Mitä energiamurros tarkoittaa kaupungeissa?

 

Globaalin energiamurroksen taustalla vaikuttavia tekijöitä on useita, mutta kaupunkitasolla asia voidaan yksinkertaistaa. Kaupungit kuluttavat valtaosan maailman energiasta ja tuottavat yli kaksi kolmannesta kasvihuonepäästöistä. Samanaikaisesti kaupungeissa on esimerkiksi ilmanlaatuun liittyviä ongelmia, joihin on löydettävä pikaisia ratkaisuja. Edelläkävijäkaupungit ovat jo sitoutuneet päästövähennyksiin joko vapaaehtoisesti tai säätelyn kautta. Useat kaupungit pyrkivät jopa päästöttömyyteen seuraavan vuosikymmenen kuluessa. Käytännössä puhtaat, vähähiiliset energiamuodot ovat tässä avainasemassa.

Miten puhtaaseen ja vähähiiliseen tulevaisuuteen päästään?

Kaupungeilla on käytössään monia teknologisia keinoja, joiden avulla ne voivat siirtyä kohti puhdasta, vähähiilistä energiaa. Polttoaineiden käytön vähentäminen ja uusiutuvien energiamuotojen osuuden lisääminen ovat näistä ilmeisimmät. Myös olemassa olevan infrastruktuurin ja järjestelmien tehokkuutta lisäämällä tai esimerkiksi hyödyntämällä hukkalämpöä tai kaukolämmön ja -jäähdytyksen välisiä synergioita voidaan saada merkittäviä hyötyjä.

Toinen suuri tekijä yhtälössä on kysyntä. Energian kulutusta voidaan merkittävästi pienentää parantamalla rakennusten energiatehokkuutta ja esimerkiksi älykkään energianhallinnan ja varastojen avulla huipputehon tarvetta voidaan vähentää ja siirtää huipputuntien ulkopuolelle.

Mitä seuraavaksi?

Muutos kohti puhdasta ja vähähiilistä tulevaisuutta on jo käynnissä, ja sen vauhti on kiihtymässä. Nyt on oikea hetki tehdä strategiset päätökset ja ottaa ensimmäiset käytännön askeleet. Fiksuimmat ja nopeimmat toimijat ratkaisevat, millaiseksi tulevaisuuden energia-ala muovautuu kaupungeissa. Muiden tehtäväksi jää yrittää mukautua tähän tulevaisuuteen. Energiamarkkinoiden edelläkävijät etsivät aktiivisesti innovatiivisia tapoja maksimoida olemassa olevan infrastruktuurinsa käyttö osana tulevaisuuden energialiiketoimintaa ja pilotoivat samanaikaisesti uusia liiketoimintamalleja. Vitkastelijoiden osalta vaarana ei ole pelkästään omaisuuden kiihtyvä arvon aleneminen ja lopulta hukkaomaisuudeksi päätyminen, vaan he voivat myös menettää tulevaisuuden tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet.

Voisitko antaa esimerkin?

Uusien kaupunkialueiden suunnittelu ja olemassa olevien uudelleensuunnittelu avaa konkreettisen ikkunan tulevaisuuteen. Näillä alueilla tulevaisuudessa asuvat kaupunkilaiset käyttävät arjessaan puhdasta ja vähähiilistä energiaa, joka tuotetaan älykkäällä ja joustavalla tavalla useista eri lähteistä.  Tulevaisuuden energiaverkko on kokonaisvaltainen, hajautettu järjestelmä, joka koostuu energiatehokkaista rakennuksista ja hyödyntää moninaisia paikallisia uusiutuvan energian lähteitä ja varastoja. Älykäs energiahallinta puolestaan mahdollistaa aktiivisen kysyntä- ja tarjontamallin hyödyntämisen.

Jo nyt on olemassa hienoja esimerkkejä hankkeista, joissa tulevaisuuden energiajärjestelmien mallintamisen ja simuloinnin ja avulla on voitu testata tulevaisuuden liiketoimintamallien kannattavuutta ja niiden yhteistoimintaa olemassa olevien järjestelmien kanssa. Ainakin se on selvää, että kaupunkien energiainfran rakentaminen tavalliseen tapaan ei ole enää järkevää, vaan tulevaisuuden muutospaineet täytyy pystyä huomioimaan jo tämän päivän investoinneissa.


Lue lisää VTT:n älykkäiden ja kestävien kaupunkien visiosta tuoreesta white paper ‑kannanotostamme: Let’s turn your Smart City vision into reality.

Antti Ruuska VTT
Antti Ruuska
Business Development Manager, VTT
antti.ruuska(a)vtt.fi
Twitter: @antti_ruuska

 

Smart City -vision kehittäminen vaatii luonnostaan eri teknologioiden ja tieteenalojen yhdistämistä. Käytännön sovelluksiin tähtäävänä tutkimusorganisaationa VTT on siihen paras mahdollinen kumppani. Teemme sekä julkisen ja yksityisen sektorin yritysten että teknologian tuottajien kanssa tutkimus- ja innovaatioyhteistyötä, jonka avulla voi nopeuttaa Smart City -kehitystä.  Meiltä saa opastusta vision luomisen ja konseptin kehittämisen alkuvaiheista aina älykkäiden ratkaisujen käytännön toteutuksiin asti.

Logistics is challenging in a circular economy

Circular economy is growing. We hear an increasing amount of stories about both successful and failed business models. Logistics plays a key role in the success of new business models for circular economy. At the same time, the required logistics poses a challenge, since it is significantly different from current operating models and logistic structures. How can the logistics of circular economy be made efficient, smooth and reasonably priced in Finland?

VTT’s recent AARRE project studied logistics and associated networks from the perspective of various business models for circular economy. The keys to functional future logistics are improving the sharing of information, close collaboration between companies and consumers, matching logistic infrastructure to the needs of circular economy and creating novel logistic services.

What is logistics like in circular economy and what challenges are involved?

In circular economy, materials will not end up as waste. Instead, they circulate within and between different supply chains, and are often transformed. The logistics of circular economy faces several challenges, such as poor predictability of material streams, small batches, low financial value of the material and variation of the material and its quality. For example, how can we transport low-value material cost-efficiently, ecologically and at the right time to a factory that manufactures products from secondary raw materials? Logistics will also grow in importance as companies and consumers switch from ownership to the use of services. How can one obtain a shared steam cleaner or a rented welding machine easily and economically, and how does the return logistics work?

Cost-efficient and ecological supply chain management will be a fundamental requirement of a well-functioning circular economy. According to companies working in circular economy, the logistics costs of circular economy are, for the most part, too high. The supply chain is missing services and operators. Collaboration between companies and segments is still low. In many cases, these shortcomings form an obstacle for new business in circular economy, or impair its profitability significantly.

How to respond to the challenges?

One of the key factors is the use of digitalisation in all phases of the supply chain, from the designer’s desk to return logistics. Circular economy highlights the importance of efficient control of material streams: accurate monitoring, traceability and novel logistics solutions. Building functional logistics requires collaboration among the parties, including cross-segment collaboration and co-operation between competitors. Legislation should also support logistic solutions of circular economy, for example by allowing more flexible intermediate storage for waste that will end up as secondary raw material.

Check list for circular economy logistics

Below is a summary of key factors identified in the AARRE project, and good practices for responding to the associated challenges.

Collaboration and the lack of collaboration in the network

  • Who are your key partners? Increase collaboration with them by developing new operating methods together.
  • Invest in establishing trust.
  • What information is critical for the logistics of circular economy? Create new ways of sharing this information.
  • If necessary, find partners outside your segment.

Digitalisation! What can you do with it?

  • Digitalisation will be an important enabler of the management of the supply chain (circle) of circular economy
  • Built-in ID tags detailing the content and usage history of a product will help in the refurbishing of products and reuse of product materials.
  • Information about location and needs improve the predictability and transparency of streams.
  • Various platform solutions enable material streams to be connected between parties, which improves the efficient utilisation of storage and transport capacity.
  • Forecast return streams by leveraging Big Data and information obtained from consumers themselves.

Logistic costs

  • Join forces with local actors. Combining volumes across sectors increases the efficiency of transport and warehousing.
  • Use your transport capacity at its maximum capacity. This too requires collaboration across companies and sectors.
  • Leverage digitalisation.

Efficiency or inefficiency of the entire supply chain

  • Actions that support the logistics of circular economy can be made already at the product design phase.
  • Encourage consumers to participate in return logistics by adopting a use-based business model or awarding users for returns.
  • Study start-up companies to get ideas about novel supply chain arrangements.

Logistics service providers as pioneers of circular economy

Circular economy requires a large number of new services from logistics companies. Recycled materials need flexible, versatile, correctly located or mobile storage services. Consumers are predicted to adopt a more active role, which creates more business opportunities, for example in trade between consumers. Logistics of circular economy needs a wide range of IT services, for example utilisation of data from sensors along the delivery circle, and a smarter combination of transport needs. The logistics of circular economy will also need a significant amount of new technologies. Development of services serves to promote wide-scale adoption of circular economy, while opening significant business opportunities for logistics and technology companies both in Finland and in export markets.

For more information, please visit:  www.vtt.fi/sites/AARRE
or follow on Twitter @AarreResearch

outikettunen


Outi Kettunen
Senior Scientist
outi.kettunen(a)vtt.fi
Twitter: @outi_kettunen

 

Maria Antikainen VTT


Maria Antikainen

Senior Scientist
maria.antikainen(a)vtt.fi
Twitter: @MariaAntikainen

 

 

Anna Aminoff VTT
Anna Aminoff 
Erikoistutkija
anna.aminoff(a)vtt.fi
Twitter: @AminoffAnna

 

 

Headed by VTT, the AARRE project created new, user-driven circular economy business activities. The project was a networked research project (2015–2017) being undertaken in partnership with the business sector, with Tekes as the main funder. In addition to VTT, the other research organisations involved were the Finnish Environment Institute (SYKE) and the Consumer Society Research Centre of the University of Helsinki. The partners in the AARRE project were Lassila & Tikanoja, Destaclean, Kierrätysverkko, CoreOrient, Eurokangas, Not Innovated Here, as well as the Chemical Industry Federation of Finland, and the Federation of Finnish Technology Industries. The AARRE project ended on 30 November 2017.

Liiketoimintamalli tekee teknologiasta innovaation

Teknologian kehitys aiheuttaa luovaa tuhoakannattaviakin yrityksiä häviää ja uudenlaisia yrityksiä syntyy jatkuvasti. Toimialarajojen hämärtymistä ja alojen konvergoitumista on näkyvissä erityisesti digitalisaation ansiosta. Alustatalous toimii aivan erilaisena ekosysteemin yhteisenä nimittäjänä kuin perinteinen toimiala-ajattelu. Toimialojen muutos ja kehitys ei kuitenkaan ole suoraviivaista uuden teknologian käyttöönottoa eikä teknologian kehitys automaattisesi tarkoita muutosta. Toimijat, arvoketjut sekä markkinapuolen jaettavat kakut pysyvät monesti samoina, vaikka teknologia kehittyy.

Muutoksen aikaansaamiseksi teknologian kehitys vaatii rinnalleen liiketoimintamallin, joka linkittää uuden teknologian markkinoilla tunnistettuun tai syntymässä olevaan tarpeeseen. Asiakastarpeiden lisäksi markkinapuolen voimia ovat esimerkiksi uusiutuva, usein kiristyvä, regulaatio liittyen erityisesti eettisiin ja ympäristökysymyksiin.

Teknologian kehitys mahdollistaa muutoksen

Sensorit tarkkailevat ja lähettävät dataa lähes kaikkialla. Verkotettu ympäristömme (IoT, teollinen internet), linkittää laitteet internettiin ja datan pilveen. Data on raaka-ainetta, jota analysoimalla, jalostamalla, ja integroimalla luodaan uutta asiakasarvoa. Uusien teknologioiden integroiminen olemassa oleviin järjestelmiin ei ole välttämättä helppoa eikä nopeaa mutta se on mahdollista. Tekoäly ravistelee nykyrakenteita useilla toimialoilla. Jo nyt jonkinlaiseen älykkääseen toimintoon kykenevät laitteet oppivat ja optimoivat, ja samalla päätöksenteko (ihmisen tai koneen) perustuu yhä reaaliaikaisempaan tietoon. Tuotannon lisäksi muiden toimintojen automatisointi ja robotisointi etenee. Valmistusteknologia on kehittynyt niin että lights out -valmistus tai toisaalta hajautettu yksittäiskappaleiden valmistus (3D printing) ovat realistisia vaihtoehtoja.

Liiketoimintamalli yhdistää teknologian ja markkinoiden tarpeen

 

image

Jotta liiketoimintamallien kehittämisessä ei tarvitse keksiä pyörää uudestaan, on järkevää hyödyntää jo olemassa olevaa tutkimusta* siitä, mitkä ovat ne liiketoimintamallin piirteet, joilla innovaatiot lyövät läpi. Myös VTT on edistänyt asiakkaidensa teknologian ja liiketoimintamallien kehittämistä käytännössä huomioiden liiketoimintamallien kriittiset piirteet:

  • Asiakaslähtöisyys, kustannustehokas personointi ja räätälöinti on ensimmäinen kriittinen tekijä, oli kyse sitten laajasta teknologisesta järjestelmästä tai digitaalista kuluttajapalvelusta. Teknologia mahdollistaa sen, että palveluiden kustannustehokas kustomointi on mahdollista reaaliajassa. Asiakas- ja käyttäjäkokemusta monimutkaisissa teknologisissa järjestelmissä on tutkittu esim. FIMECC UXUS-ohjelmassa ja asiakkaan palvelukokemus on yhtenä pääteemana Brand New -tutkimushankkeessa.
  • Kiertotalous, eli arvon kierron maksimointi ja resurssien käytön hidastaminen, sulkeminen ja kaventaminen eri keinoin, on toinen kriittinen tekijä. Kun toimitusketjun suunta muuttuu yksisuuntaisesta kiertäväksi, se luo mahdollisuuksia uudenlaiselle arvonluonnille ja muuttaa esim. logistisia ratkaisuja. Tähän systeemiseen murrokseen liiketoimintamalleissa löytyy työkaluja esimerkiksi Aarre-projektin aarrekartasta.
  • Resurssien tehokkaampi hyödyntäminen jakamalla on kolmas liiketoimintamallin kriittinen tekijä. Alalle pääsyn esteitä madaltavien ja kuluttajapuolella laajemmin hyödynnettyjen jakamistalouden mallien potentiaalia tutkitaan myös B2B-puolella teollisuudessa: SHARE -projektissa kehitetään konseptia digitaaliselle jakamisalustalle, jossa teolliset yritykset voivat helposti tehdä yhteistyötä sekä jakaa tietoa, tuotantokapasiteettia, resursseja, palveluita ja logistisia verkostoja.
  • Hinnoittelu- ja ansaintamalli eli se, miten asiakas saadaan maksamaan uudesta tuotteesta ja palvelusta, ja miten tehdään itse kannattavaa liiketoimintaa, on neljäs kriittinen tekijä ja liiketoimintamallin ydintä. Uudenlaiset digitaaliset ratkaisut (IoT, AI jne.) haastavat yrityksiä miettimään uudenlaisia ansaintalogiikoita ja vahvistamaan siirtymäänsä palveluliiketoiminnan suuntaan ja esimerkiksi jakamistalouteen liittyy tyypillisesti käyttöön perustuva hinnoittelu, jolloin omistaminen ja käyttö on erotettu toisistaan. Palvelukeskeisiä IoT-liiketoimintamalleja on tutkittu esim. DIMECC S4Fleet -ohjelmassa.
  • Viidentenä tekijänä on ekosysteeminäkökulma. Yrityksen menestys on yhä enemmän riippuvainen yhteistyöstä, muista yrityksistä ja kokonaisista ekosysteemeistä, jotka koostuvat toisiinsa dynaamisesti vaikuttavista ja vuorovaikutuksessa olevista yrityksistä. Vaikka liiketoimintamallin tarkoitus on määrittää yksittäisen yrityksen kilpailuetu, niin mallin linjaus ainakin asiakkaiden liiketoimintamallin kanssa on vähintäänkin järkevää. DIMECC REBUS -ohjelmassa kehitettiin yhteistoiminnallisia liiketoiminnan käytäntöjä ja Tekes_DEXTER-projektissa on kohteena toimitusketju eli digitaalinen laajennettu yritys.
  • Organisaation ketteryys ja joustavuus on kuudes liiketoimintamallin kriittinen tekijä. Ketteryys mahdollistaa nopean päätöksenteon ja joustavuus sopeutumisen toimintaympäristön muutoksiin. Rescas-projektissa on tutkittu yritysten muutosjoustavuutta (resilienssiä) eli miten kykyä ennakoida, reagoida ja oppia muuttuvissa olosuhteissa kehitetään ja miten organisaation jännitteitä voidaan itse asiassa käyttää muutoksen ja menestyksen lähteenä.

Kun liiketoimintamallissa yhdistyy oikea kombinaatio kriittisiä piirteitä, se mahdollistaa toimialaa uudistavan innovaation.

Lue lisää: www.vtt.fi/palvelut/liiketoiminnan-ekosysteemit

* Kavadias, S., Ladas, K., and Loch, C.H. (2016), The Transformative Business Model, Harvard Business Review, October 2016.

Tiina Valjakka VTT
Tiina Valjakka
Research Team Leader
Business ecosystems development, VTT
tiina.valjakka(a)vtt.fi
@TiinaValjakka

 

Taru Hakanen
Taru Hakanen
Research Team Leader
Business model transformation, VTT
taru.hakanen(a)vtt.fi

How can industry be included in the sharing economy?

With the success of innovative ventures such as the carpooling platform BlaBlaCar, and the shared office environment WorkAround, the sharing economy is turning into a booming business for B2C. The concept of sharing  goods and services is perfectly suited to consumers who would rather handle their business themselves than go through a middleman. But how would it be possible to get the B2B sector involved?

The Ministry of Economic Affairs and Employment estimated that the sharing economy in Finland will be worth (TEM 9/2017) 1.3 billion euros in 2020. Based on the report, the biggest sectors are crowdfunding, peer-to-peer mobility and car sharing, and household management and other micro tasks.  These calculations are strongly based on the current situation in which the sharing economy is mainly B2C business. However, there is one area that seems to be lagging behind B2C when it comes to the sharing economy: B2B.

 

Sharing economy refers to a common or communal economy that includes the production, consumption and use of commodities. It is based on temporary access instead of ownership, by utilizing the development of technology and the popularity of social media, such as sharing platforms. Since the B2B sector does not function on the same peer-to-peer business model that suits B2C, it makes sense that this sector has not yet seen as much success in the sharing economy. Different drivers, such as the economic situation, facilitate the need to share. Furthermore, change of mindset and existing practices in companies towards the sharing economy require progress, which can be challenging and take time. However, as technology develops, the B2B sector is looking to evolve in a way that will also allow it to partake in the lucrative sharing economy. The long-term vision is that current industrial value networks will evolve into business ecosystems in which the resources of individual companies can be shared on demand, making the network more responsive and efficient.

Platforms as enablers

The platforms are enablers for the B2B sharing economy. New business rules of the platform economy include generating network value, enabling of scale-up, and asymmetric competition in which companies pursue market opportunities with different resources and approaches. The ideal platform ecosystem in the B2B sharing economy includes 1) external resource orchestration instead of controlling internal resources, 2) external interactions between producers and customers instead of internal optimization, and 3) focusing on ecosystem value instead of on individual customers. The sharing business models are often triadic models consisting of a service enabler (platform), a service provider (supply / owner) and the customer (demand / seeker).

share_eng

Unique business models that maximize the utilization of idle assets differentiate the sharing economy from traditional business models. Most sharing economy businesses use online platforms or applications for collecting and sharing real-time data, and maximizing the use of assets. Based on the platform guidelines, digital leaders design and optimize platform ecosystems that scale exponentially without incurring the diminishing returns typically associated with traditional business models. The shift towards sharing economy business models is a big step for traditional companies, and new knowledge is needed to advance the transformation.

Benefits and challenges in the B2B sharing economy

Capture_eng
SHARE -research project

B2B sharing economy in the industrial context is researched in the SHARE -research project. The aim of the project is to create and demonstrate a digital sharing platform concept for a circular economy business ecosystem in which collaborating industrial organizations can easily co-innovate and share knowledge, production capacity, resources, services and logistic networks through interoperable systems, connected intelligent objects and blockchain technology. We are designing a set of rapid experimentations and initial solution designs for a sharing economy platform, testing and analyzing the designed solutions and analyzing in-depth sharing economy experiments. We are also organizing a series of workshops for advancing sharing economy knowledge and solutions, and analyzing business potential opportunities and business models.

For more information, please visit: www.vtt.fi/share

Salla Paajanen
Research Scientist, VTT
salla.paajanen(a)vtt.fi
Twitter: @PaajanenSalla

Anna Aminoff
Senior Scientist, VTT
anna.aminoff(a)vtt.fi
Twitter: @AminoffAnna

Maria Antikainen
Senior Scientist, VTT
maria.antikainen(a)vtt.fi
Twitter: @MariaAntikainen

This is the first text of a blog series addressing topics related to the SHARE -research project.

Miten saamme teollisuuden mukaan jakamistalouteen?

Innovatiivisten yritysten, kuten kimppakyytialusta BlaBlaCarin ja jaetun toimistoympäristön WorkArounding,  menestys on siivittänyt  jakamistalouden kasvavaksi B2C-liiketoiminnaksi. Tavaroiden ja palveluiden jakaminen sopii erinomaisesti kuluttajille, jotka tekevät kauppaa mieluummin itse kuin välikäsien kautta. Mutta miten saamme B2B-sektorin mukaan?

Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM 9/2017)  arvioi, että Suomen jakamistalouden arvo on 1,3 miljardia euroa vuonna 2020. Suurimmat toimialat olisivat tuolloin joukkorahoitus (crowdfunding), vertaisverkostojen (peer-to-peer) liikkuvuus ja autojen jakaminen sekä kotitalouksien hoito ja muut mikrotehtävät. Nämä laskelmat perustuvat vahvasti nykytilanteeseen, jossa jakamistalous on pääasiassa B2C-liiketoimintaa. Edelleen yksi alue näyttäisi laahaavan perässä jakamistaloudessa: B2B-sektori.

Jakamistalous viittaa yhteiseen tai yhteisölliseen talouteen, joka sisältää hyödykkeiden tuotannon, kulutuksen ja käytön. Se perustuu tilapäiseen käyttöoikeuteen omistajuuden sijasta, hyödyntäen teknologian kehitystä ja sosiaalisen median, kuten jakamisalustojen suosiota. B2B-sektori ei toimi samalla vertaisverkkomallilla kuin B2C-liiketoiminta, joten on ymmärrettävää, että B2B-alustoilla ei ole vielä menestytty jakamistaloudessa samassa mittakaavassa kuin B2C-liiketoiminnassa. Erilaiset ajurit, kuten taloudellinen tilanne, edistävät tarvetta jakaa. Lisäksi ajattelutavan muuttaminen ja yritysten olemassa olevien käytäntöjen muokkaaminen kohti jakamistaloutta vaatii vaivannäköä, joka voi olla haastavaa ja aikaa vievää. Teknologian kehittymisen myötä myös B2B-sektori haluaa kehittyä tavoilla, jotka mahdollistavat osallistumisen tuottoisaan jakamistalouteen. Pitkällä aikavälillä voidaan nähdä, että nykyiset teolliset arvoverkot kehittyvät liiketoimintaekosysteemeiksi, joissa yksittäiset yritykset voivat jakaa resursseja kysynnän mukaan, tehden verkostosta muutoksiin paremmin reagoivan ja tehokkaamman.

Alustat mahdollistajina

Alustat ovat B2B-jakamistalouden mahdollistajia. Jakamistalouden uudet liiketoiminnan säännöt sisältävät lisäarvon tuottamisen verkostossa, skaalautuvuuden mahdollistamisen sallimalla muiden tuottaa liikevoittoa sekä epäsymmetrisen kilpailun, kun yritykset tavoittelevat markkinamahdollisuuksia erilaisilla resursseilla ja lähestymistavoilla.

Ihanteelliseen B2B-jakamistalouden alustaekosysteemiin kuuluu:

1) ulkoisten resurssien organisointi, omien resurssien hallinnan sijasta,
2) ulkoinen vuorovaikutus tuottajien ja asiakkaiden kanssa, sisäisen optimoinnin sijasta ja
3) kokonaisvaltaiseen ekosysteemin arvoon keskittyminen, yksittäisiin asiakkaisiin keskittymisen sijasta.

Jakamistalouden liiketoimintamallit ovat usein kolmijakoisia malleja, sisältäen palvelun mahdollistajan (alustan), palveluntarjoajan (tarjonta/omistaja) ja asiakkaan (kysyntä/etsijä).

image3

Ainutlaatuiset liiketoimintamallit, jotka maksimoivat käyttämättömän omaisuuden hyödyntämisen, erottavat jakamistalouden perinteisistä liiketoimintamalleista. Useimmat jakamistalouden yritykset käyttävät verkkoalustoja tai sovelluksia reaaliaikaisen tiedon keräämiseen ja jakamiseen sekä hyödykkeiden käytön maksimointiin. Alustojen ohjesääntöihin perustuen, digitaaliset johtajat suunnittelevat ja optimoivat sellaiset alustaekosysteemit, jotka skaalautuvat eksponentiaalisesti ilman perinteisten liiketoimintamallien tyypillisesti vähenevää tuottoa. Siirtyminen jakamistalouden liiketoimintamalleihin on suuri perinteisille yrityksille, joten uutta tietoa tarvitaan muutoksen edistämiseksi.

Etuja ja haasteita B2B-jakamistaloudessa

image

SHARE-tutkimusprojekti

B2B-jakamistaloutta teollisuusyrityksille tutkitaan SHARE-tutkimushankkeessa. Sen tavoitteena on luoda ja kuvata digitaalinen jakamisalustakonsepti kiertotalouden liiketoimintaekosysteemille, jossa teolliset organisaatiot voivat helposti innovoida ja jakaa tietoa, tuotantokapasiteettia, resursseja, palveluita ja logistisia verkostoja yhteen toimivien järjestelmien, yhdistettyjen älykkäiden esineiden ja lohkoketjuteknologian avulla. Suunnittelemme joukon nopeita kokeiluja ja alustavia ratkaisumalleja jakamistalouden alustalle, testaamme ja analysoimme suunniteltuja ratkaisuja, toteutamme joukon työpajoja jakamistalouden tietämyksen ja ratkaisujen edistämiseksi sekä analysoimme liiketoimintapotentiaalia ja -malleja.

Lue lisää: www.vtt.fi/share

Salla Paajanen
Research Scientist, VTT
salla.paajanen(a)vtt.fi
Twitter: @PaajanenSalla

Anna Aminoff
Senior Scientist, VTT
anna.aminoff(a)vtt.fi
Twitter: @AminoffAnna

Maria Antikainen
Senior Scientist, VTT
maria.antikainen(a)vtt.fi
Twitter: @MariaAntikainen

Tämä blogiteksti on ensimmäinen osa blogisarjasta, joka käsittelee SHARE-tutkimusprojektin aiheita.

Energy transition in cities -what’s it all about?

While the ongoing energy transition is driven by a multitude of factors on global scale, the issue can be simplified on city level. Cities consume vast share of global energy and produce over two thirds of the greenhouse gas emissions. At the same time, there is an urgent need to solve urban issues, such as those related to air quality. The forerunning cities are already committed to emission reductions, be it voluntarily or through regulation. Many are even aiming to become emission-free within the next decade or so. Effectively, this means that the main driver for energy transition in cities is the need to move towards clean, low-carbon energy.

How to get there?

The technological means to move towards clean, low-carbon energy in cities are many. Moving away from fossil fuels and increasing the share of renewable energy are the big targets. At the same time, efficiency of existing infrastructure and systems can improved. Examples of this include utilization of waste heat and for example, utilising synergies between district heating and cooling networks.

The other big factor in the equation is the demand side, where energy use can be reduced through better energy efficiency in buildings. Furthermore, smart energy management can help to shift and reduce peak loads.

What should we do next?

The change towards clean and low-carbon future is already happening and the pace of change is only accelerating. The time for strategic planning and first actions is now. It is those who move early, who will be shaping the future energy business in cities. The rest will be playing catch-up. The forerunning energy market players are actively seeking innovative ways to maximise the use of their existing infrastructure as part of the future energy business, while piloting new business models. The laggards will not only risk escalating the value-loss of assets and ending up with stranded assets, but they will also lose out on the new business opportunities that the future brings.

Give me an example, please!

The design of new city districts and re-development of existing ones opens up a concrete window to the future. Citizens, who live in those districts in the next decades, will be powering their everyday activities with the clean, low-carbon energy that benefits from smart energy generation, and distributed, resilient and flexible energy systems. The holistic energy systems that comprise of low-energy buildings, multiple sources of local renewables and storages form distributed energy networks that utilize active supply-and-demand side through smart energy management. We’ve already witnessed great outcomes when advanced modelling and simulation or energy systems has been combined with exploration of new business. The last thing we want to be doing is to build the same infrastructure that we’ve always built, even though we know the changes that lie ahead.

If you want to read more about VTT’s vision regarding smart and sustainable cities, read our new white paper: Let’s turn your Smart City vision into reality.

Antti Ruuska VTT
Antti Ruuska
Business Development Manager, VTT
antti.ruuska(a)vtt.fi
Twitter: @antti_ruuska

 

Smart City development is inherently multi-technological and cross-disciplinary, and as an application-oriented research organisation VTT is an ideal partner. We work with the public sector and private companies as well as technology providers in research and innovation activities that expedites the development of smarter cities.  We can guide you from the early phases of vision-creation and concept development to practical implementations of smart outcomes.

Kiertotalouden logistiikka on haaste, mutta selätettävissä!

Kiertotalous kasvaa. Kuulemme yhä enemmän tarinoita sekä menestyksekkäistä bisnesmalleista että sellaisista, jotka eivät ole lähteneet lentoon. Logistiikan rooli on olennainen uusien kiertotalouden liiketoimintamallien onnistumisessa. Samalla se on haastavaa, koska se poikkeaa huomattavasti tähänastisista toimintatavoista ja logistisista rakenteista. Miten kiertotalouden logistiikasta sitten saadaan tehokasta, sujuvaa ja kohtuuhintaista Suomessa?

VTT:n juuri päättyneessä AARRE-projektissa tutkittiin logistiikkaa ja siihen liittyviä verkostoja erilaisten kiertotalouden liiketoimintamallien kannalta. Avaimina tulevaisuuden toimivaan logistiikkaan ovat mm. tiedon jakamisen parantaminen, tiivis yhteistyö yritysten välillä ja kuluttajien kanssa, logistiikan infrastruktuurin sovittaminen kiertotalouden tarpeisiin sekä uudenlaisten logististen palveluiden luominen.

Millaista logistiikka on kiertotaloudessa ja mitä haasteita siinä on?

Kiertotaloudessa materiaalit eivät päädy jätteiksi. Sen sijaan ne kiertävät toimitusketjussa ja eri toimitusketjujen välillä, usein myös muotoaan muuttaen. Kiertotalouden logistiikkaan tuovat haasteita mm. materiaalivirtojen huono ennustettavuus, pienet erät, materiaalin vähäinen taloudellinen arvo sekä materiaalin ja sen laadun monimuotoisuus. Miten esimerkiksi saadaan hoidettua vähäarvoisen materiaalin toimitus uusiotuotteita valmistavalle tehtaalle kustannustehokkaasti, ympäristöystävällisesti ja oikealla ajoituksella? Logistiikan merkitys kasvaa myös, kun yritykset ja kuluttajat siirtyvät omistamisesta palvelujen käyttäjiksi. Kuinka yhteiskäytössä olevan höyrypesurin tai vuokratun hitsauskoneen saa vaivattomasti ja edullisesti, ja miten palautuksen logistiikka hoidetaan?

Toimitusketjujen hallinta taloudellisesti ja ekologisesti on toimivan kiertotalouden perusedellytys. Kiertotaloudessa toimivien yritysten mukaan kiertotalouden logistiikan kustannukset ovat pääosin liian korkeita. Toimitusketjusta puuttuu palveluita ja toimijoita. Yritysten ja eri toimialojen välinen yhteistyö on vielä vähäistä. Monessa tapauksessa nämä muodostuvat esteiksi pyörittää uutta kiertotalouden liiketoimintaa, tai ne huonontavat merkittävästi uuden liiketoiminnan kannattavuutta.

Miten haasteisiin voi vastata?

Yksi avaintekijöistä on digitalisaation hyödyntäminen kaikissa toimitusketjun vaiheissa suunnittelupöydältä aina paluulogistiikkaan asti. Kiertotaloudessa korostuu tehokas materiaalivirtojen hallitseminen: tarkka seuranta, jäljitettävyys ja uudenlaiset logistiikkaratkaisut. Toimivan logistiikan rakentaminen vaatii yhteistyötä eri osapuolien kesken, sisältäen myös toimialat ylittävän ja kilpailijoiden välisen yhteistyön. Myös lainsäädännön täytyy tukea kiertotalouden logistisia ratkaisuja, esimerkiksi sallimalla uusioraaka-aineeksi päätyvän jätteen välivarastoinnin nykyistä joustavammin.

Kiertotalouden logistiikan check-list

Alle on kerätty AARRE projektissa tunnistettuja avaintekijöitä ja hyviä toimintatapoja niihin liittyviin haasteisiin.

Yhteistyö ja sen puute verkostossa

  • Ketkä ovat avainkumppaneitasi? Kehitä heidän kanssa uusia toimintatapoja yhteistyön lisäämiseksi.
  • Panosta luottamuksen rakentamiseen.
  • Mikä tieto on olennaista kiertotalouden logistiikassa? Rakenna sille uusia tiedonjakotapoja.
  • Etsi tarvittaessa uusia kumppaneita myös oman toimialan ulkopuolelta.

Digitalisaatio! Mitä sillä voi tehdä?

  • Digitalisaatio tulee olemaan kiertotalouden toimitusketjun (kehän) tehokkaan hallinnan tärkeä mahdollistaja.
  • Tuotteiden sisältö ja käyttöhistoria mukana kulkevissa tunnistimissa helpottaa mm. kunnostusta ja tuotteiden sisältämän materiaalin uudelleen hyödyntämistä.
  • Sijainti- ja tarvetieto parantavat mm. virtojen ennakoitavuutta ja läpinäkyvyyttä.
  • Erilaiset alustaratkaisut mahdollistavat materiaalivirtojen yhdistämisen eri osapuolien välillä ja sitä kautta varastointi- ja kuljetuskapasiteetin tehokkaan hyödyntämisen.
  • Hyödynnä mm. big dataa ja kuluttajilta itseltään saatavaa tietoa paluuvirtojen ennakoinnissa.

Logistiikkakustannukset

  • Hyödynnä paikallisuutta. Volyymien yhdistäminen yli toimialarajojen mahdollistaa kuljetusten ja varastoinnin tehostamisen.
  • ”Vie mennessäs, tuo tullessas”. Myös tässä tarvitaan usein yritysten toimialarajojakin ylittävää yhteistyötä.
  • Hyödynnä digitalisaatiota.

Koko toimitusketjun tehokkuus tai tehottomuus

  • Kiertotalouden logistiikkaa tukevia ratkaisuja voi tehdä jo tuotteen suunnitteluvaiheessa.
  • Kannusta kuluttajia osallistumaan paluulogistiikkaan esimerkiksi käyttöön perustuvalla liiketoimintamallilla sijaan tai palauttamisesta palkitsemalla.
  • Start-upeilta voi oppia ennakkoluulottomista toimitusketjun järjestelyistä.

Logistiikkapalvelun tarjoajat edistämisen etujoukoissa

Kiertotaloudessa tarvitaan lukuisa määrä uudenlaisia palveluita logistiikka-alan yrityksiltä. Kierrätysmateriaalille tarvitaan joustavia, monikäyttöisiä ja oikein sijoitettuja tai siirrettäviä varastointipalveluita. Kuluttajien roolin ennustetaan muuttuvan aktiivisemmaksi, mikä tuo liiketoimintamahdollisuuksia mm. kuluttajien välisen kaupan jakelulogistiikkaan. Kiertotalouden logistiikkaan tarvitaan myös monenlaisia IT-palveluja, esimerkiksi toimituskehän varrelta erilaisista sensoreista saatavan datan hyödyntämiseen ja kuljetustarpeiden nykyistä älykkäämpään yhdistämiseen. Kiertotalouden logistiikassa tullaan tarvitsemaan myös huomattava määrä uusia teknologioita. Palveluiden kehittäminen edistää omalta osaltaan kiertotaloutta laajemmassa mittakaavassa, samalla kun se avaa logistiikka- ja teknologiayrityksille merkittäviä bisnesmahdollisuuksia sekä Suomessa että vientimarkkinoilla.

Lisätietoa:  www.vtt.fi/sites/AARRE

outikettunen


Outi Kettunen

Erikoistutkija
outi.kettunen(a)vtt.fi

Twitter: @outi_kettunen

 

Maria Antikainen VTT


Maria Antikainen

Erikoistutkija
maria.antikainen(a)vtt.fi
Twitter: @MariaAntikainen

 

 

Anna Aminoff VTT
Anna Aminoff 
Erikoistutkija
anna.aminoff(a)vtt.fi
Twitter: @AminoffAnna

 

 

AARRE-projektissa luotiin VTT:n johdolla uutta, käyttäjälähtöistä kiertotalouden liiketoimintaa. Projekti oli elinkeinoelämän kanssa verkottunut tutkimushanke (2015–2017), jossa Tekes oli päärahoittajana. Muita tutkimusorganisaatioita olivat VTT:n lisäksi SYKE sekä Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskus. AARRE-hankkeen kumppanit olivat Lassila & Tikanoja, Destaclean, CoreOrient, Eurokangas, Not Innovated Here sekä Kemianteollisuus ja Teknologiateollisuus. AARRE-projekti päättyi 30.11.2017.