Afrikan sikafarmaritkin mukaan sähköntuotantoon

Mona Arnold galleria

Kerroimme hiljattain VTT:n lehdistötiedotteessa, miten jätevettä voitaisiin tulevaisuudessa käyttää paremmin raaka-ainelähteenä. Kyseessä on suuri muutos, joka lopulta johtaisi siihen, että luovutaan koko jätevesi-käsitteestä.

Jätevesi on yhdyskunnassa ja teollisuudessa yksi materiaalivirta muiden joukossa, joka voidaan käsitellä, hyödyntää ja palauttaa uudestaan käyttöön prosessivedeksi tai juomavedeksi. Tämä ei ole utopiaa: näin tehdään esimerkiksi jo nyt Singaporessa ja Namibiassa.

Löytyisikö Suomesta ratkaisua jätevesien ja lietteiden problematiikkaan?

Sain tiedotteemme jälkeen Ruandan turismin yliopistolta sähköpostin, jossa tiedusteltiin toiveikkaana, soveltuvatko uudet tekniikkamme sikäläisiin olosuhteisiin. Ruanda, kuten monet muutkin kehittyvät maat, on tilanteessa, jossa kasvava väestömäärä tarvitsee kipeästi jäteveden käsittelylaitoksia. Julkisella taholla ei ole kuitenkaan tähän riittävästi taloudellisia resursseja – tai osaamisen kriittistä massaa.

Vesien hallinta on useimmissa maissa julkisten organisaatioiden vastuulla. Julkisenkin sateenvarjon alla on mahdollista luoda sellaisia liiketoimintamalleja, jotka tarjoavat mahdollisuuksia erilaisille toimijoille.

Miltä näyttää jäteveden käsittely vuonna 2030?

Haluaisin nähdä, että tulevaisuus tuo meille moninaisen liiketoimintaekosysteemin, johon mahtuu laaja kirjo erikokoisia palvelujen ja teknologioiden toimittajia, biomassojen ja mineraalien prosessoijia, tiedon jalostajia ja -osallistujia.

Yhdyskuntalietteen biokaasutusta voitaisiin pyörittää perheyrityksenä: kylän sikafarmari yhdistää lietteen sikalalantaansa ja tuottaa sillä kylälleen sähköä. Kyläkohtaiset osuuskunnat järjestäisivät juomaveden tuotantolaitoksia kylän väkeä varten. Jos starttirahaa uupuu, isot yritykset liittäisivät omassa kestävyysohjelmassaan tehtäväkseen huolehtia yhdyskunnan puhtaan veden saatavuudesta ja toimisivat täten alueellisen liiketoimintaklusterin kummeina ja rahoittajina.

Tällaista dynaamista tulevaisuudenkuvaa vaikeuttaa se, että yhdyskunnan perustarve eli puhtaan veden saatavuus pitää rakentaa tukevalle pohjalle, joka ei saa turvautua vain yksittäisten henkilöiden tai yritysten intoon. Toisaalta innovaatiolle pitää aina antaa tilaa − liittyköön se sitten teknologiakehitykseen, liiketoimintamalleihin tai hallintoon.

MonaArnold, johtava tutkija

Jätevesi

Linkit:

VTT:n lehdistötiedote: Metallit ja mineraalit talteen jätteistä

Green Solutions for Water and Waste -ohjelman raportti

One thought on “Afrikan sikafarmaritkin mukaan sähköntuotantoon

  1. Mukava huomata, että pelkän teknologian asemesta pohditaan liiketoimintaekosysteemiä ja bisneslogiikkaa. Oma kokemukseni on, että pelkän teknologiaratkaisun myyminen ei tuota tulosta, vaan asiakkaat (etenkin kehittyvissä maissa) hakevat kokonaisratkaisua ongelmaansa. Tällöin pitäisi pystyä tarjoamaan jonkinlainen projektikehittäjän handbook, kuinka luoda tarvittava liiketoimintamalli ja -ekosysteemi laitoksen ympärille.

    Like

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out / Change )

Connecting to %s