuuden synnyttää Suomesta arktisen ja kylmän teknologian laajamittainen pilottimaa. Tästä oivana esimerkkinä ovat toimivat Lapin ajoneuvotestauspalvelut, jotka houkuttelevat maailman johtavia ajoneuvo- ja -komponenttivalmistajia testaamaan tuotteitaan talvisessa ympäristössä.

Kylmän ilmaston monikäyttöinen testausalusta

Testausalusta-ajatusta (test-bed) tulisi laajentaa ajoneuvotestauksen lisäksi muillekin toimialoille. Talo- ja infrarakentamisen kehitys yhdessä uusiutuvien energiakonseptien testauksen kanssa olisivat luontainen esimerkki Pohjois-Suomeen sijoitettavasta lumen, jään ja kylmyyden muodostamasta testausympäristöstä. Tämä tarjoaisi kehitysalustan ympäristöystävällisille ja energiatehokkaille ratkaisuille yhdyskuntarakentamiseen uusien satamien ja kaivosten läheisyyteen.

Toisaalta joka talvi jäätyvä Perämeri tarjoaa oivan alueen meri- ja laivateknisten konseptien tutkimiseen ja testaamiseen, joita tukevat hyvämaineiset avovesi- ja mallijääkoelaitoksemme. Perämeren testausalusta mahdollistasi rakenteiden toimivuuden testaamisen hallituissa ja oikeanlaisissa olosuhteissa ja mittakaavassa.  Testausalusta edistäisi mm. jäätyvien merialueiden rakenteiden kehitystä kohti kilpailukykyistä ja huoltovapaata tuulienergiaa ja palvelisi samalla myös öljy- ja kaasuteollisuuden kehitystarpeita. Idea tulisi kytkeä valmisteilla olevaan ehdotukseen arktisen kemikaali- ja ympäristökeskuksen perustamisesta Suomeen.

VTT ottaa tässä aktiivisen roolin yhdistäen ja soveltaen akateemisen tutkimuksen saavutukset yritystemme uusiksi innovaatioiksi ja nykytuotteiden kehittämiseksi. Keskeisenä arvovalintanamme on luoda uusia parempia ratkaisuja ympäristöä kunnioittaen, luonnon ehdolla.

Arktisen alueen aktiviteettien kasvu edellyttää myös sääntöjen kehitystä. Ilokseni voin todeta, että IMO:n arktisen alueen meriliikennettä säätelevä Polaarikoodi on uudistumassa painottaen merenkulun turvallisuuden ohella myös ympäristön suojelua.

Jaakko Heinonen, johtava tutkija

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s