Africa’s pig farmers in bioelectricity production? Why not

Mona Arnold galleria

A recent VTT press release told how in future it would be possible to enhance the use of wastewater as a source of raw materials. This is a major change that would eventually lead to the concept of wastewater disappearing altogether.

In society and industry, wastewater is yet another material flow among others that can be processed, utilised and recycled as process water or drinking water. This is no longer utopia, but state in the art, for example, in Singapore and Namibia.

Can Finland find solutions to the challenges posed by wastewater and sludge?  

After our press release, I received an e-mail from Rwanda Tourism University College, with a hopeful inquiry as to whether our new technologies would be suited to their local conditions. Like other developing countries, Rwanda is in a situation in which the growing population desperately needs wastewater treatment plants. For this, however, the public sector lacks the financial resources – or critical mass in competence.

In most countries, public organisations are responsible for water management. Even under a public umbrella, it is possible to create the kind of operating models that offer opportunities for various kinds of actors.

What is the wastewater treatment outlook for 2030?

I would like to see the future bringing us a versatile business ecosystem, accommodating a wide spectrum of service and technology providers, biomass and mineral processors, and information developers and sharers of all sizes.

Biogasification of municipal  waste could be run as a family business, the village pig farmer combining waste water  sludge with his piggery manure and using it to generate electricity for his village. Co-operatives centred on specific villages would organise production plants for drinking water for the village population. If there is no start-up capital to launch such projects, major companies would take care of the availability of clean water in the community as part of their sustainability programmes, thus acting as godparents and sponsors of regional business clusters.

The difficulty in realising this kind of dynamic future scenario lies in the necessity for a basic community need, in this case the availability of clean water, to be built upon a solid foundation not solely reliant on the enthusiasm of individual people or companies. On the other hand, we must also allow room for innovation – regardless whether it is related to technological development, business models or governance.

Mona Arnold, Principal Scientist

Jätevesi

Links:

VTT press release 11 March 2014

Green Solutions for Water and Waste programme report

 

Afrikan sikafarmaritkin mukaan sähköntuotantoon

Mona Arnold galleria

Kerroimme hiljattain VTT:n lehdistötiedotteessa, miten jätevettä voitaisiin tulevaisuudessa käyttää paremmin raaka-ainelähteenä. Kyseessä on suuri muutos, joka lopulta johtaisi siihen, että luovutaan koko jätevesi-käsitteestä.

Jätevesi on yhdyskunnassa ja teollisuudessa yksi materiaalivirta muiden joukossa, joka voidaan käsitellä, hyödyntää ja palauttaa uudestaan käyttöön prosessivedeksi tai juomavedeksi. Tämä ei ole utopiaa: näin tehdään esimerkiksi jo nyt Singaporessa ja Namibiassa.

Löytyisikö Suomesta ratkaisua jätevesien ja lietteiden problematiikkaan?

Sain tiedotteemme jälkeen Ruandan turismin yliopistolta sähköpostin, jossa tiedusteltiin toiveikkaana, soveltuvatko uudet tekniikkamme sikäläisiin olosuhteisiin. Ruanda, kuten monet muutkin kehittyvät maat, on tilanteessa, jossa kasvava väestömäärä tarvitsee kipeästi jäteveden käsittelylaitoksia. Julkisella taholla ei ole kuitenkaan tähän riittävästi taloudellisia resursseja – tai osaamisen kriittistä massaa.

Vesien hallinta on useimmissa maissa julkisten organisaatioiden vastuulla. Julkisenkin sateenvarjon alla on mahdollista luoda sellaisia liiketoimintamalleja, jotka tarjoavat mahdollisuuksia erilaisille toimijoille.

Miltä näyttää jäteveden käsittely vuonna 2030?

Haluaisin nähdä, että tulevaisuus tuo meille moninaisen liiketoimintaekosysteemin, johon mahtuu laaja kirjo erikokoisia palvelujen ja teknologioiden toimittajia, biomassojen ja mineraalien prosessoijia, tiedon jalostajia ja -osallistujia.

Yhdyskuntalietteen biokaasutusta voitaisiin pyörittää perheyrityksenä: kylän sikafarmari yhdistää lietteen sikalalantaansa ja tuottaa sillä kylälleen sähköä. Kyläkohtaiset osuuskunnat järjestäisivät juomaveden tuotantolaitoksia kylän väkeä varten. Jos starttirahaa uupuu, isot yritykset liittäisivät omassa kestävyysohjelmassaan tehtäväkseen huolehtia yhdyskunnan puhtaan veden saatavuudesta ja toimisivat täten alueellisen liiketoimintaklusterin kummeina ja rahoittajina.

Tällaista dynaamista tulevaisuudenkuvaa vaikeuttaa se, että yhdyskunnan perustarve eli puhtaan veden saatavuus pitää rakentaa tukevalle pohjalle, joka ei saa turvautua vain yksittäisten henkilöiden tai yritysten intoon. Toisaalta innovaatiolle pitää aina antaa tilaa − liittyköön se sitten teknologiakehitykseen, liiketoimintamalleihin tai hallintoon.

MonaArnold, johtava tutkija

Jätevesi

Linkit:

VTT:n lehdistötiedote: Metallit ja mineraalit talteen jätteistä

Green Solutions for Water and Waste -ohjelman raportti

Growth and success from creativity

AR_MG_1632-1web

Modern world is full of different kinds of economies. We have bioeconomy, mineral economy, digital economy, solar economy and even methane economy, to name but a few.  During my visit to South Korea towards the end of last year, I came across the concept of ‘creative economy’.

Of course, creative economy is also one of the many forms of economy that we in Finland recognise. But believe it or not, creative economy is not quite what it sounds like, especially to a technological ear, but a completely serious economic trend. Wikipedia defines ‘creative economy’ as follows:

“Creative economy refers to the economic value added by know-how and creative industries to national economy. The value of creative economy is measured on the basis of patents, design rights and copyrights.”

This sounds exactly what we in Finland are trying to achieve by means of research and technological development.

But why is South Korea investing in creative economy? We have learned to think about South Korea as a country that uses research developed elsewhere and turns it quickly into commercially viable products. That is an impressive skill and surely something that we would also like to be able to do.

When I asked my hosts what they meant by ‘creative economy’, they replied that economic growth comes from thinking and doing things differently. In the case of South Korea, the era of copying others is over and the country now wants to make their own innovations and become trailblazers and pioneers. This means a shift away from South Korea’s comfort zone, approaching things from a different angle and finding innovative solutions to challenges.

In the current economic climate, this way of thinking is also essential for us at VTT and in Finland. Restructuring has forced us to look for new philosophies and operating models. For example, bioeconomy should be a “low-hanging fruit” for our national economy, as we have a wealth of expertise, know-how and experience in that field.

VTT is actively involved in establishing Finnish businesses as pioneers in their respective industries. We have made a substantial contribution to Finland’s national bioeconomy strategy, for example, by formulating a vision of Finland’s opportunities in bioeconomy. Our vision, which we have named “People in Bioeconomy 2044”, will be published before the summer, and it will introduce readers to characters such as Helmi and Igor, the Anderssons and the creative genius Jonas “Brad” Salmi.

By going creatively beyond our comfort zone we can ensure that Finland becomes the best place for investments!

Anne-Christine Ritschkoff, Executive Vice President

andersonsv5

 

Luovasti kasvua ja menestystä

AR_MG_1632-1web

Nykyisin elämme keskellä kaikenlaisia talouksia. Puhumme biotaloudesta, mineraalitaloudesta, digitaalitaloudesta, aurinkotaloudesta ja jopa metaanitaloudesta, vain muutamia mainitakseni.  Vieraillessani Etelä-Koreassa viime vuoden lopulla törmäsin siellä käsitteeseen luova talous (creative economy).

Onhan tästä meilläkin jo kauan puhuttu yhtenä monista talouden muodoista. Luova talous ei, uskokaa tai älkää, ole ihan sitä miltä se voi äkkiseltään varsinkin teknologin korviin kuulostaa, vaan ihan vakavasti otettava talouden suunta. Luova talous määritellään wikipediassa seuraavasti:

”Luova talous on osaamisen ja luovien alojen koko kansantalouteen synnyttämää taloudellista arvoa. Luovan talouden arvo on mitattavissa esimerkiksi patenttien, muotoilusuojien ja tekijänoikeuksien avulla”.

Tämähän kuulostaa sellaiselta, jota me Suomessakin haemme tutkimuksesta ja teknologian kehittämisestä.

Mutta miksi Etelä-Korea haluaa panostaa luovaan talouteen? Mehän olemme tottuneet ajattelemaan Etelä-Koreaa maana, jossa kyetään haarukoimaan muualla tehtyä tutkimusta ja muokkaamaan sitä nopeasti liiketoiminnassa hyödynnettävään muotoon. Varsin hyviä taitoja, joita mekin haluaisimme omaksua, eikö?

Kysyessäni mitä he tällä luovalla taloudella oikein tarkoittavat, vastattiin minulle, että talouskasvua aikaansaadaan ajattelemalla ja tekemällä asioita toisin. Heidän tapauksessa kopioinnin aika on ohi ja he pyrkivät luomaan itse uutta, toimimaan tienraivaajina ja edelläkävijöinä. Tämähän tarkoittaa sitä, että siirrytään pois mukavuusalueelta, pohditaan asioita toiselta kantilta ja löydetään uudenlaiset ratkaisut haasteisiin.

Tämä ajattelutapa on nykytilanteessa välttämätön myös meille VTT:ssä ja Suomelle. Rakennemurroksen kurimuksessa on tilausta uudenlaisille ajattelu- ja toimintatavoille. Esimerkiksi biotalouden pitäisi olla meidän kansantaloudelle ”low-hanging fruit”, meillä on sillä alueella hurjasti osaamista, tietotaitoa ja kokemusta.

VTT on aktiivisesti mukana viemässä Suomen elinkeinoelämää edelläkävijän asemaan. Olemme olleet vahvasti vaikuttamassa kansallisen biotalousstrategian sisältöön mm. visioimalla Suomen biotalouden mahdollisuuksia. Visiomme ”People in Bioeconomy 2044” julkaistaan ennen kesää ja sen sivuilla tulet tapaamaan mm. Helmin ja Igorin, Anderssonit ja erittäin luovan Jonas ”Brad” Salmen.

Luovasti mukavuusalueen ulkopuolelle menemällä mahdollistamme sen, että Suomi on paras paikka investoinneille!

Anne-Christine Ritschkoff, tieteellinen johtaja 

andersonsv5