Teknologia muuttaa maailmaa, mutta miten paljon?

”Matti tietää “höyryvenheen”, sellaisen kuin Suomela, jonka pohjalta hän päättelee lokomotiivin eli veturin jonkin kaltaiseksi pyörien päälle nostetuksi höyryveneeksi”

Näin kirjoitti Juhani Aho teoksessaan Rautatie aikanaan. Teknologinen kehitys on jo pitkään ollut jänis, jonka perässä yhteiskuntamme on etanan lailla pyrkinyt pysymään.  Teknologiaennakoinnin tutkimuksella pyritään ymmärtämään teknologian vaikutuksia yhteiskuntaan, yritysten strategioihin sekä yksilöihin. Analytiikan avulla annamme päätöksentekijöille tietoa siitä miten yksittäiset teknologiat kehittyvä ja miten ne vaikuttavat.

Teknologia ja kehitys

Teknologia on ihmisen kehittämää, ei mitään sellaista, jota voisimme kerätä luonnosta vaan jotain sellaista, jota me olemme saaneet aikaan. Teknologian tarkoitus on auttaa ihmisiä parempiin suorituksiin parantamalla meidän kykyjä ja ominaisuuksia, vaikka tämä vaikutus olisikin vaikeasti tunnistettavissa.

Teknologia on myös aina sidottu ympäristöönsä sekä aikaan, jossa elämme. Kalat eivät tiedä olevan vedessä, mutta eivät pärjää ilman vettä. Samalla tavalla teknologiat ovat eri ihmisille eri ajassa vettä, jota ilman emme selviä. Toisille vettä on kuokka, toisille juna ja nykyään monelle matkapuhelin. Mikä on tulevaisuuden teknologinen vesi? Tämä on kysymyksenä mielenkiintoinen ja sitä ymmärtämällä voimme suunnata tutkimusta, yritysten strategioita ja auttaa ”Matteja” ymmärtämään tulevaisuuden ”höyryvenheiden” hyödyntämisessä.

Teknologia ja yhteiskunta

Teknologia on aina osiensa summa – auton rengas on auton rengas, mutta se täyttää tarkoituksen vain autossa, ja auto täyttää tarkoituksena vain tiellä, jossa se palvelee ihmisen kykyä liikkua nopeasti. Toisaalta harvoin ymmärrämme, mistä teknologia on tullut. Käsityksemme teknologiasta jää vajavaiseksi, jos emme pysty ymmärtämään, mistä se on kehittynyt ja miksi.

Isot teknologiset muutokset ovat aiemmin olleet maailmaamme mullistavia syklisiä tapahtumia, jotka ovat uudelleen määritelleet kykymme sekä tapoja toimia. Suuret murrokset ylittävät usein kykymme hahmottaa tulevaisuuden tapahtumia. Tyypillisesti arvioimme lyhyellä tähtäimellä teknologiset mahdollisuudet liian optimistisesti, mutta pitkällä tähtäimellä liian pessimistisesti.

Teknologian vaikuttavuus

Yleensä lyhyen tähtäimen optimismimme auttaa meitä unohtamaan tarkastella teknologian vaikutuksia monipuolisesti. Ymmärrämme teknologian positiiviset vaikutukset, mutta emme voi sulkea pois teknologian negatiivisia vaikutuksia. Kuten aina voimalla on myös vastavoima. Teknologian kohdalla vastavoima on yleensä sellainen, jota emme tunnista heti vaan seuraukset syntyvät vuosien tai vuosikymmenien päästä. Esimerkkeinä voidaan käyttää vaikka asbestia, jota on käytetty rakennusmateriaaleissa, koska se on hyvä lämmön- ja sähköneriste. Myöhemmin olemme kuitenkin ymmärtäneet teknologian vastavoiman, asbestin ollessa ihmiselle erittäin vaarallista. Asbestin kohdalla vastavoima on niin suuri, että se ylittää teknologiasta saadut hyödyt.

Teknologia on kuitenkin, ei vain tietty vaikutus, vaan lopputulos. Yhä useammin olemme kiinnostuneita siitä, mitä teknologia on, ei arvona jota se tuottaa vaan arvo sellaisenaan. Millainen on automme, matkapuhelimemme tai vaatetuksemme. Näin teknologia menettää tärkeimmän arvonsa, se mitä teknologia on eli väline.

Teknologiaennakointi, innovaatiojärjestelmä ja analytiikka

Teknologiaennakoinnin tutkimus pyrkii ymmärtämään teknologisen muutoksen vaikutuksia yhteiskuntaan, yritysten strategioihin ja yksilöihin. Tutkimus pyrkii nostamaan esille suurelle yleisölle vielä tuntemattomia teknologioita, joilla voi olla merkittävää vaikutusta teolliseen toimintaan tai yksilöihin. Määrällisen ja laadullisen tutkimuksen keinoin työ pyrkii antamaan päätöksentekijöille tietoa, siitä miten yksittäiset teknologiat kehittyvä ja miten ne vaikuttavat.

Tutkimus voi toisinaan keskittyä ymmärtämään yksittäisiä teknologioita, kuten vaikka polttokennoteknologian mahdollisuuksia ja sen vaikutuksia ajoneuvoteollisuuteen. Toisaalta välillä keskitymme ymmärtämään, sitä mitä tutkimme ja miten tutkimus voi tuottaa uusia teknologisia mahdollisuuksia. Lopulta tutkimme myös yritysten strategisia valintoja hankkia ja hyödyntää teknologista osaamista.

 

Arho Suominen VTT
Arho Suominen
Senior Scientist, VTT
arho.suominen(a)vtt.fi
@ArhoSuominen

What will your industry look like in 2030?

Industry is reinventing itself around digitalization. New technology buzzwords like user experience, augmented and virtual reality, automation, autonomous systems, and Industry 4.0 are all becoming mainstream. But every industry has the same problem: how should the new technologies be applied to deliver value in a disruptive market?

Change is coming

When we go out into the field, customer discussions turn quickly to the biggest fear they face. Fear of missing the boat or losing their competitive advantage. Change is coming but they don’t know what that change looks like, only that someone, somewhere might be about to steal their lunch.

Sun Tzu in the Art of Warfare said “To know your enemy, you must become your enemy.” We don’t think he had technology wars in mind. But what if we apply his thinking anyway to today’s competitive markets? To combat change you have to become the change. And if you don’t know what change looks like, the best way to predict it is to create it yourself – in collaboration with the right partners.

At VTT, we developed InnoLeap to serve partner companies who have taken preciselyInnoLeap_text_CMYK this kind of proactive stance towards changing conditions. So instead of waiting around to see what change your industry will deliver up next, why not take the lead and become that change. But how?

Disrupt your own domain

The best place to start is to visualize change by developing new and future-oriented solution concepts. We can work with you to deliver them in ways that are engaging for your customers, the media, and other broader stakeholder groups.

Some of our jointly developed concept solutions have already tested well, with a surprising degree of success. Rolls-Royce Marine piloted InnoLeap and our collaboration journey led us to a whole new vision for unmanned ship operations in 2030. With this shared project, not only did we go together some way towards disrupting the marine domain, but we also caused a shift in thinking towards renewal of the entire industry – in this case, through visualizations of the operation of autonomous ships.

InnoLeap, if we unpack it, is basically a collection of concept design principles to push radical new concepts into the industrial workplace. Backed by our experience and solid research methods, we can go deep into the users’ world and experience while at the same time wowing your stakeholders with previously unimagined designs: with task-analysis methods, we explore what the users need to do and know in order to be successful in their work tasks, both in abnormal and normal situations. Together with the client, we can then combine this understanding with knowledge on technology trends for creating new solutions of the future.

Be your industry’s new thought leader​

With Rolls-Royce Marine, VTT was able to work with the media in a third-party capacity, precluding the need for our client to self promote. And in the first three weeks, our concept releases, pictures and videos had garnered 250 separate news articles and 40,000 YouTube hits.

rollsroycePicture © Rolls-Royce

Rolls-Royce Marine definitely raised its profile, repositioning itself in the industry as the new thought leader, and the company is now working to influence stakeholders, including maritime lawmakers, to help drive these new concepts forward. Which means, when it comes to radical industry change, Rolls-Royce Marine is definitely not missing the boat.

For more information, please visit: www.vtt.fi/innoleap/

SEE: Rolls-Royce shore control centre concept video
OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Mikael Wahlström
Senior Scientist, VTT
mikael.wahlstrom(a)vtt.fi

 

hannu_karvonen_kuva

 

Hannu Karvonen
Research Scientist, VTT
hannu.karvonen(a)vtt.fi

 

Tulevaisuuden rakentaminen: Hyvin eristetty rakenne toimii moitteettomasti pitkäaikaisesti – Case: passiivipäiväkoti

Tulevaisuudessa rakennusten tulee olla entistä resurssitehokkaampia ja samalla toimia erittäin vaihtelevissa ulkoisissa olosuhteissa. Tämä asettaa haasteita rakennusten ja rakenteiden toimivuudelle

Pääsimme mukaan tekemään pitkäaikaista kenttämittausta päiväkotikohteeseen. Rakenteita tarkastellaan usein simuloimalla, koska erityisesti pitkäaikaisiin kenttämittauksiin on harvoin mahdollisuutta. Tampereelle rakennettiin erittäin hyvin lämpöeristetty passiivipäiväkoti, jossa saimme mahdollisuuden tarkastella pitkäaikaisesti, yli viisi vuotta, rakenteiden toimivuutta.

Tarkastelimme vuosien 2011 – 2017 ajan ulkoseinärakenteiden kosteusteknistä toimintaa jatkuvatoimisin mittauksin. Tarkasteluissa oli sekä puurakenteinen ulkoseinä että maanvastainen betonirakenteinen pohjakerroksen seinä.

Seinärakenteet toimivat kosteusteknisesti hyvin

Mittausten perusteella päiväkodin rakenteet toimivat hyvin. Pohjakerroksen seinän lämpötilat olivat tasaisia lukuun ottamatta eristetilan ulointa mittauspistettä, joka oli lähellä ulkoilmaa ja täten luonnollisesti seurasi ulko-ilman olosuhteita. Seinän suhteellinen kosteus oli alussa korkea mutta laski betonin sisällä tasaisesti koko mittausjakson ajan. Mittausjakson päättyessä vuoden 2017 alussa suhteellinen kosteus oli betonikerroksen mittauspisteessä selvästi alle 70 %. Lähellä ulkopintaa olevissa mittauspisteissä sekä lämpötilan että suhteellisen kosteuden vaihtelut seurasivat ulkoilman muutoksia. Suhteelliset kosteudet olivat mittausten päättyessä noin 65 – 80 % välillä mittaussyvyydestä riippuen.

Mitattu päiväkoti

Mitattu päiväkoti

Päiväkodin ensimmäisen kerroksen puurakenteisen seinän mittauspisteiden
lämpötilat ja suhteelliset kosteudet seurasivat vuodenaikojen vaihtelua. Vaihtelut puurakenteisessa seinässä olivat selvästi suurempia kuin betonirakenteisessa osittain maata vasten olevassa rakenteessa. Suhteelliset kosteudet olivat mittausten päättyessä (vuoden 2017 alussa) 30 – 65 % mittaussyvyyden mukaan.

Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että hyvin eristetty rakenne toimii moitteettomasti myös pitkäaikaisesti. Tutkimustuloksesta tekee arvokkaan myös se, että kohde oli normaali rakennuskohde eikä koerakentamiskohde. Normaali rakennusprosessi siis toimii myös erittäin hyvin eristetylle rakenteelle.

Lue lisää tutkimuksesta Sisäilmaseminaari 2017 -esityksestämme:
http://www.sisailmayhdistys.fi/Tapahtumat/Sisailmastoseminaarit/Sisailmastoseminaari-2017

VTT palvelee: www.vtt.fi/palvelut/kestävät-ja-älykkäät-yhdyskunnat
miimuairaksinen

Miimu Airaksinen
Tutkimusprofessori, VTT
@MiimuAiraksinen

 

 

jarmolaamanen

 

Jarmo Laamanen
Senior Research Techinician, VTT
jarmo.laamanen(a)vtt.fi

 

Kyberansojen ja -harhautuksien 101 (lyhyt versio)

Monet ottavat matkoille mukaan ylimääräisen valelompakon, jonka sisään he laittavat sopivasti käteistä rahaa tai vaikkapa pelkkiä ostoskuitteja. Oikean rahapussin voi pitää piilossa vaatteiden alla ja valekukkaron laittaa laukkuun tai taskuun. Toiset kiinnittävät lompakkonsa vaatteisiin esimerkiksi metalliketjuilla tai lisäävät lompakkoon laitteen, jolla kadonneen lompakon voi etsiä myöhemmin.

Ansoitettujen valerahapussien idean voi siirtää myös digitaaliseen tietokoneiden maailmaan. Digitaalisuus mahdollistaa kuitenkin paljon enemmän!

Voimme yhdellä napin painalluksella täyttää kaikki halutut olemassa olevat tai eri vaatekerroksiin samalla ommellut uudet taskut lukuisilla valelompakoilla ja vastaavasti ne halutulla sisällöllä. Sisällöksi voidaan laittaa jotain uskomatonta, mitä niissä ei normaalisti koskaan olisi tai ne voi täyttää niin isolla määrällä rahaa, että niiden siirtämiseen tarvittaisiin iso rekka-auto.

Digitaalisessa maailmassa voimme varmistua siitä, etteivät kukkaroihimme kiinnitetyt ketjut tartu vahingossa minnekään. Meitä saattaa myös kiinnostaa miten, missä, milloin ja miksi oikea tai valerahapussimme varastettiin, kuka sen varasti ja missä se tällä hetkellä sijaitsee, mutta myös se, miten, milloin ja mihin sen sisältämää oikeaa tai valheellista sisältöä käytetään tai yritetään käyttää.

Digitaalisessa maailmassa esimerkin vaatteet, taskut, ketjut, lompakot ja niiden sisältö voivat olla mitä tahansa, vain mielikuvituksen on rajana! Ansat ja harhautukset ovat yksi monista hauskoista VTT:n kyberturvallisuuden tutkimusalueista!

Lisää kyberturvallisuudesta: 

vtt.fi/cybersecurity
vttresearch.com/services/digital-society/cyber-security
VTT Cyber Security Services Presents: A short movie about the good guys 
Teemu Väisänen VTT
Teemu Väisänen
Research Scientist, VTT
teemu.vaisanen(a)vtt.fi

 

Platforms do not appear from thin air!

Towards new radical business opportunities: There is no single journey towards success in digital platforms– there are many ways to do it!

In the core of platforms are the products and services that link the actors together toward seamless experiences. This seamless service experience generates data from users, which can create new business opportunities for the platform owner or its partners when shared, integrated and analyzed.  Over boundaries of several platforms and their digital interactions, there is more data– wide data– allowing for integrating variety knowledge. And the sought-after, radically new business opportunities lie at the intersection of different data sets and sources. This is the plan, right? But how to get there?

Digital platforms are places for digital interactions where there are different value-creating building blocks.  These building blocks need to work together! So-called boundary resources need to allow for seamless technical and cooperative collaboration. For example, if your seamless customer experience benefits from microservices, those need to be accessible via APIs (application programming interfaces) that can function with your APIs.

checklist_platformeconomy_VTT
If you have not explored the importance of interactions and boundary resources in your organization, the check‐list based on the insight of academic, industry and other stakeholders can be a first step for you!

More details about it can be found: http://tutcris.tut.fi/

We all have to understand that the logic of the game has changed, and that all actors can’t be platform owners or providers. There is no single journey towards success in digital platforms– there are many ways to do it!

 

See also our previous posts on platforms:

The platform ecosystem canvas defining the core elements of new economy

Openness is the key to the platform economy

When everything is about platforms and platforms are about everything

Katri Valkokari
Katri Valkokari
Research Manager, VTT
katri.valkokari(a)vtt.fi
@valkatti

 

marko-seppänen-3
Marko Seppänen
Professor, TUT
marko.seppanen(a)tut.fi
@DrSeppanen

 

kaisastill
Kaisa Still
Senior Scientist, VTT
kaisa.still(a)vtt.fi

Alustat eivät ilmesty tyhjästä!

Kohti uusia ja radikaaleja liiketoimintamahdollisuuksia digitaalisilla alustoilla: Ei ole olemassa yhtä ainoaa tietä menestykseen vaan reittejä on monia!

Alustojen ytimestä löytyvät tuotteet ja palvelut, jotka liittävät toimijat yhteen – kohti saumattomia asiakaskokemuksia. Nämä saumattomat palvelukokemukset tuottavat tietoa, joka voi jaettuna, integroituna, tai analysoituna luoda uusia liiketoimintamahdollisuuksia alustan omistajalle ja liiketoimintakumppaneille.  Useiden alustojen ja niiden digitaalisen vuorovaikutuksen rajoja ylitettäessä syntyy lisää tietoa – laajaa dataa – joka mahdollistaa monimuotoisen tiedon integroimisen. Haluamamme radikaalisti uudenlaiset liiketoimintamahdollisuudet odottavat eri tietoaineistojen ja tietolähteiden yhtymäkohdassa. Mutta kuinka tavoitteeseen päästään?

Digitaaliset alustat ovat paikkoja digitaaliselle kanssakäymiselle ja ne koostuvat erilaisista arvoa tuottavista rakennuspalikoista.  Näiden rakennuspalikoiden on toimittava yhdessä! Niin kutsuttujen rajaresurssien täytyy mahdollistaa saumaton tekninen ja yhteistoiminnallinen vuorovaikutus. Jos siis tarjoamasi saumaton asiakaskokemus hyötyisi täydentävistä mikropalveluista (microservices), niin niiden tulee olla käytettävissä ratkaisuunne yhteensopivien ohjelmointirajapintojen (API) kautta.

Tarkistuslista

Jos et ole tutustunut alustaratkaisujen vuorovaikutuksen ja rajaresurssien tärkeyteen, ota ensimmäinen askel oheisen tarkistuslistan avulla! Se perustuu tutkimustyöhön, teollisuuden ja muiden sidosryhmien näkemyksiin ja kokemuksiin sekä Suomessa että muualla.

  • Mikä on se ongelma, jota olette ratkaisemassa alustoilla?
  • Millaiseen vuorovaikutukseen haluatte osallistua?
  • Mikä on vahvuutenne?
  • Oletteko valmiita globaaliin toimintaan?
  • Missä kohtaa digitaalista evoluutiota olette tällä hetkellä?
  • Oletteko määritelleet tekniset ja yhteistoiminnalliset resurssinne?
  • Miten osaatte tarttua ohjelmointirajapintojen tarjoamiin liiketoimintamahdollisuuksiin?
  • Miten osaatte tukea ei-teknisiä rajaresursseja?
  • Mikä on skaalattavuustavoitteenne?
  • Onko teiltä datastrategia?
  • Millainen on alustanne ekosysteemi?
  • Millainen toimija haluatte olla perustuen resursseihinne ja verkostoasemaanne?
  • Oletteko miettineet asemaanne alustaekosysteemissä?
  • Tiedättekö mistä lähteä liikkeelle – ja kuinka edetä?

Lisätietoa aiheesta löytyy julkaisusta: Platform Economy Interactions & Boundary Resources

Ajattelun muutos

Digitaalisten alustojen myötä pelin logiikka on muuttunut, eivätkä kaikki toimijat voi omistaa tai tarjota alustoja. Ei siis ole olemassa yhtä ainoaa tietä menestykseen!

Tutustu myös aiempiin alustoja koskeviin postauksiin:

Alustaekosysteemi määrittelee uuden talouden keskeiset tekijät

Avoimuus on avain alustatalouteen

Kaikki liittyy alustoihin – ja alustat kaikkeen

 

Katri Valkokari
Katri Valkokari
Tutkimuspäällikkö, VTT
katri.valkokari(a)vtt.fi

 

marko-seppänen-3
Marko Seppänen
Professori, TUT
marko.seppanen(a)tut.fi

 

vttblog_kaisa_still_marko_seppanen_katri_valkokari_crop
Kaisa Still
Erikoistutkija, VTT
kaisa.still(a)vtt.fi

Etätodennus lisää luottamusta kriittisiin infrastruktuureihin

Kun keräät esimerkiksi lämpötilamittauksia esineiden internetistä (engl. Internet of Things, IoT), haluat olla varma siitä että kyseiset mittaukset ovat tuoreita. Lisäksi niiden tulee olla lähtöisin kalibroiduista ja peukaloimattomista sensoreista. Sensorien eheyden varmistaminen muodostuu entistä tärkeämmäksi IoT-laitteita vastaan suunnattujen hyökkäysten yleistyessä. IoT-laitteita myös hyödynnetään bottiverkkojen solmuina, kuten kävi Mirai-tapauksessa. Etätodennus (engl. remote attestation) on mekanismi systeemin sisäisen tilan mittaamiseen. Se raportoi tuoreen tilatiedon etävarmentajalle eheyden todentamiseksi.

Koko yhteiskunta on tulossa entistä riippuvaisemmaksi erilaisista hajautetuista järjestelmistä. Etätodennusta voidaan soveltaa kriittisten infrastruktuurien eheyden suojaamiseksi. Mitä kriittisempi järjestelmä, sitä tärkeämpää etätodennus on. Esimerkiksi energiantuotanto ja –jakelu, maksujärjestelmät sekä sotilaalliset verkostot ovat erittäin kriittisiä ja asianmukaisten todennusjärjestelmien tulisi olla kunnossa. Tällaisten hajautettujen järjestelmien laitteet voivat sijaita laajalla maantieteellisellä alueella, jolloin niitä tulee suojata hyökkäyksiltä sekä verkosta, että fyysisestä maailmasta. Tämä ei aina ole helppoa.

Sovelluksia ja teknologioita

Etätodennusta käytetään tyypillisesti lisätarkistuksena ennen pääsyä tarjottavaan palveluun. Esimerkiksi yritykset voivat pakottaa kannettavan tietokoneen vastaanottamaan ohjelmistopäivityksiä karanteeniverkossa ennen päästämistä ensisijaiseen langattomaan verkkoonsa. Pilvipalveluissa voi hyödyntää etätodennusta todistamaan, että virtuaalikone on asennettu asianmukaisesti ja luottamuksellisia laskentatehtäviä ajetaan asiaan tarkoitetulla erityisalueella (engl. enclave). Lisäksi etätodennusta voi käyttää kuten virus­skannausta verkon laitteiden eheyden tarkastamiseen. Kaikki nämä rutiinit luovat turvallisempia toimintaympäristöjä.

Tyypillisiä todennusmekanismeja, -protokollia ja -arkkitehtuureja ovat esimerkiksi:

  • Eristetyt ajonaikaiset ympäristöt mittausten turvaamiseksi ja allekirjoitetun eheysraportin tarjoamiseksi, kuten Trusted Platform Module (TPM), Intel Software Guard Extensions (SGX) ja ARM TrustZone
  • Mittausmekanismit – käynnistysvaihe ja käyttäjätila, kuten Integrity Measurement Architecture (IMA)
  • Etätodennusprotokolla, kuten Open Cloud Integrity Technology (OpenCIT)

Ongelmia ja rajoituksia

Kuten mikään paradigma, etätodennuskaan ei ole täydellinen ratkaisu. Sillä on omat haasteensa kuten ajantasaiset valkoiset listat. Listojen ylläpitäminen on mahdollista sulautetuissa järjestelmissä kuten IoT-laitteissa, jotka on suunniteltu toteuttamaan vain rajallisen määrän tehtäviä. Täysveristen tietokoneiden tapauksessa puolestaan valkoisten listojen ylläpitäminen tulee erittäin haastavaksi, koska asennettuja ohjelmistoja ja ohjelmistopäivityksiä on paljon.

Toinen haittapuoli etätodennuksessa on keskittyminen pääasiassa suoritettaviin tiedostoihin niiden latausvaiheessa. Etätodennus ei auta enää hyökkäyksissä, jotka hyödyntävät ajonaikaisia haavoittuvuuksia kuten puskurin ylivuotovirheitä. Onneksi hyökkääjät kuitenkin jättävät haittaohjelmia asennellessaan jälkiä ja etätodennusmenetelmillä niitä voidaan myöhemmin seurata.

VTT_Cybersecurity

Kuva 1. Etätodennusprotokolla välittää eheysvarmistetut mittaustiedot verifioijalle.

Lopuksi

Etätodennusta voidaan hyödyntää verkon laitteiden eheyden varmistamiseksi. Sitä tulisi soveltaa verkoissa, jotka tarvitsevat normaalia parempaa tietoturvaa, erityisesti kriittisissä infrastruktuureissa.

Lataa ilmainen raporttimme kyberturvallisuudesta ja opi turvaamaan oma organisaatiosi ja varautumaan tietoturvaongelmia vastaan.

MarkkuKylanpaa

 

Markku Kylänpää
Senior Scientist, VTT
markku.kylanpaa(a)vtt.fi

 

Lisätietoja

Lee-Thorp A., “Attestation in Trusted Computing: Challenges and Potential Solutions”, Royal Holloway Series, http://cdn.ttgtmedia.com/searchSecurityUK/downloads/RHUL_Thorp_­v2­.­pdf .

Kylänpää M., Rantala A., “Remote Attestation for Embedded Systems”, In: Security of Industrial Control Systems and Cyber Physical Systems. CyberICS