Digitalisaatio vauhdittaa kiertotaloutta

Digitalisaation rooli tulee esille lähes aina puhuttaessa kiertotaloudesta. Digitaalisten ratkaisujen käyttöönotto voi vähentää resurssien käyttöä ja helpottaa kiertotalouden järjestelmien toteuttamista. Vielä on kuitenkin vähän tutkimusta siitä, miten käytännössä digitalisaatio mahdollistaa siirtymisen kiertotalouteen. 

Digitalisaatio voi vauhdittaa täyttämään kiertotalouden kolme tavoitetta. Teollisuuden digitalisaatio lisää resurssitehokkuutta, auttaa sulkemaan materiaalien kierron kehän sekä edesauttaa pitämään materiaalit pidempään käytössä. Älykkäät ratkaisut mahdollistavat esimerkiksi energiankulutuksen vähentämisen, logistiikkaketjujen optimoinnin ja kapasiteetin hyödyntämisen tehokkaammin. Digitalisaation avulla voidaan saada pääsy materiaalikohtaisiin tietoihin ja resurssien kulutukseen, mikä mahdollistaa tuotteiden elinkaaren optimoinnin kiertotalouden ratkaisuihin. Kuluttajille digitaalisen alustan kautta ravintolaruokaa tarjoavat  Resq Club  ja Lunchie vähentävät ruokahävikkiä  tarjoamalla helpon tavan ostaa muuten hävikiksi päätyvää ruokaa. eRENT  tarjoaa yrityksille koneiden ja laitteiden digitaalista jakamis- ja seuranta-alustaa. Palvelun avulla on mahdollista parantaa koneiden ja laitteiden käyttöastetta.

Kiertotalouden järjestelmät, joilla on toisiinsa liittyvät kierrot, sisältävät usein suuria määriä dataa. Digitalisaatio tarjoaa uusia keinoja kerätä ja käyttää sitä reaaliaikaisesti. Dataa voidaan hyödyntää, kun on tehtävä päätöksiä tuotteiden elinkaaren vaiheista, jätemateriaalien uudelleenkäytöstä, logistisista järjestelystä ja arvoverkossa tarvittavista toimijoista. Esimerkiksi Konecranes tarjoaa varastonhallintaa palveluna, johon kuuluu etäseuranta ja laitteiden ennakoivat huollot sekä pitkälle viety digitalisaatio, joka mahdollistaa koko toimitusketjun seurannan. Ratkaisun avulla Konecranesin asiakkaat pystyvät välittämään omille toimittajilleen tehokkaasti tietoa varaston täyttöasteesta. 

Materiaalien ja tietovirtojen yhteensovittaminen kiertotaloudessa on ratkaisevan tärkeää. Tietoja tuotteiden määrästä ja laadusta sekä niiden sisältämistä raaka-aineista on kerättävä, säilytettävä ja hyödynnettävä tehokkaasti. Tämä on voitava  tehdä luotettavasti ja läpinäkyvästi, mihin esimerkiksi lohkoketjuteknologia voi tarjota ratkaisun. Digitaaliset teknologiat mahdollistavat tietojen säilyttämisen yhdistettynä materiaaleihin ja mahdollistavat jätteen hyödyntämisen resurssina. 

Digitalisaatioon liittyy runsaasti haasteita 

Digitalisaation keskeiset haasteet liittyvät liiketoimintamalleihin, tiedon omistukseen, tietojen jakamiseen, tietojen integrointiin, yhteistyöhön ja osaamisvaatimuksiin. Datan saatavuus ja datan omistajuuteen liittyvät kysymykset ovat ratkaisevan tärkeitä. Haasteita liittyy myös datan jakamiseen kilpailijoiden välillä, yksityisyyden suojaan, IPR- oikeuksiin ja luottamuksen rakentamiseen. Tarvitaan myös useiden toimijoiden omistamien suurien tietomäärien integrointia, sillä tietovirtojen hallinnointi on myös iso haaste.  

Tärkeää on myös yhteistyön järjestäminen eri kumppanien välillä, yhteisten prosessien määrittely, sopivien yhteistyökumppaneiden etsintä ja eri osaamisalueiden yhdistäminen.  Haasteita liittyy tieto- ja viestintätekniikan ja kestävän kehityksen osaamisen yhdistämiseen. Tällä hetkellä kiertotalouden ja kestävän liiketoimintamallien peruskäsitteiden osaaminen on monessa organisaatiossa puutteellista. 

Hackathonit, koulutus ja tutkimusprojektit edistävät yhteistyötä yli rajojen 

Yhteistyö, verkottuminen, avoimuuden lisääminen ja tiedon tarjoaminen ovat keskeisiä keinoja edistää digitalisaatiota. Yhteistoimintaa voidaan tehdä jakamalla organisaatioiden välistä asiantuntemusta ja yhdistämällä osaamista eri toimijoiden välillä. Toimijoiden olisi oltava eri aloilta ja koostuttava pienistä ja suurista organisaatioista. Koulutuksessa koulujen ja yritysten välistä yhteistyötä voitaisiin lisätä. Erilaisia kilpailuja ja hackathoneja voitaisiin käyttää yhä enemmän yhteistyöhön. Myös osallistuminen tutkimus- ja kehityshankkeisiin on hyvä keino luoda yhteistyöverkostoja. 

Kuluttajien tai loppukäyttäjien ottaminen mukaan palvelun suunnitteluun ja toteutukseen on tärkeää, koska monissa alustoja hyödyntävissä palveluissa kuluttajat itse toimivat palveluntuottajina. Tällöin kriittisen massan saaminen alusta lähtien mukaan on ensiarvoisen tärkeää, ja palvelun tulee olla sekä houkuttelevuudeltaan että käytettävyydeltään ensiluokkainen kuluttajien tarpeisiin. Yksi esimerkki on Zadaa, joka tarjoaa kuluttajille mobiilisovellusta, jolla on helppo laittaa myyntiin käytettyjä vaatteita ja löytää itselleen sopivia vaatteita. Digitaaliset ratkaisut mahdollistavat kuluttajien ja loppukäyttäjien tavoittamisen entistä tehokkaammin. Tärkeää on huomioida, että entisen yksisuuntaisen viestinnän sijaan tarvitaan ratkaisuja, joilla loppukäyttäjät voivat antaa palautetta tuotteista ja palveluista.  

Maria Antikainen VTT

 

Maria Antikainen
Principal Scientist
maria.antikainen(a)vtt.fi
@MariaAntikainen

 

Teuvo Uusitalo VTT

 

Teuvo Uusitalo
Senior Scientist, VTT
teuvo.uusitalo(a)vtt.fi
@TeuvoU

 

Järjestimme From Waste to Valuables tapahtumassa 23.11.2017 Tampereen Torni-hotellissa “Digitalisaatio kiertotalouden mahdollistajana” -näkökulmaan liittyen työpajan, johon osallistui 62 yritys- ja tutkimusorganisaatioiden edustajaa. Työpajassa esiteltiin kolme innovatiivista esimerkkiä, joissa digitalisaatio on keskeinen osa toimintaa:  Uusioaines Oy, Hiedanranta sekä Resq Club. Keskustelimme pienryhmissä , miten digitalisaatio edistää kiertotaloutta ja mitä haasteita tähän liittyy ja miten ne voidaan ratkaista.  

Kiertotalous_digitalisaatio

Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen CloseLoop-hankkeessa arvioidaan systemaattisesti uusien liiketoimintamallien kehittämiseen liittyviä haasteita sekä ideoidaan uusia kiertotalouden liiketoimintamalleja ja konsepteja suomalaisille yrityksille. Konsepteja kehitetään ja testataan yhdessä yritysten ja sidosryhmien, kuten loppukäyttäjien ja kuluttajien, kanssa.

www.closeloop.fi 

When your industrial business is about to change dramatically, don’t try to survive alone

Amazon, Uber and Airbnb are often mentioned examples of disruptive innovations. They also are so-called “platform ecosystem models”.

First, we must realize that companies like Amazon are operating in a very different playground and have much shorter development paths than the traditional industry actors. Because of path dependency, the challenge of disruption is huge in established companies compared to newcomers.

Disruptive innovation = Business model + Technology + Agility

Transformation requires a business model that links new technology to an emerging market need. Within industrial ecosystems, disruptive business models are driven by the emergence of data-driven economies as well as servitisation, i.e. offering operational excellence

In order to renew, and survive, an organization needs to balance stability and change. Business disruption requires changes in the organization’s processes – at the same time it requires changes in the capabilities of individuals. Especially it requires a well-grounded understanding of the wider ecosystem – which enables turning disruptive technologies to novel business models together with new partners, for new customers, while the playground is changing. Success in global competition of industrial ecosystems requires deep understanding of customer value, an ability to utilize technological developments in products and services, and renewal of operations with digitalization.

valkokari_katri_kuva

Transformation requires co-evolution of ecosystem

The disruption means that the future structure and paths of change are always unknowable and actors need tools to understand how these systems co-evolve, while their actions – both intentional and emerging – are connected to each other. The forerunners need agility to change their path. Just ask yourself: are you able to kill your well-planned business model within a week – and create a new one the week after that? And with whom you should scan the new opportunities arising from technology?

Future is built together – and we are here to help you

Key for ecosystem composing and orchestration is to generate shared meanings together with key actors. This becomes crucial – so does the need for effective boundary spanning when parties have different interests and those interests collide.

Finland with high innovation capability and skilled workforce is in a strong position to be a frontrunner in the next generation manufacturing and service business. VTT supports this transformation of Finnish industrial companies.
Katri Valkokari
Katri Valkokari
Research Manager
katri.valkokari(a)vtt.fi
Twitter: @valkatti

Water efficiency in industry ensures the continuation of business

According to the Water Poverty Index, developed at the beginning of this millennium, Finland has the world’s highest welfare rate associated with water. In addition to Finland being one of the most water-rich nations in the world; the coverage of water supply and sewerage systems; the use of water in households, industry and agriculture; environmental affairs; and the socio-economic factors related to water supply belong among the best in the world.

The water consumption reflects our industrial structure. Our most important sectors are the water-intensive wood-processing industry and the mining industry, and, therefore, industry is the largest consumer of water (Grön 2010). When communities annually use approximately 460 million m3 of water, in the industry the water consumption is almost 20 times higher: 8,300 million m3 a year. However, the Finnish industrial sector has reduced its water consumption in an exemplary fashion by means of water recycling solutions and by optimising the draining of waste and process waters into the environment. When calculated per product, the pulp and paper industry has reduced its water consumption to one fifth of what it used to be in the 70s. Today, the water consumption of the Finnish brewery industry per product litre is significantly smaller than that of global brewery companies that widely advertise their operations as sustainable.

One key obstacle to water recycling is its relatively low price compared to the prices of comparable recycled materials. However, in water-intensive industries the large volumes of water alone constitute a major cost item. For example, in the Finnish wood-processing industry the cost of water accounts for an estimated 5 % of the overall costs, or is of about the same level as the chemicals and personnel costs.

The recycling of water generates cost benefits and, at the same time, the reduced need to extract water increases options on where to place the plants and offers opportunities for increasing production. In addition to water recycling, the industrial sector is developing solutions for recovery and productisation of substances contained in the water. They can be used for creating new value chains and business models for the future circular economy societies.

Climate change has raised the availability of water as a key risk for the world economy. It has multiple impacts: at the same time as dry areas become even drier, floods and heavy rains become more common. In addition to causing damage to buildings and products, the flooding sewer systems and dams may cause unintentional environmental emissions.

Finland has the best water supply and sewerage systems in the world. Being number one in the world, it would be easy to spring to the world not only as provider of technological solutions, but also as provider of project competence and other competencies that can be associated with water expertise.

Let us pilot the digital solutions, energy efficiency and all aspects of the blue economy in Finland and introduce them to the world markets together, to the regions where access to clean water is already a clear business risk to industrial production!

VTT publishes a policy brief on ensuring the availability of clean water and the opportunities for developing business out of water supply systems

 

mona_arnold
Mona Arnold

Principal Scientist
mona.arnold(a)vtt.fi

 
rajaus nelio2
Anna-Mari Heikkilä
Senior Scientist
anna-mari.heikkila(a)vtt.fi

Reference: The Water Poverty Index: An International Comparison, Keele Economics Research Papers. http://econwpa.repec.org/eps/dev/papers/0211/0211003.pdf

Grön 2010, Water as natural resource and enabler of global business http://www.helsinki.fi/henvi/yvv/esitykset/gron.pdf

Rebirth of manufacturing in the digitalized world

Manufacturers need to change rapidly because digital technologies are disrupting not only the way to do business and to collaborate with customers but also the manufacturing supply chains and manufacturing operations. If manufacturing truly adopts the next ware of digital technologies, productivity will explode.

According to IDC FutureScape Worldwide Manufacturing Predictions 2018, already by 2020, 60% of manufacturers will rely on digital platforms, which will support as much as 30% of their overall revenue. By 2021, 20% of the top manufacturers will depend on a secure backbone of embedded intelligence to automate large-scale processes and speed execution times by up to 25%. The main innovation accelerators are:

* IoT
* cognitive computing
* next-generation security
* 3D printing
* robotics, and
* augmented and virtual reality.

Furthermore, cognitive technologies will drive towards highly automated supply chains with optimized asset utilization.

Productivity explodes

The speed of the change predicted is huge. Can we understand what this actually means for industry? For quite some time, productivity has been stagnated or only slowly increased. One of the reasons is that the current digitalization development has reached a mature level, where most of our practical operations work well even when using slightly outdated computers, smart phones, software and connections. Advances in such technologies do not necessarily add much to effectiveness or disrupt current operations.

The next, already ongoing, wave of digitalization (IoT, big data, digital platforms etc.) is different. We are witnessing the convergence of digital and physical worlds where decision-making is based on full situation awareness and where actions are optimally automatized. As traditional sectors, such as manufacturing, truly adopt the next ware of digital technologies, productivity will explode.

Customers and ecosystems are central

This is a great opportunity for agile actors to make manufacturing in high-cost countries profitable again. It also enables true customer-centricity where consumers’ and users’ individual needs are followed and future desires anticipated.

As a result of the increased overall efficiency due to the adoption of digital technologies, automation and material and manufacturing innovations, unique products can be produced with mass production efficiency. Cognitive technologies support fast product introductions and delivery, which in turn increase customer satisfaction and profitability.

Those companies that want to belong to the 60% share of manufacturers that adopt digital platforms by 2020 to support their business, need to act. The change is hardly carried out alone but in ecosystem with other companies and partners.

At VTT, we study and develop digital platforms, cognitive methods, robotics and many other enabling technologies in manufacturing context. A VTT-funded strategic project on Cognitive Factories has been started and companies are welcome to join. We also continue to define digitalization pathways for manufacturing companies in a European project Connected Factories where input from Finnish companies is gathered. Would you like to know more? Please contact us. We step forward to support the manufacturing companies in the rapid and profound change.

Read more: VTT Lighthouses – Industrial Renewal
image
Riikka Virkkunen
Manager, Digitalising industries
riikka.virkkunen(a)vtt.fi
@VirkkunenRiikka

Kiinteistönomistajien luovuttava kiinteistöistä energiatehokkuuden nimissä

Onko kiinteistönomistajan ydinosaaminen omistamisessa vai asiakkaan tarvitsemien tilojen ja niihin liittyvän palvelukokemuksen tarjoamisessa tilojen käyttäjille? Jos vastaus on jälkimmäinen, rakennuksista luopuminen mahdollistaisi paremman energiatehokkuuden.

Energiatehokkuus kiinteistössä on tuotetun palvelutason ja siihen käytetyn energian suhde. Perinteisesti olemme tottuneet mittaamaan energiatehokkuutta ominaiskulutuksilla kWh/m2 tai kWh/m3. Jo pitkään tämän rinnalla on puhuttu myös sisäolosuhteista, joka käytetyllä energialla saavutetaan. Esimerkiksi 10 % säästö toimiston energiankulutuksessa ei taatusti kannata, jos samalla palkkakustannukset kasvavat mm. lisääntyneiden sairauspoissaolojen myötä vaikkapa vain yhden prosentin.  Toimiston palkkakustannukset ovat suuruusluokkana 100 kertaiset energiakustannuksiin nähden. Asiasta on puhuttu paljon, mutta se edelleen usein unohtuu. Ehkä syynä on se, että kWh/m2 -indikaattorin tapaisia helppoja sisäolosuhteet huomioivia indikaattoreita ei oikein ole.

Ominaiskulutusten raportoinnin muovaama käsitys energiatehokkuudesta on juurtunut syvälle. Vaikka periaatteessa keskitymme ihmiseen ja hänen hyvinvointiinsa sisäolosuhteiden myötä, silti edelleen tarkastelemme asiaa neliöiden avulla. Seuraava askel olisi tarkastella tarvitsemmeko neliöitä oikeasti. Tällöin energiatehokkuudessa olisi kyse siitä, kuinka paljon energiaa tarvitaan tiettyjen tehtävien suorittamiseen. Järjestelmien tehokkuuden lisäksi tarvitaan tietoa tilojen käyttö- ja täyttöasteista sekä keinoja hallita niitä. Tätä on tarkasteltu Virpa-C-hankkeessa osana digitalisaation ja IoT:n (esineiden internet) vaikutusta kiinteistöalaan.

Digitalisaation kehitysvaiheet

Forrester-tutkimuslaitoksen Frank Gillett esitteli IoT from Strategy to Practice -webinaarissa kolme skenaariota IoT-hyödyntämiseksi digitalisaation eri vaiheissa: suunnittelu (design), käyttö (operate) ja kulutus (consume). Suunnitteluvaiheessa IoT liitetään osaksi valmiita tuotteita ja sillä saadaan lisäarvoa tuotteen käyttäjälle. Käyttövaiheen IoT puolestaan keskittyy prosessien tehokkuuden parantamiseen digitalisaation avulla. Tuotteen sijaan kehitetään yrityksen tarjoamaa palvelua. Kulutusvaiheen IoT puolestaan keskittyy yhdistämään eri toimijoilta saatua dataa kokonaan uudenlaisen palvelun luomiseksi.

Vastaavalla tavalla Granlund tiivistää omassa kiinteistöalan IoT-katsauksessaan alan kehityksen seuraavaksi kuvaksi, jossa operationaalisesta tuottavuudesta siirrytään ensin palvelumalliin, sieltä alustoihin ja lopulta autonomiseen talouteen.

kaavio

Kuva 1 IoT:n kehittyminen neljässä eri vaiheessa. [Granlund]

Tilojen käyttö- ja täyttöasteen seuranta sopii hyvin esimerkiksi digitalisaation ja IoT:n vaikutuksesta. Alkuun tiloista on seurattu lämpötilaa ja hiilidioksidipitoisuutta ja voitu raportoida kiinteistöä käyttävälle organisaatiolle, millaiset olosuhteet tiloissa pystytään järjestämään. Raportoinnista nähdään myös ongelmatilanteet, jolloin järjestelmät eivät enää syystä tai toisesta pysty tuottamaan laadukkaita olosuhteita. Kun toteutuneet olosuhteet ovat tiedossa, niihin voidaan puuttua.

Virpa-C-hankkeessa eri osapuolten tuottamaa tietoa on koottu yhteen, jotta tilojen käytöstä saadaan luotettava arvio. Esimerkiksi käyttöasteen osalta on yhdistetty rakennusautomaation läsnäolotietoa valaistusjärjestelmän läsnäoloantureiden tietoon. Kummallakin on omat alkuperäiset käyttötarkoituksensa, minkä vuoksi ne antavat hieman erilaista tietoa. Kun tämä vielä yhdistetään kameralla toteutettuun kävijämäärälaskuriin ovella, saadaan hyvä kuva tilojen käytöstä. Tilojen käyttö- ja täyttöasteen seuranta mahdollistaa käyttäjien ohjaamiseen tehokkaaseen käyttöön, mutta myös käyttöpohjaiseen hinnoitteluun siirtymisen. Tarkka tieto käytöstä ja olosuhteista mahdollistaisi myös erilaiset uudet palvelupaketit tilan käyttäjälle. Niiden selvittämistä jatkaa uusi Virpa-D-hanke.

Alustataloudesta autonomiseen talouteen

Osana tietojen keräämistä Virpa-C:ssä on myös otettu askelia kohti alustataloutta. Tampereen pilot-kohteessa Suomen Yliopistokiinteistöt päätti lähteä kehittämään omaa alustaansa, jolle kaikki pilot-rakennuksessa kerätty tieto tallennetaan ja jossa se on eri toimijoiden käytettävissä. Useimmilla mittausdatan tuottajilla on kyllä omat alustansa, mutta erilaiset tekniset ratkaisut ja puuttuvat sopimus- ja yhteistyömallit tekevät alustaan liittymisestä uusille ja pienille toimijoille vaikeaa. Myös VTT on pyrkinyt madaltamaan kynnystä tarjoamalla omaa alustaansa helposti hyödynnettävänä vaihtoehtona, johon tietoa voidaan kerätä ja josta sitä voidaan jakaa kokeiluvaiheessa ennen varsinaisen kohteeseen perustettavan kaupallisen alustan valmistumista. Osin näin toimittiin myös Virpa-C:ssä.

Seuraava vaihe IoT:n kehityspolulla olisi autonominen talous, jossa järjestelmä voi esimerkiksi itse päätellä kuhunkin tilanteeseen tarvittavat tilat ja varata ne automaattisesti. Miltä tuntuisi, jos kokouskutsua kirjoittaessasi viestiohjelmasi huomaisi tilanteen ja ehdottaisi automaattisesti sopivaa tilaa ja tarvittavia korjauksia ehdotettuun palvelutasoon. Ohjelma voisi myös kysyä tarjouksia lähialueen hotelleista ja muilta toimijoilta, jos oman yrityksen tiloista ei sopivaa paikkaa löytyisi.

Omassa esityksessään Gillett kysyy pitäisikö sinun luopua tuotteesta, jota olet tähän asti myynyt. Pitäisikö nykyisten kiinteistönomistajien siis luopua kiinteistöistä ja alkaa välittää muiden tiloja palveluna?

Lue lisää: www.virpa.fi

vesanen_teemu

Teemu Vesanen
Research Scientist
teemu.vesanen(a)vtt.fi
@tvesanen

Osaaminen ja uteliaisuus ovat tulevaisuuden tekijöitä

Maailma on hyvässä jamassa ja vieläkin parempaa on tulossa. Tätä faktoihin pohjautuvaa ilosanomaa levitti edesmennyt ruotsalainen lääkäri ja tilastotieteilijä Hans Rosling. Hänen elämänsä ja hänen jälkeensä jättämä henkinen perintö ovat upea vastavoima kyynisille populistisille ja kohua tavoitteleville somettajille. Roslingin pääviesti on jotakuinkin se, että asiat ovat maailmassa paljon paremmin kuin mitä Facebookista, lehdistä ja yleisestä uutisvirrasta voisi uskoa. Uskomattoman lyhyessä ajassa ihmisten elämä ympäri maailman on parantunut radikaalisti: ihmiset elävät pitempään terveempinä, koulutustaso tai pääsy koulutukseen on parantunut ympäri maailman. Toivo elää vieläkin paremmasta.

Mietin, mitä voimme tehdä tulevaisuudesta vieläkin parempi. Ajatukseni kiteytyvät kolmeen asiaan: mahdollisuuksiin, osaamiseen ja uteliaisuuteen.

Aloitetaan mahdollisuuksista. Usein sanotaan, että elämme murroskautta ihmiskunnan historiassa. Väitän, että ihminen on aina murroksen keskellä, onpa kyseessä ollut luonnonkatastrofi, sota tai muu kriisi. Ratkaisevaa on aina ollut se, miten ihminen on asennoitunut murroksiin. Pakenemmeko vai jäämmekö taistelemaan tai selvittämään mistä on kyse? Ihmiskunta on ainakin historiallisena keskiarvona onnistunut näkemään murrokset tilanteina, joita kannattaa tutkia tarkemmin ja etsiä niistä mahdollisuuksia. Miksipä nyt ei toimittaisi samalla tavalla?

Vaikka monet asiat ovat paremmin, meillä on monia haasteita ratkottavana. Ilmastonmuutos sekä luonnonvarojen ja resurssien loppuminen ovat akuutteja ja globaaleja haasteita. Ratkaisevaa ihmiskunnalle on jatkossakin asennoituminen. Me VTT:llä olemme päättäneet nähdä haasteet mahdollisuuksina ja etsiä niihin ratkaisuja ja luoda kasvua. Tänä vuonna otetaan suurempia askelia kohti tulevaisuutta kuin koskaan aiemmin – ja tehdään asioita, joita ei vielä viime vuonna osattu edes kuvitella. Muun muassa tekoäly ja sen soveltaminen kehittyvät sellaista vauhtia, ettei asiaan vihkiytymättömillä taida olla siitä kuin pieni käsityksen häivähdys.

Amerikkalainen tulevaisuudentutkija Roy Amara on sanonut, että meillä on tapana yliarvioida teknologisen murroksen vaikutukset lyhyellä aikavälillä, mutta aliarvioida ne pitkällä aikavälillä. Luulen kuitenkin, että tällä hetkellä aliarvioimme niitä myös lyhyellä aikavälillä, sillä elämme monella tapaa eksponentiaalisen kehityksen ja mahdollisuuksien aikaa.

Toinen asia, jolla voimme tehdä tulevaisuudesta entistäkin valoisamman, on osaaminen. Siihen Suomen hyvinvointi pohjautuu pitkälti, ja meidät on arvioitu maailman seitsemänneksi innovatiivisimmaksi maaksi Bloombergin innovaatioindeksissä. Tipuimme kaksi pykälää edellisestä vuodesta, mutta ei tehdä tästä kuitenkaan trendiä. Maailman talousfoorumin kilpailukykyraportissa sijoitimme neljänneksi. Kummassakin yhteydessä kiiteltiin koulutustasoamme ja sitä, että meillä on runsaasti teknisiä osaajia ja tieteentekijöitä.

Tieteen ja teknologian hyödyntämiseen tarvitaan osaamista, soveltamista ja tulevaisuudessa entistä enemmän yhteistyötä ja toimimista uudenlaisissa, rajat ylittävissä ekosysteemeissä.

Tekoäly disruptoi useita eri elämän osa-alueitamme lähivuosina ja muuttaa perinteiset tavat tehdä bisnestä ja koko työelämän. Tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden hyödyntäminen edellyttää riittävää mahdollisuuksien ymmärtämistä. Koodarien lisäksi analytiikan, automaation, robotiikan ja tekoälyn osaajia tarvitaan koko ajan lisää. Lisäksi tekoälyn hyödyntäminen ja soveltaminen vaatii teknologian lisäksi muunlaista lähestymistä, kuten vaikkapa psykologista tai sosiologista ymmärrystä.

Meidän jokaisen velvollisuus on oppia uutta, jotta pysymme muutoksessa mukana. Minäkin olen taas alkanut suorittaa tukun tekoälyverkkokursseja – uuden oppimisen lisäksi on ollut hauskaa tehdä jotain aivan uudenlaista.

Kolmas asia, jota me tulevaisuudessa tarvitsemme, on monella tapaa tärkein ydin asia: jäljen jättäminen historiaan edellyttää uteliaisuutta ja rohkeutta. Rohkeutta sekä kokeilla että epäonnistua. Epäonnistuminen ei ole tärkein asia, vaan virheistä oppiminen. Vain uteliaasti kokeilemalla kehitämme uutta. Utelias kokeileminen ja epäonnistuminenkin vievät kehitystä eteenpäin, kunhan opimme virheistämme.

Me VTT:llä uudistumme jatkuvasti. Emme voi tuudittautua siihen, että pysymme maailman huipulla, vaikka meillä on varmasti paljon Suomen parhaita aivoja käytössämme. Tänä keväänä olemmekin vieneet onnistuneesti läpi ketterän innovoinnin ohjelman iBexin, joka tulee sanoista ”Innovative business to solve exponential problems”. Ohjelmassa olemme kokeilleet ketterää tapaa innovoida.

Teknologisen kehityksen tahti on tällä hetkellä hurja, ja me aiomme pysyä siinä mukana – tai itse asiassa toivottavasti toimia siinä esikuvana muille. Olemme aina toimineet onnistuneesti tutkimuksen ja liiketoiminnan välimaastossa. Emme olisi onnistuneet siinä, ellemme olisi uudistaneet osaamistamme jatkuvasti. Emme pystyisi luomaan lisäarvoa yhteiskunnalle ja hyötyä yrityksille, jos emme muuttaisi toimintatapojamme ja olisi valmiita myös astumaan kohti tuntematonta.

Rohkeasti uudistumalla myös tutkimuslaitos, jolla on 76 vuoden historia, voi pysyä kehityksen kärjessä. Kyse on uteliaisuudesta oppia uutta ja kyvystä luovaan ajatteluun. Jokainen meistä voi tehdä sen yksilönä ja toimia muutosvoimana organisaatiossaan.

antti

Antti Vasara
President & CEO of VTT
@ahavasara